Raideyhteys Helsingin lentokentälle

???
Klaukkala tosiaankin ON Nurmijärvellä, kunnan suurin taajama.

Hupsista. Uudenmaan pienempien kuntien maantieto ei ole leipälajini. Tarkennetaan sitten sillä tavoin, että mitäpä jos haulikolla ammutun nurmijärveläistymisen sijaan rakennettaisiin sinne Martinlaakson radan jatko helminauhatyyliin?
 
Tämä nipotus on jo enemmän huumorihengessä, mutta... ihan pieni kuntahan ei ole kyseessä, kun Nurmijärvi on Suomen suurin maalaiskunta (siis ei kaupungiksi itseään nimittävä kunta).

No joo, olisihan tuo kai pitänyt tietää, nolo moka, mutta kuvaa vain sitä, että seudun ulkopuoliset eivät välttämättä ole hirveän hyvin perillä kuntarajoista Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten ulkopuolisella Helsingin seudulla. Kuntia on aika monta ja taajamia vielä enemmän. Nurmijärvi on meikäläisen mielessä ennen kaikkea jotain minkä läpi ajetaan 120 km/h kolmosmoottoritietä ohi jompaan kumpaan suuntaan. (Niin ja siinä yhden liittymän lähettyvillä on moottoritiessä muutama omituinen aaltomainen töyssy, josta ajaessa tuntuu kuin auto hyppäisi ilmaan.) Jossain moottoritien varrella on kieltämättä viitta Klaukkalaan, mutta se ei sinänsä kerro sitä, että tuo on osa Nurmijärven kuntaa. -- Tarkennan muuten vielä että en minä yleensä Helsinkiin aja, mutta olenpahan kuitenkin ajanut muutaman kerran, mm. lentoasemalle tai Espooseen mennessä. Kerran jopa ajoin parkkiin Itäkeskukseen ja menin metrolla keskustaan, toisella kertaa taas parkkeerasin Tikkurilan asemalle. Helsingin kantakaupunki autolla on lähinnä painajainen ulkopaikkakuntalaiselle.

Riihimäen ympäristöstä minulla on tosin jonkinlainen hämärä käsitys, kun kävin siellä aikoinaan armeijan, ja siitä syystä kiersin lippaan kanssa keräämässä sotainvalidien syyskeräykseen rahaa Riihimäen lisäksi ainakin Hyvinkäällä ja Hausjärvellä (mm. Hikiällä). Voin muuten sanoa, että tuo on aika hyvä tapa oppia tuntemaan paikkakuntia ja niiden sosioekonomisia oloja mikrotasolla. Siinä määrin kaikenlaisia koteja tuli nähtyä ovelta: niin onnellisia nuoriapareja ja perheitä kuin herttaisia vanhoja mummoja, huumeveikkoja tyhjässä kaljapullojen täyttämässä asunnossaan kuin hajamielisen oloisia vanhoja miehiä jotka liikkuivat kotona täysin vailla vaatteita. Poikkileikkaus yhteiskunnasta ja paikkakunnasta. ;)

Eipä silti, eivätpä ulkopuoliset välttämättä tunne myöskään Tampereen seudulla kantakaupungin ulkopuolista aluetta kauhean hyvin, enkä kaikkia kulmakuntia varmaan itsekään.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä silti, eivätpä ulkopuoliset välttämättä tunne myöskään Tampereen seudulla kantakaupungin ulkopuolista aluetta kauhean hyvin, enkä kaikkia kulmakuntia varmaan itsekään.
En tunne minäkään. Pispala lienee kantakaupunkia?. Onkohan Pispalan paviljonki vielä voimissan? Ei tullut tänä vuonna käytyä.:smile:
 
En tunne minäkään. Pispala lienee kantakaupunkia?. Onkohan Pispalan paviljonki vielä voimissan? Ei tullut tänä vuonna käytyä.:smile:

Off-topic, varmaan siirretään toiseen ketjuun, mutta sanoisin että Pispala on tulkinnasta riippuen joko kantakaupunkia tai sitten ei. Kantakaupunkia sikäli, että se ei ole lähiö niin että sen ja keskustan välissä olisi tyhjää tilaa. Kaupunkirakenne on täysin yhtenäinen, joskin kiertää Pyynikin metsän laitaa pitkin. Sikäli taas ei ole kantakaupunkia, että se pientalovaltainen kaupunginosa, jolla on oma erillinen identiteetti, ja lisäksi historiallisesti katsoen Pispala oli alkujaan Tampereen kaupungin läntisen rajan takainen työläislähiö tai -slummi Pohjois-Pirkkalan kunnassa. Sanotaan nyt vaikka niin että Pispala on kasvanut kiinni kantakaupunkiin.

Pispalan paviljongista en ole kuullutkaan, vaikka olen siellä asunut vuodesta 1986 siihen asti kunnes lähdin muualle opiskelemaan (ja vapaa-ajat opiskeluaikoinakin), ja ihan vieressä Hyhkyssä vuodesta 2002 sekä ensi kuusta alkaen jälleen takaisin Pispalan puolella, tosin eri osoitteessa. :D

Jostain syystä sanasta paviljonki tulee minulle lähinnä mieleen kirkkoa vastapäätä oleva ravintola Amanda, mutta en tiedä meneekö arvaus nyt ihan metsään. Sekin on tosin kulkenut tuolla nimellä jo ainakin 80/90-lukujen vaihteesta saakka.
 
Pispalan paviljongista en ole kuullutkaan, vaikka olen siellä asunut vuodesta 1986 siihen asti kunnes lähdin muualle opiskelemaan (ja vapaa-ajat opiskeluaikoinakin), ja ihan vieressä Hyhkyssä vuodesta 2002 sekä ensi kuusta alkaen jälleen takaisin Pispalan puolella, tosin eri osoitteessa. :D
Jostain syystä sanasta paviljonki tulee minulle lähinnä mieleen kirkkoa vastapäätä oleva ravintola Amanda, mutta en tiedä meneekö arvaus nyt ihan metsään. Sekin on tosin kulkenut tuolla nimellä jo ainakin 80/90-lukujen vaihteesta saakka.
(K)Offia on. Olisiko se Pispalan valtatie 39 ja "terassilta" oiva näkymä Näsijärvelle.
Terassin halkaistuista puunrungoista tehdyt pöydät ja istuimet (lahoamassa pahasti jo vuosia, vuosia sitten) ovat näkemisen arvoiset. Ja sisällä, keskikaljakuppila upealla ehkä 1940-luvun lopun sisustuksella. Olen maatamme kiertänyt, mutten missään nähnyt vastaavaa. :p
 
(K)Offia on. Olisiko se Pispalan valtatie 39 ja "terassilta" oiva näkymä Näsijärvelle.
Terassin halkaistuista puunrungoista tehdyt pöydät ja istuimet (lahoamassa pahasti jo vuosia, vuosia sitten) ovat näkemisen arvoiset. Ja sisällä, keskikaljakuppila upealla ehkä 1940-luvun lopun sisustuksella. Olen maatamme kiertänyt, mutten missään nähnyt vastaavaa. :p

Osoitteesta päätellen kyseessä on Ravintola Vastavirta-Klubi. Sellainen siinä ainakin nykyään on. Sisällä en ole ikinä käynyt, joten kokemuksia en osaa kertoa. Kuuleman mukaan paikassa järjestetään ainakin musiikkiesityksiä eri makuihin. Tosin tuo talo ei ole 40-luvulta vaan paljon uudempi.

Perinteisempiä paikkoja on Pulteri, mutta sen osoite on Pispalan valtatie 23. Sielläkään en ole käynyt, mutta ainakin paikalla on pitkä historia.

Ai niin joo, Vastavirta-Klubilla on tosiaan jonkinlainen kattoterassi, josta lienee hyvä näköala. Kyllä se se varmaan sitten on.
 
Osoitteesta päätellen kyseessä on Ravintola Vastavirta-Klubi. Sellainen siinä ainakin nykyään on. Sisällä en ole ikinä käynyt, joten kokemuksia en osaa kertoa. Kuuleman mukaan paikassa järjestetään ainakin musiikkiesityksiä eri makuihin.
Se on samassa talossa sen yläkerrassa. Ja siellä on terassikin, ylempänä kadusta.
TaksiFoorumi sanoi:
Pispalan Paviljonki on alakerran naapurinsa kanssa ollut melko pitkään jo tummanharmaalla listalla.
 
Asiasta: On tiettyjä toimintoja ja yrityksiä joille lentokenttä on erinomainen sijainti. Suunniteltu toimistorakentaminen ei ole tähän tarpeeseen missään suhteessa. Noin juhlapuhetasolla suositaan kaavotoitusta joka tiivistää yhdyskuntarakennetta. Semmoinen brutaalifunkkiksen jäänne kuin "työpaikka-alue" on tämän tavoitteen vastainen ylipäänsä, varsinkin jos se on ylettömän iso ja seudun laidalla.

Muusta:

Minusta Kaaleppi on ihan asiallinen keskustelija. Elmolla on vain traumoja aikaisemmista kehäratafaneista, ymmärrän kyllä miksi.

Klaukkalaan ei junaa tule, koska "juna tuo huumet", kuten kunnanjohtaja sen totesi. Lisäksi Klaukkala on käytännössä kolme kilometriä pitkä parkkipaikka, mikä ei tue raideliikennettä.

Malmi ei ole sama asia kuin Tikkurila, se on kaikinne vikoineen kertaluokkaa paremmin kaavoitettu ja toimivampi kuin Tikkurila. Minäkin olen asunut 20 vuotta Vantaalla, ja sanotaan nyt ihan suoraan että Helsingin kaupunkisuunnittelu, kaikkine vikoineen, vaan on kertaluokkaa parempaa. Esimerkiksi ne Marja-Radan asemat, neljä kaistaa asemann ympäri, ei puutu kuin harmaabetonitornit niin sehän on Koivukylä.
 
Lahdessa Murole mainitsi hups-hankkeiksi Kehäradan ja Espoon metron, koska yhtäkkiä ja odottamatta ne päätetäänkin tehdä, vaikkei kukaan odota niin tapahtuvan.

Ei maininnut ainakaan esityksessään. Kehärata ja länsimetro eivät missään nimessä syntyneet odottamatta, vaan päinvastoin, molempia on odotettu jo kauan. Ne ovat olleet PLJ:n hankelistoilla jo pitkään ja länsimetrosta on kiistelty poliittisella tasolla jo vuosikymmeniä.
 
Löysin netistä mielenkiintoisen kommentin kehäradan tarpeettomuudesta. Göbbels ja natsitkin pääsivät mukaan.
"Tulevaisuudessa olisi toki suotavaa, että myös kaukojunat pysähtyisivät lentoasemalla, mutta se on jo kalliimpi projekti."

Tässäpä tuo ongelma on: suoranaisella valehtelulla ja vääristelyllä on muokattu julkinen mielipide uskomaan, että pääradan siirto lentoaseman kautta olisi jotenkin erityisen kallis projekti verrattuna kehärataan. Mutta eihän se ole. Joukkoliikennefoorumilla (www.jlf.fi) esitettyjen arvioiden mukaan hintalappu olisi suunnilleen sama. Hyödyt vaan kohdistuvat täysin eri tavalla. Pääratavaihtoehto tarjoaisi nopean yhteyden lentoasemalle sekä Helsingin keskustasta että kaikista kaupungeista pääradan suunnasta (Tampere, Lahti, Jyväskylä jne.). Kehärata taas on Vantaan sisäisiin tarpeisiin suunniteltu hanke, josta hyötyvät lähinnä ne maanomistajat joiden tonttien vierelle saadaan asemat. Mitään väliä ei ole sillä, että edes tuohon tarpeeseen kehärata ei ole paras vaihtoehto - kehäradan kun maksaa pääosin valtio ja pikaratikat maksaisi Vantaa itse.

Kehärata on suuri veronmaksajien rahojen puhallus huuhaa-hankkeeseen, jota on pohjustettu häikäilemättömällä propagandalla. Kehäradan hyötyjä on paisuteltu täysin perusteettomasti ja vaihtoehtoja (=suoraa pääratayhteyttä lentoasemalle) ei ole tutkittu tosissaan muutoin kuin sen verran että on päästy julkisuudessa leimaamaan se megakalliiksi hankkeeksi "jonka aika on joskus 2050-luvulla". Kun lukee kehäradan propagandamateriaalia, voi kuulla kaikuja göbbelsiläisestä retoriikasta, jossa musta esitetään valkoisena ja päinvastoin.
"JH"

Tämä asiallinen ja kiihkoton kommentti liittyi Tekniikka&Talous lehden juttuun, jossa kerrottiin kehäradan olevan hukkainvestointi m.m siksi, että matkalaukkuja joutuu siirtämään Tikkurilan asemalla, jos tulee junalla pohjoisesta. Ei voi kun sanoa, että sellaista se junanvaihto on.

http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article247718.ece
 
Viimeksi muokattu:
Ei maininnut ainakaan esityksessään. Kehärata ja länsimetro eivät missään nimessä syntyneet odottamatta, vaan päinvastoin, molempia on odotettu jo kauan. Ne ovat olleet PLJ:n hankelistoilla jo pitkään ja länsimetrosta on kiistelty poliittisella tasolla jo vuosikymmeniä.
Pitäisikö nyt kysyä Murolelta itseltään, mitä hän muistaa puhuneensa. Väitän nimittäin Penan maininneen Marja-radan ja metron. Muistan tämän siksi, koska olin itse yllättynyt, että hän esitti ne tässä yhteydessä. Mutta toisaalta ymmärsin perustelun hyvin. Siis vaikka molemmat ovat olleet pitkään esillä (metro n. 40 vuotta ja Marja-rata 20 vuotta), kukaan ei ennen vuotta 2006 uskonut, että kummastakaan tulee totta. Mutta yhtäkkiä niistä vain tuli päätös, hupsista.

Penan hups-ajatuksen tarkoitushan oli kuvata sitä, miten hallitsematonta näiden suurten asioiden eteneminen ja toteutuminen on. On erittäin lyhytjänteistä ja hankalaa tehdä suunnitelmia, kun niiden toteutumisesta ei oikeasti ole mitään varmuutta. Tai joku hups-hanke muuttaa yhtäkkiä koko tilanteen. Kuten Lahden oikorata koko koillisen suunnan rautatieverkon pitkän ajan suunnitelmien lähtökohdan.

Ja toisaalta, suunnitelmilla itsellään ei myöskään ole mitään pysyvyyttä. PLJ-suunnittelu on minusta oivallinen esimerkki tästä. Olen havainnollistanut tätä PLJ:tä käsittelevällä nettisivullani kuvassa ”1. jaksojen rahoitusosuudet”. Eipä voi kovin pitkäjänteisenä pitää edes seudun omaa liikennesuunnittelutyötä, kun hankkeet ja rahoitusosuudet heittelevät kuperkeikkaa neljän vuoden välein.

Tähän ketjuun tuo mainitsemani kuva liittyy erittäin hyvin. Onhan täällä arvioitu Kehäradan ja metron vievän kaiken rahan joukkoliikenteen kehittämiseltä. Ja niinhän se tekee jo PLJ:n budjettilukujen tasolla. Lisäksi on hyvä ymmärtää, että PLJ:n budjettilukuihin perustuva kuvio antaa asiasta turhan ruusuisen kuvan. Tämänhetkiset kustannusarviot ovat huomattavasti PLJ:n lukuja suuremmat. Samanlaista nousua ei ole havaittu toteutuneissa tieliikennehankkeissa. Eli raskasraidehankkeet ovat varsinainen käenpoika, joka antaa autopuolueelle valtit käsiinsä vastustaa joukkoliikenteen rahoitusta.

Tässä mielessä voi pohtia myös Kaalepin aiemmin esiin tuomaa Pekkarisen kommenttia siitä, että Marjaradan valtionrahoitus olisikin käytetty tiehankkeisiin jossain muualla Suomessa. En tällaista kannata, mutta silloin olisi Helsingin seudulla jääneet joukkoliikenteen valtionrahoitusmahdollisuudet avoimiksi, eikä yksi megahanke olisi tallonut kaikkea muuta alleen.

Myös tähän asiaan Murole puuttui kritisoiden sitä, että poliitikkoja ja virkamiehiä eivät kiinnosta muut kuin megahankkeet, vaikka muilla hankkeilla olisikin suuria tai jopa suurempia vaikutuksia kuin megahankkeilla. Tässäkin olen samaa mieltä.

Antero
 
Tämä asiallinen ja kiihkoton kommentti liittyi Tekniikka&Talous lehden juttuun, jossa kerrottiin kehäradan olevan hukkainvestointi m.m siksi, että matkalaukkuja joutuu siirtämään Tikkurilan asemalla, jos tulee junalla pohjoisesta. Ei voi kun sanoa, että sellaista se junanvaihto on.
Se kommentti Göebbelseineen on pölhö, mutta T&T mielipidekirjoitus on ihan hyvä. Tosin minusta bussin ja junan matka-aikojen vertailu on myös pölhöä, toinen on matkustusmukava, tilava ja täsmällinen liikenneväline. Ei matkustajat nyt pelkän (keski)matka-ajan mukaan kulkuvälinettä valitse. Pointtina se että linjaus on turhan hidas on kuitenkin asiallinen.

Muuten, tämmöistä raidekaupunkia sitten luvassa:
Tiehallinto sanoi:
Parannettavan osuuden kautta Kehä III:lla kulkee huomattava osa vuonna 2008 valmistuvan Vuosaaren sataman tavaraliikenteestä. Tien varrella sijaitsee myös useita valtakunnallisesti merkittäviä logistiikkakeskuksia. Se on myös tärkein maareitti Helsinki–Vantaan lentoasemalle.

Kehä III on lisäksi merkittävä pääkaupunkiseudun joukko- ja poikittaisliikenteen väylä sekä yksi Suomen ruuhkaisimpia teitä.

Hämeenlinnanväylän ja Lentoasemantien välisellä osuudella kulkee arkisin noin 69 000 autoa vuorokaudessa, vuoteen 2030 mennessä määrän ennustetaan kasvavan 100 000:een.

Ensimmäinen rakennusvaihe aloitetaan elokuussa 2009.
http://www.tiehallinto.fi/servlet/p...5&_pageid=71&linkki=647&julkaisu=410&kieli=fi
Mikä ihmeen moottoritie vetää 100 000 autoa vuorokaudessa?
 
Mikä ihmeen moottoritie vetää 100 000 autoa vuorokaudessa?

Moottoritie, jolla on 3-4 kaistaa suuntaansa.

100000 autoa vuorokaudessa eli 50000 autoa per suunta menee nyt Suomessa rikki vain Kehä I:llä Vihdintien ja Tuusulanväylän välissä. Arkipäivän liikennemäärä on noin 110000 autoa vuorokaudessa.
 
Kehä III:n parannus on ikävä, mutta välttämätön toimenpide. Tosin kyse on vain hätäavusta, sillä mikäli liikenne kaksinkertaistuu 20v sisällä, tiet ovat tukossa joka tapauksessa. Tilanteen voisi rinnastaa sydänpotilaaseen, jolla on huonot elintavat ja joka helpottaa oloaan nitrolla.

Aiemmin jo toin esille, että keskustelu kehäradan vaihtoehdoista ja muu spekulointi kuuluisi toiseen ketjuun. Vertaamme rakenteilla olevaa hanketta erilaisiin arvioihin ja oletuksiin, joissa on monta muuttujaa.

Vantaalainen ja espoolainen autokaupunki ei taas liity kehärataan, vaan siihen, että de facto Vantaata ja Espoota on vuosikausia kaavoitettu autokaupungiksi ilman mitään todellisia vaihtoehtoja. Erinäisistä syistä johtuen Espoo on brändännyt itsensä raikkaammaksi ja merelliseksi esikaupungiksi. Espoon kehitys on ollut tietoista: se on perustunut siihen, että aina voidaan vallata uusia metsäalueita ja aina löytyy pätkä merta talolle. Ei ole ollut painetta tiivistää johonkin. Espoo on vastannut teollistuneen Suomen takaravoissa olevaan agraari-unelmaan: kaukana paha maailma ja ikävät ihmiset, lähellä omakotitalo, metsää ja "vapaus" omaan elämään. Vantaa on taas toiminut seudun logistiikan reservimetsänä ja ottanut vastaan ison joukon köyhempiä ihmisiä metsälähiöihin. Kuten dosentti Sami Moisio totesi (vapaasti lainattuna), ollaan Suomessa luovuttu varsinaisesta aluepolitiikasta varkain, mutta varmasti. Suomi rakentaa menestystään metropolialueen ja parin muun kaupunkiseudun varaan. Syykin tähän on selvä: vaihtoehtoja ei ole, sillä kautta historian kaupungit ja niiden kehitys on ollut ratkaisevaa (vrt. Italian kaupunkivaltiot).

Suomessa ollaankin jossain määrin menossa kohti "kaupunkivaltioita", jos ajatellaan sitä, että rakennamme yhteiskuntaamme ns. veturikaupunkien, kuten Jyväskylä tai Tampere varaan. Helsinki on tässä joukossa kuitenkin kummajainen: se on toisaalta normaalin yli miljoonan asukkaan metropolialueen kriteerit täyttävä monikeskustainen alue (Espoon ja Vantaan kanssa), toisaalta moniongelmainen ja hajarakenteinen alue, jossa liikenneongelmia ei ole saatu hallintaan vieläkään ja jossa maahanmuutto (lue: etnoslummit) muodostavat huomattavan vaikuttajan tiettyihin alueisiin.

En itse tunne Muroleen agendaa sen tarkemmin, hän laati joskus muistaakseni raideliikennevision Helsingin seudulle. Muroleelta voisi vaikka kysyä, miksi hänen visiossaan kaukoliikennerata lentoasemalle oli ajoitettu v. 2050.
 
Takaisin
Ylös