Minä kyllä väittäisin, että suurin osa Tikkurilan kaukojunamatkustajista on muita kuin lentomatkustajia.
Kyllä. Ei Tikkurila ole mikään kunnon yhteys lentoasemalle. Siksi sitä harva käyttää siihen tarkoitukseen. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä matkustajapotentiaali on olemassa muun Suomen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä.
Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkee keskimäärin noin 44 800 matkustajaa päivässä (reilut 16 miljoonaa vuodessa Finavian tilastojen mukaan vuonna 2006), joista kotimaan lennoilla noin 16 000 päivässä (noin 5,8 miljoonaa vuodessa).
Vertailun vuoksi: Tampere-Pirkkalan n. 632 000 matkustajasta n. 119 430 on kotimaan matkustajia. Koska kotimaassa Pirkkalasta lennetään vain Vantaalle, tämä tarkoittaa että
pelkästään Tampereelta Helsinki-Vantaalle kulkee päivittäin lentäen n. 327 matkustajaa, joka päivä. Kyseessä ovat pääosin ulkomaille jatkavat matkustajat ja jonkin verran Itä- tai Pohjois-Suomeen jatkavia. Tämä liikenne siirtyisi käytännössä lähes kokonaan juniin jos olisi olemassa suora, nopea junayhteys.
Samoin joka päivä kulkee keskimäärin tunnin välein Paunun Expressbusseja Tampereen linja-autoasemalta Helsinki-Vantaalle. En tiedä tarkoista matkustajamääristä, mutta käsitykseni on että Paunu kuljettaa kohtuullisen mittavan määrän lentomatkustajia. Itsekin olen ollut monesti kyydissä.
Tämän lisäksi moni ajaa suoraan moottoritietä ja pysäköi Vantaalle. Uskoisin että näistäkin moni vaihtaisi tämän kunnon junayhteyteen.
Ja edellä olivat pelkästään Tampereelta tulevat matkustajat. Kun lasketaan yhteen huomattava osa Jyväskylän eteläpuolista Suomea, niin Helsinki-Vantaalle kyllä riittää päivittäisiä kulkijoita aika tuntuvasti. Joku viitseliäs voisi tietysti laskea lentoasemakohtaisista tilastoista arvion kuinka moni missäkin vaihtaisi junaan, mutta laskemattakin on selvä, että luku on merkittävä. Ja sen päälle tulee siirtymä muista kulkumuodoista.
Useista pienistä puroista tulee valtava virta: jos verrataan näitä lukuja tuohon mainittuun 16 000 kotimaan lentomatkustajaan päivässä, voidaan todeta, että kaikki 16 000 tuskin lähitulevaisuudessa vaihtaisivat junaan (Oulu, Rovaniemi jne. ovat vähän turhan kaukana jotta siirtymä olisi lähelläkään 100 % mutta jokin %-osuus varmaan silti, erityisesti loma- ja halpamatkustajia). Toisaalta kun Helsinki-Vantaalle kuljetaan monella muullakin kulkuneuvolla, niin siitä tulee taas vastaavasti lisää matkustajia. En pitäisi täysin mahdottomana että Helsinki-Vantaan rautatieaseman kaukoliikennematkustajamäärä olisi luokkaa 16 000 päivässä +/- jonkin verran, vaikka saattaahan se olla lievästi optimistinen arvio (vertailu nykyisten asemien matkustajamääriin antaisi perspektiiviä mutta en saanut aikaiseksi kaivaa niitä tilastoja nyt esiin). Olisiko jollain parempia arvauksia?
Jo pelkästään Tikkurilan alueella asuu keskisuuren kaupungin verran väkeä koko Vantaasta puhumattakaan. Aika monella vantaalaisella sukujuuret ovat satojen kilometrien päässä. Juna onkin monelle ollut kätevä kulkupeli sukulaisia tapaamaan. Lisäksi Tikkurila on merkittävä työpaikkakeskittymä, jonne tullaan päivittäin töihin Uudenmaan ulkopuoleltakin.
En halua vähätellä sukulaisyhteyksien merkitystä. Fakta kuitenkin on, että oli vaikka kuinka sukurakas, todennäköisimmin kulkee junalla sukulaisia katsomassa korkeintaan ehkä 2-4 krt kuussa. Työmatkakulkemiseen taas käytetään enemmän lähiliikennettä, joka palvelisi edelleen Tikkurilaa. Uskoisin, että päivittäisten
kaukojunamatkustajien määrä Tikkurilaan on edellä olevista tekijöistä huolimatta silti huomattavasti vähäisempi. Viikottaisessa kulkemisessa muutaman minuutin ero matka-ajassa tai vaivan säästö vaihdottomassa yhteydessä ei ole niin ratkaiseva eikä se oikein ole kunnon perustelu sorsia suurta määrää pitkin maata tulevista lentomatkustajista sillä perusteella, että onhan se paikallisille kätevää päästä nousemaan kotipuolen junaan suoraan Tikkurilasta.
Lentoasemalle on taas perusteltu liikennetarve joka paikasta muualta Suomesta ja päivittäiset liikennevirrat ovat ihan omaa luokkaansa. Minusta tässä menee taas puurot ja vellit sekaisin, eli paikallinen omaan napaan tuijottaminen ja valtakunnantason hyötyjen punnitseminen. Mikä ei sinänsä ole uutta. Tätähän tapahtuu jatkuvasti Helsingin seudun paikallispolitiikassa. Silloin jos sitä tapahtuu muualla Suomessa, kyseessä on aina "härski kotiinpäinveto", mutta Helsingissä sitä perustellaan "käytännöllisyydellä" tai "maan kasvumoottorin elinvoimalla".
