Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Kyllä kai panit merkille millaisella ylihinnalla Vantaa joutui ostamaan Marja-Vantaan raakamaat valtiolta. Vaikka sanotaan että "bisnes on bisnes ja hullu se on joka maksaa", niin Vantaan kaupungilla ymmärrettiin hyväuskoisina että se on jonkinlainen takuumaksu siitä että rataa aletaan rakentaa. Ei muuta kuin Marja-Vantaan maakauppa purkuun!
"Mitäs menitte ostamaan, niin? Eihän me luvattu yhtään mitään. Se on voi voi vaan! Rahojanne ette saa takaisin." ;)

Kumpi tulee valtiolle edullisemmaksi: Kehärata joka palvele myös Vantaan ja pk-seudun asukkaiden työmatkaliikennettä, vai vain kaukoliikennettä palveleva uusi rata Pasilasta lentokentän kautta Keravalle, joka Pasilan ja lentokentän välisen matkan kulkisi tunnelissa humisevien peltojen alta sekin?
Juuri niin. Marja-rata on sama asia Vantaalle kuin Länsimetro Espoolle ja olisi nostanut raideliikenteen YTV-alueen joukkoliikenteessä aivan uudelle tasolle. 32 FLIRTiäkin on tulossa mm. sitä varten. H***o tämä pelaaminen nostaa kyllä savut korvista!
 
Homma jatkuu ikäänkuin kädenväännön merkeissä ;).

Hesari edelleen tänään:
"Vehviläinen lupaa edistää kehärataa entiseen malliin". Linkki juttuun.
 
Tässä noudatetaan minusta joukkoliikenteenkin osalta hallitusohjelmaan kirjattua periaatetta, että hankkeista pitää olla hyötyä joukkoliikenteelle ja rahaa jaetaan sen hyödyn mukaan.
Antero
Kuka päättää, että onko jostain "hyötyä"?
Jos tämä päättäjä intohimoisesta periaatteesta vastustaakin jotakin mistä monien muiden mielestä olisi hyötyä? Mutta eihän tässä olekaan kysymys todellisesta hyödysta.
Rahanjako on kylmää puoluepolitiikkaa. Sillä ei ole mitään tekemistä muun hyödyn kuin puolueiden hyödyn kanssa.
Eli vaalilupaukset ovat edelleen sieltä itsestänsä. Aina niihin vaan kapsahdetaan kuitenkin.
 
Kuka päättää, että onko jostain "hyötyä"?
Tämä onkin oikein hyvä kysymys. Usein on niin, että joku hyötyy ja joku toinen maksaa. Ainoat varmat hyötyjät satojen miljoonien rakennushankkeissa ovat rakennusliikkeet. Niillä ei ole mitään riskiä, sillä ne eivät tee urakkasopimuksia tappiolla ja valtio on meidän oloissamme varma maksaja.

Hallitusohjelman hyöty tarkoittaa hyötyä joukkoliikenteelle, joka on hyöytä yhteiskunnalle eli kansalaisille. Siis sinulle ja minulle.

Joukkoliikenteen hyötyäkin on helppo mitata. Jopa paljon luotettavammin kuin kuviteltua hyötyä siitä, että autolla pääsee ajamaan nopeammin ja voi muuttaa kauemmaksi metsään. Se tulkitaan yhteiskunnan hyödyksi, vaikka on tosiasiassa vain haittaa joka nostaa meidän kaikkien elinkustannuksia. Tietetenkin se kauas muuttaja hyötyy: Hänelle rakennetaan motaria sun muuta, jotta saa olla siellä korvessa. Sen kaiken maksavat ne, jotka asuvat lähempänä ja maksavat asumisestaan enemmän.

Joukkoliikenteen hyötyä ovat joukkoliikenteen matkustajamäärän nousu, matkojen voittaminen autoista joukkoliikenteeseen, joukkoliikenteen KOKONAISkulujen alentuminen jne.

Antero
 
Kyllä kai panit merkille millaisella ylihinnalla Vantaa joutui ostamaan Marja-Vantaan raakamaat valtiolta.
Kyllä panin merkille. Koko touhun historian tuntevana pidän tätä varsinaisena keinottelun huipentumana, jossa valtiokin on mukana.

Mutta ei Vantaan ostamien maiden raideliikenne edellytä koko Marja-rataa. Petaksen, Vehkalan ja Kivistön asemien jatkaminen Vantaankoskelta maksaa noin 65 Me.

Kumpi tulee valtiolle edullisemmaksi: Kehärata joka palvele myös Vantaan ja pk-seudun asukkaiden työmatkaliikennettä, vai vain kaukoliikennettä palveleva uusi rata Pasilasta lentokentän kautta Keravalle, joka Pasilan ja lentokentän välisen matkan kulkisi tunnelissa humisevien peltojen alta sekin?
RHK:n vision mukaan Pasila - lentoasema - Kerava maksaa 400 Me. Marja-radan hinta PLJ 2007:ssa on 420 Me. Kaukojunat eivät pysähdy nytkään joka seisakkeella, joten niiden käytölle ei ole haittaa siitä, ettei välille tehdä asemia. Sen sijaan lentokenttää sitä kautta kulkeva päärata palvelee paremmin niin etelästä kuin pohjoisestakin.

Antero
 
Mutta ei Vantaan ostamien maiden raideliikenne edellytä koko Marja-rataa. Petaksen, Vehkalan ja Kivistön asemien jatkaminen Vantaankoskelta maksaa noin 65 Me.
Sitten sitä pikaratikkaa peliin vaan Köln/Bonnin malliin vaan. Ja mun elinaikanani mieluusti ;).
 
Mutta ei Vantaan ostamien maiden raideliikenne edellytä koko Marja-rataa. Petaksen, Vehkalan ja Kivistön asemien jatkaminen Vantaankoskelta maksaa noin 65 Me.

RHK:n vision mukaan Pasila - lentoasema - Kerava maksaa 400 Me. Marja-radan hinta PLJ 2007:ssa on 420 Me. Kaukojunat eivät pysähdy nytkään joka seisakkeella, joten niiden käytölle ei ole haittaa siitä, ettei välille tehdä asemia. Sen sijaan lentokenttää sitä kautta kulkeva päärata palvelee paremmin niin etelästä kuin pohjoisestakin.
Vaihtoehto 1)
Kehärata = 420 M€

Vaihtoehto 2)
Martinlaakson radan jatke Kivistöön: 65 M€
+ Pasila-lentokenttä-Kerava: 400 M€ = 465 M€.

Vaihtoehto 1) on siis edullisempi, toki 2):een sisältyy enemmän kiskoja kaiken kaikkiaan, mutta onko se parempi? Vantaa jää kahtia jakautuneeksi kaupungiksi kunnes itä- ja länsiosan yhdistävä pikaraitiotie rakennetaan, ja sen toteutuminen on kokonaan hiekkaan kirjoitettu.

Jos vaihtoehtoa 2) jostain syystä toteutettaisiin, eikä lainkaan kehärataa, niin mielestäni se pitäisi rakentaa myös paikallisradaksi jolla on asemia Pakilassa, Tammistossa, Kartanonkoskella, Aviapoliksessa, lentokentällä ja mahd. jossain Hyrylän paikkeilla. Kaukojunista vain osa kulkisi tätä uutta rataa, niin että paikallisjunat mahtuisivat kulkemaan niiden lomissa. Kaikki kaukojunat pysähtyisivät kuitenkin Keravalla josta vaihtoyhteys lentokentän junaan. Tikkurilan kaukojunapysähdys jäisi mahdollisesti pois.

t. Rainer
 
Vaihtoehto 1) on siis edullisempi, toki 2):een sisältyy enemmän kiskoja kaiken kaikkiaan, mutta onko se parempi? Vantaa jää kahtia jakautuneeksi kaupungiksi kunnes itä- ja länsiosan yhdistävä pikaraitiotie rakennetaan, ja sen toteutuminen on kokonaan hiekkaan kirjoitettu.
Vantaan eri osien yhdistäminen on täysin yhdentekevä asia, luontaista liikkumistarvetta välillä Myyrmäki - Tikkurila on todella vähän. Minusta hanke on (a) paikallisjunayhteys Helsinkiin uusilta asemilta, ja (b) junayhteys Helsingistä lentoasemalle. Se toteuttaako nämä yhtenä vai kahtena hankkeena on sitten ihan teknis-taloudellinen kysymys.

Ymmärrän tuon Kerava - Pasila linjauksen lähinnä siltä pohjalta, että se helpottaisi pääradan kapasiteettipulmia. Toisaalta lentoasemalla on kävelyä kilometritolkulla varsinkin jos ajaa auton parkkiin, ja turvatarkastuksiin muun sähläyksen ohella on hyvä varata toista tuntia... Minusta se yksi vaihto Tikkurilassa ei tässä tunnu missään.
 
Vaihtoehto 1) on siis edullisempi, toki 2):een sisältyy enemmän kiskoja kaiken kaikkiaan, mutta onko se parempi?
Tämähän on asia, jota ei ole lainkaan selvitetty. Tässä on noudatettu maassamme tyypillistä tapaa selvittää hankkeita: Ensin päätetään, mitä halutaan (esim. poliittisista syistä), sitten keksitään sille halulle perustelut. Ja enimmäkseen on haluttu mahdollisimman suurta ja kallista, sillä kukas poliittisia kannuksia vaatimattomilla ratikkaradan pätkillä tai bussien liikenne-etuuksilla tienaa, vaikka ne parantavatkin päivittäistä matkustamista enemmän kuin kilometrien tunnelit.

Toinen nykyinen ajattelun vinouma on myös se, että pohditaan vain kustannuksia aivan kun hankkeilla ei olisi lainkaan tuottoja. Tämä asenne varmaan johtuu osin siitä, että yhteiskuntataloudellisessa hyöty/kustannuslaksemassa hyödyt ovat arvostuksia. Tiehankkeistahan ei ole koskaan tuloja ja liikenne-ennustejärjestelmä ei tuota siirtymistä autoista joukkoliikenteeseen, koska koko järjestelmällä ei edes pyritä mallintamaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta.

Jos vaihtoehtoa 2) jostain syystä toteutettaisiin, eikä lainkaan kehärataa, niin mielestäni se pitäisi rakentaa myös paikallisradaksi jolla on asemia ...
Ymmärrän ajatuksesi, mutta tässä tulee vastaan se syy, miksi pääradalla ja Rantaradalla on eri raiteet paikallis- ja kaukoliikenteelle. Eri nopeuksilla kulkevia junia ei voi sovittaa tiheällä aikataululla samalle raiteelle.

Siksi vanha päärata olkoon paikallisliikenteen rata. Jos kerran halutaan H:gin ja lentoaseman välille nopea yhteys, niin se on sitten nopea. Ja Tuusulantien käytävän paikallisliikenne hoituu paremmin pintaliikenteenä kuitenkin kuin liityntäjärjestelyillä. Onhan jopa HKL ollut sitä mieltä, että jos lentokentälle tehdään metro, sillä ei tarvita asemia välillä. ;)

Antero
 
Ymmärrän ajatuksesi, mutta tässä tulee vastaan se syy, miksi pääradalla ja Rantaradalla on eri raiteet paikallis- ja kaukoliikenteelle. Eri nopeuksilla kulkevia junia ei voi sovittaa tiheällä aikataululla samalle raiteelle.
Tunnelissa tuskin ajettaisiin 200 km/h. Paikallisjunia kentän ja Pasilan välillä mahtuu kulkemaan 10-15 minuutin välein, jos kaukojunia menee enintään 2 kertaa tunnissa. Rantaradalla Pasilan ja Espoon keskuksen välillä liikennöidän juuri tuolla tavalla, ja se onnistuu. Ajattelin sitä että osa kaukojunista, ainakin kaikki Tampereen/Lahden suunnan taajamajunat kulkisivat jatkossa päärataa pitkin, palvellen vanhoja asemataajamia, ja lentokentän rata vain todellisia pitkän matkan kaukojunia.

Siksi vanha päärata olkoon paikallisliikenteen rata. Jos kerran halutaan H:gin ja lentoaseman välille nopea yhteys, niin se on sitten nopea.

Mitään salamannopeaa yhteyttä lentokentälle jonne matkaa on linnuntietä alle 15 km keskustasa, ei tarvita. Tavallisella, muutamalla asemalla pysähtyvällä paikallisjunalla matkaan menisi korkeintaan 20 min mikä on aivan riittävän nopeaa.
Ja Tuusulantien käytävän paikallisliikenne hoituu paremmin pintaliikenteenä kuitenkin kuin liityntäjärjestelyillä. Onhan jopa HKL ollut sitä mieltä, että jos lentokentälle tehdään metro, sillä ei tarvita asemia välillä. ;)

Tuusulantien varren uudet lähiöt ovat niin tiiviitä että mitään erillistä liityntäliikennettä ei tarvita, vaan rata palvelisi niitä ihan sellaisenaan. HKL:n lentokenttämetro-luonnokset ovat niin alkutekijöissään, ei niissä olla otettu selvää edes mitä Vantaan puolella rajaa on.

t. Rainer
 
Vantaan eri osien yhdistäminen on täysin yhdentekevä asia, luontaista liikkumistarvetta välillä Myyrmäki - Tikkurila on todella vähän. Minusta hanke on (a) paikallisjunayhteys Helsinkiin uusilta asemilta, ja (b) junayhteys Helsingistä lentoasemalle. Se toteuttaako nämä yhtenä vai kahtena hankkeena on sitten ihan teknis-taloudellinen kysymys.
Vantaa on aika paljolti rakennettu siihen varaan että kaikkia palveluita ei löydy kaikista aluekeskuksista. Ainoa sairaala on pääradan varrella, tietyn alan oppilaitoksia löytyy vain Tikkurilasta ja toisen alan vain Myyrmäestä. Bussilla kohteiden välillä menee tunti poikineen. Nopein tapa päästä pääradan varrelta Myyrmäkeen on junalla Pasilan kautta. Sisäinen lippu ei valitettavasti kelpaa. (Olisikohan koko ongelman ratkaisu lippujen kelpoisuuden muutos? :D )
 
Minusta hanke on (a) paikallisjunayhteys Helsinkiin uusilta asemilta, ja (b) junayhteys Helsingistä lentoasemalle. Se toteuttaako nämä yhtenä vai kahtena hankkeena on sitten ihan teknis-taloudellinen kysymys.

Minä lisäisin tähän vielä kohdan (c) junayhteys pohjoisesta (Tampere, Lahti ja kauempaakin) Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Ero hankkeilla on, että kehärata ei ole lainkaan (c) kun taas päärata + pikaratikka -vaihtoehto olisi myös (c) ilman erillisiä lisäkustannuksia. Ja lisäksi mielestäni palvelisi myös paremmin tarkoituksia (a) ja (b).

Ymmärrän tuon Kerava - Pasila linjauksen lähinnä siltä pohjalta, että se helpottaisi pääradan kapasiteettipulmia. Toisaalta lentoasemalla on kävelyä kilometritolkulla varsinkin jos ajaa auton parkkiin, ja turvatarkastuksiin muun sähläyksen ohella on hyvä varata toista tuntia... Minusta se yksi vaihto Tikkurilassa ei tässä tunnu missään.

Vaihto Tikkurilassa tasan tarkkaan tuntuu, kun vaihoehtona on lento Tampere-Helsinki. Lentoaika on 25 min + rullaukset portilta ja portille sekä lähtöselvitykseen ja odotuksiin käytettävä aika. Koska Pendolino-matka kestäisi suoranakin sentään reilun tunnin, se tarkoittaa, että on minuuteista kyse (sekä matkan helppoudesta) kallistuuko vaaka lennon vai junan puolelle. Vaihto Tikkurilassa tiputtaa junavaihtoehdon auttamatta pois harkittavien vaihtoehtojen listalta ja lentäminen jatkuu. Kuitenkin taloudellisesti ajatellen sekä ympäristön ja vuorotarjonnan kannalta juna olisi selkeästi parempi vaihtoehto. Tämän Keijo Suilakin varmasti tiesi esittäessään pääradan linjausta lentoaseman kautta kehäradan sijaan.

Ei ole mitään järkeä kierrättää muun Suomen lentomatkustajia Tikkurilan aseman kautta jos suoraankin pääsisi samaan hintaan ja tuo vaihtoehto olisi muutenkin kaikille parempi.
 
Vaihto Tikkurilassa tasan tarkkaan tuntuu, kun vaihoehtona on lento Tampere-Helsinki. Lentoaika on 25 min + rullaukset portilta ja portille sekä lähtöselvitykseen ja odotuksiin käytettävä aika. Koska Pendolino-matka kestäisi suoranakin sentään reilun tunnin, se tarkoittaa, että on minuuteista kyse (sekä matkan helppoudesta) kallistuuko vaaka lennon vai junan puolelle. Vaihto Tikkurilassa tiputtaa junavaihtoehdon auttamatta pois harkittavien vaihtoehtojen listalta ja lentäminen jatkuu. Kuitenkin taloudellisesti ajatellen sekä ympäristön ja vuorotarjonnan kannalta juna olisi selkeästi parempi vaihtoehto. Tämän Keijo Suilakin varmasti tiesi esittäessään pääradan linjausta lentoaseman kautta kehäradan sijaan.
Mitä jos koko problematiikka käännettäisiin nurin? Eikö olisi parempi jos päärata pistettäisiin Tampereen päässä kulkemaan Tampereen-Pirkkalan lentokentän kautta. Sataisiin ahtaaksi käyvän Vantaan kentän tilalle uusi suurkenttä jonne on nopeat junayhteydet kaikkialta Suomesta? Koska halpayhtiöt suosivat jo nyt Pirkkalaa, niin mihin sitä Vantaata oikein tarvitaan?

t. Rainer
 
Mitä jos koko problematiikka käännettäisiin nurin? Eikö olisi parempi jos päärata pistettäisiin Tampereen päässä kulkemaan Tampereen-Pirkkalan lentokentän kautta. Sataisiin ahtaaksi käyvän Vantaan kentän tilalle uusi suurkenttä jonne on nopeat junayhteydet kaikkialta Suomesta?

Sopisihan tämä minulle. ;) Tosin luulen, että ihan kaikki tahot eivät suhtautuisi ihan yhtä positiivisesti...

Pirkkalan etu on hyvä sijainti jos katsotaan väestöä vähän laajemmalti kuin kolmoskehän sisältä: suurimmalla osalla suomalaisista on sinne lyhyempi matka kuin Vantaalle. Ja vähän upgreidaamalla pääradan nopeustasoa pääsisi sinne TGV-tasoisella junalla Helsingistä alle tunnissa, mikä on täysin kilpailukykyistä maailmanmitassa.

En osaa sanoa, miten paljon Pirkkalassa olisi tilaa laajentaa esim. rakentamalla lisäkiitoteitä, kun ilmavoimat vie maa-alueista omansa, mutta nykyisen kiitotiekapasiteetin puolesta tilaa voimakkaaseenkin kasvuun on kyllä kohtuullisen hyvin. Pirkkalassa on vain yksi kiitotie, mutta niin muistaakseni myös Lontoon kakkoskentällä Gatwickissä, joka on maailman suurimpien lentoasemien joukossa. Tämä edellyttää vain kurinalaisuutta lähestymismenetelmissä (tyyliin laskuja/nousuja kone per minuutti parhaimmillaan). Ja toki terminaaleja ja seisonta-alueita mahtuisi rakentamaan huomattavasti lisää nykyiseen verrattuna.

Mielenkiintoinen ajatusleikki kumminkin. :D Tosin yllä olevan luulisi herättävän myös kysymyksen mistä ahtaudesta Helsinki-Vantaalla oikein kärsitään (kolme kiitotietä ja varsin tilavat terminaalirakennukset, ainakin verrattuna aikaan ennen erillistä kotimaanterminaalia)?
 
Mielenkiintoinen ajatusleikki kumminkin. :D Tosin yllä olevan luulisi herättävän myös kysymyksen mistä ahtaudesta Helsinki-Vantaalla oikein kärsitään (kolme kiitotietä ja varsin tilavat terminaalirakennukset, ainakin verrattuna aikaan ennen erillistä kotimaanterminaalia)?

Se voi kuitenkin tulla ajankohtaiseksi n 50 vuoden päästä, jos lentoliikenteen kehitys jatkuu nykyiseen tapaan.

Vantaan kentän ja liikenteen kasvu ja siitä johtuva laajentaminen 10-20 vuoden välein aiheuttaa joka kerta sen, että laadukkaaseen asuntorakentamiseen soveltuva maa vähenee niin kentän läheisyydessä kuin sektoreittain 5-10 km säteessä kiitoteistä. Lentomelu on ongelma suuressa osassa Vantaata, osittain myös Espoossa, Helsingissä, Tuusulassa ja Keravalla. Marja-Vantaan aluetta on kritisoitu siitä että se on lähes kiitoteiden päässä, jotan meluisaa tulee olemaan, ainakin ulkona. Jos nousureittejä siirtää, se taas lyö jotain muita korville jne. Sitten kun kaikki mahdolliset toimenpitet on tehty, että ihmiset olisivat jotenkin tyytyväisiä, kasvaa taas lentoliikenne, ja joudutaan aloittamaan alusta.

Kaikki ideat jolla saa Vantaan lentoliikenteen haittoja minimoiduksi ovat siksi tervetulleita. Ne voivat olla joko uuden kansainvälisen kentän rakentaminen tai olemassaolevan laajentaminen muualla eteläisessä Suomessa, tai sitten kotimaan tai lähinaapurimaihin suuuntautuvien lentojen korvaamista junilla ja laivoilla niin pitkälle kuin on mahdollista tms.

En toki kiistä etteikö Pirkkalassakin kohdattaisi samoja ongelmia jos se joutuisi ottamaan suuren osan Vantaan lennoista kontolleen.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös