Raideyhteys Helsingin lentokentälle

En itse tunne Muroleen agendaa sen tarkemmin, hän laati joskus muistaakseni raideliikennevision Helsingin seudulle. Muroleelta voisi vaikka kysyä, miksi hänen visiossaan kaukoliikennerata lentoasemalle oli ajoitettu v. 2050.
Olen käsitellyt YTV:n vuonna 2002 julkaisemaa raidevisiota lyhyesti Kaupunkiliikenne.netissä. Oma tulkintani Kaalepin kysymyksen vastaukseksi on, että rajallisten rahoitusresurssien vuoksi hankkeet on pantava johonkin järjestykseen ja toisaalta, vision tarkasteluvuosi on 2050 ja sen hetkiseen tilanteeseen voidaan tietenkin päätyä erilaisin toteutusjärjestyksin.

Oikaisen tässä kuitenkin, että visioehdotuksessa lentokentän pääradan toteutus oli ajoitettu 2030-luvulle. Toteutusjärjestys oli suunnilleen näin (vuosikymmenittäin):

2010 Espoon kaupunkirata, Marjarata, Töölön metro
2015 Raide-Jokeri
2020 Espoon metro joko Töölön tai Lauttasaaren kautta
2030 Klaukkalan rata, Marjaradan muuttaminen metroksi, Olarin ja Suurpellon pikaratikat, suurnopeusrata lentokentälle
2040 Pikaratikka Kivenlahteen, Nummelan rata, paikallisjunat Porvoon radalle, pikaratikka Tikkurilasta Malmin kautta Laajasaloon, metro Östersundomiin
2050 Elsa-suurnopeusrata, pikaratikan laajennukset Tikkurila–Leppävaara, Kivenlahti–Kauklahti, Otaniemi–Pasila–Viikki

Antero
 
Oikaisen tässä kuitenkin, että visioehdotuksessa lentokentän pääradan toteutus oli ajoitettu 2030-luvulle. Toteutusjärjestys oli suunnilleen näin (vuosikymmenittäin): [...]
2030 Klaukkalan rata, Marjaradan muuttaminen metroksi, Olarin ja Suurpellon pikaratikat, suurnopeusrata lentokentälle[...]
2050 Elsa-suurnopeusrata, pikaratikan laajennukset Tikkurila–Leppävaara, Kivenlahti–Kauklahti, Otaniemi–Pasila–Viikki

Mahtaisiko tämän aikataulutuksen takana olla itse asiassa ajatus siitä, että Helsinki-lentokenttä -yhteys toimisi Etelä-Suomen suurnopeusrataverkoston solmukohtana? Tällaisia skenaarioita muistan nähneeni joskus.

Jos ajatus on ollut, että 2030-luvulla päärata Tampereelle nostetaan suurnopeusluokkaan (> 300 km/h) tai sitten korvataan erillisellä suurnopeusradalla, niin silloinhan olisi luontevaa, että Helsinki-lentoasema -väli kytkeytyisi tähän. ELSA-rata Turkuun näyttää olevan merkitty parikymmentä vuotta myöhemmäksi.

Tosiasiassa Pasilan ja lentoaseman väli on niin lyhyt, että eihän siinä ehdi kunnolla edes kiihdyttää suureen (> 300 km/h) nopeuteen. Siinä mielessä tavallinenkin rata olisi ihan riittävä, ja normaalin suurehkon 220 km/h -nopeuden salliva rata varsinkin.

Jostain syystä julkisuudessa aikataulu on sittemmin siirtynyt parikymmentä vuotta tulevaisuuteen verrattuna tähän hahmotelmaan...?

Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että 2030-luku on sekin jo aika myöhäinen ajankohta näin olennaisen tärkeälle hankkeelle.
 
Väitän kyllä, että julkisuudessa päärata-vaihtoehto on lähes vaiettu kuoliaaksi. Vai onko sinulla osoittaa linkkejä tai lehtileikkeitä, joissa tätä aihetta käsitellään? Muutamia varmasti on, mm. Finnairin Keijo Suilan lausunto, jossa hän toteaa lentoaseman kaukojunayhteyden kehärataa paremmaksi.

Väitä vaan. Minä voisin sanoa samaa monista muista politiikan aiheista. Julkisuus on joskus valikoivaa. Vastuussa asiasta ovat siis päätoimittajat? Keijo Suilan lausunto on yhden yhtiön näkökulmasta annettu lausunto, vaikka ansiokas olikin omalla tavallaan.

Ainakaan Pirkanmaalla ei ole käyty kunnollista kansalaiskeskustelua tästä aiheesta ensinkään. Tuskin kukaan on edes tietoinen siitä, että tällaista kukaan on ikinä ajatellutkaan. Aamulehti ei ole aiheesta juuri uutisoinut. Ja jos joku höyrypää vaikuttaja paikallisesti olisikin sitä mieltä, että tämä muka tappaisi Pirkkalan kentän niin tuo on kyllä täyttää huuhaata. (Enkä ole sitäpaitsi tällaisia lausuntoja edes nähnyt.) Pirkkalan kentän elinedellytykset eivät ole kiinni Tampere-Helsinki -reitin kohtalosta. Jos junalla pääsee lähes yhtä nopeasti, niin tuo reitti saa ainakin minun mielestäni kadota aivan vapaasti. Lentoyhteyksiä säilyy kyllä muualle ihan riittävästi..

Pirkanmaan keskustelu on edelleen sen median ja kansanedustajien vastuulla ja Aamulehdelle isoin orgastinen ilakoinnin aihe viime aikoina ovat olleet Lielahden Prisma ja P-Hämppi.

Minusta on turha sysätä vastuuta tamperelaisten ja turkulaisten niskaan. Selvää on, että nämä kaupungit -- erityisesti Tampere -- olisivat hyötymässä eniten lentokenttäradasta parantuneen saavutettavuuden kautta, eli olisi irrationaalista yrittää torpata se. Sanon tämän tietoisesti tamperelaisena.

Selvyys siitä saadaan, kunhan selvitys asiasta joskus valmistuu. Jos järkeillään, että Murole on asiantuntija, sinä olet asiantuntija (jota en kiistä) ja minä trolli, niin kahden asiantuntijan mielipiteet ajoituksesta ovat vastakkaisia. Mielenkiintoista olisi kuitenkin tietää, mistä vastuusta puhut ennen kuin pohditaan kenelle se kuuluu. Vastuu uutisoinnista on median (esim. AL), vastuu poliittisista avauksista on mm. Pirkanmaan kansanedustajien.

Mitä Turkuun tulee, ELSA-radan linjaus Vantaan lentoaseman kautta ei tosin ole yhtä selkeästi hyödyllinen kuin pääradan linjaus. Toki se parantaisi Turun ja Vantaan lentoaseman välisiä yhteyksiä, mutta pidentäisi vastaavasti matka-aikaa Helsingin keskustaan verrattuna toisenlaiseen linjaukseen. Riippuu subjektiivisista prioriteeteista kumpaa pitää tärkeämpänä. Siksi ymmärrän jos ELSA-selvityksessä tätä ei ole pidetty tärkeänä tai toivottavana. Mutta tästä ei tietenkään voi päätellä mitään pääradan tai Lahden oikoradan osalta: Tampere, Lahti, Seinäjoki, Jyväskylä jne. tulisivat kaikki ajallisesti lähemmäs Vantaan lentoasemaa verrattuna kehäratavaihtoehtoon. Lisäksi yksi täysin tarpeeton junanvaihto jäisi pois.

Matka-aika ELSA-selvityksen mukaan on 300km/h-vaihtoehdossa 1t11min. 0-vaihtoehdossa n. 1t45min ja loput ovat alle 1t30 pienillä eroilla. Jos kaiken lisäksi itärata ammutaan Tapanilasta itään,vaikka Kouvolaan, jää lentoasemarata aika orvoksi, koska Savon ja Karjalan junat menevät kentän ohi, kuten Turun junatkin.


Miten se olisi voinut saavuttaa laajaa poliittista kannatusta, kun siitä ei ole keskusteltu? Jos sanot, että on keskusteltu, niin pyydän osoittamaan missä tämä keskustelu on tapahtunut ja mitä kukin taho on lausunut...

Poliittinen keskustelu kulkee omia raiteitaan ja sitä on vaikea ohjata. Asiasta on varmasti kulisseissa keskusteltu, mutta jostain syystä aihe ei ole tarpeeksi seksikäs. Kenen vika lie.

Mitäköhän asioita kehäradasta on tutkittu tarkasti? Kirjoitetettu siitä on paljon, mutta minusta ei täytä tarkan tutkimisen kriteereitä jos ei ole olemassa dokumenttia, jossa kehärata ja sen ilmeisin vaihtoehto eli pääradan siirto on asetettu vastakkain, ja numeroiden valossa osoitettu, että kehärata on parempi vaihtoehto ja tulee siksi rakentaa..

Kehäradasta on olemassa rahoitusselvitys, siitä on olemassa hankkeen sivuilla valtava määrä tietoa. Lisäksi hankkeen asemakaavoitus oli todella perusteellista. Hankkeen valmistelu on vienyt vuosia. En käsitä miksi Vantaan olisi pitänyt lyödä hanskat tiskiin ja jäädä vuosiksi odottelemaan aihiotasolla olevaa kaukojunarataa kentälle, josta ei ole olemassa mitään päätöksiä. Nyt asiat menivät näin.


Vantaan prosenttiosuus kehäradan rakentamisessa on suhteettoman pieni siihen nähden, että kyseessä on täysin paikallisiin tarpeisiin (kaavoitus) suunniteltu rata, jolla ei ole valtakunnallista vaikuttavuutta (pääradan siirto taas olisi pääosin valtakunnallinen hanke, josta Vantaa pääsisi hyötymään siinä sivussa). Länsimetronkin tilanne on toinen. Hanke itsessään voi olla höyrypäinen, mutta ainakin Espoo maksaa siitä edes jotenkuten riittävän osuuden itse. Maakunnissa kunnat eivät ole toistaiseksi osallistuneet ratahankkeiden kustannuksiin, koska eihän muualla kuin Helsingissä ole lähiliikennettä. Haluttaisiin kyllä, mutta kun ei ole saatu, johtuen sekä VR:stä sekä lainsäädännöllisistä ynnä muista esteistä. Muihin infrahankkeisiin kunnat kyllä osallistuvat..

Aiemmin tulikin jo todettua, että Helsingin seudun asuntotilanne on todellakin valtakunnallinen kysymys. No, ehkä kaikkien mielestä, mutta aika monen mielestä. Maakuntien lähiliikenne-teema on hauska. Suurin syy on se, että operaattorista on sillä kuululla ja jo mainitullakin Goebbelsin teknikalla tehty tarinan konna. Lähiliikennettä maakunnissa ei ole, koska alueiden kunnat eivät sitä ole aktiivisesti ajaneet ja koska valtio ei yksin lähde sellaista subventoimaan. Jos kerran YTV maksaa viulut täällä, niin eikös tämän kovasti vaiheessa olevan Tampereen YTV:n pitäisi myöskin maksaa edes 50% paikallisista viuluista? Vaan kovin hitaasti käy tuo liikennekuntayhtymänkin perustaminen, kova oli kahden liikennöitsijän mahtikäsky kokoukseen. Jos lähiliikennettä sinne haluttaisiin, voisi nähdä Pirkanmaan kansanedustajat suu vaahdossa huutavan asiasta. Vaan eipä kuulu mitään. Ei VR ole todellinen ongelma. Siltä voidaan poliittisella ohjauksella tilata lähiliikennettä minne vain. Tosin maksumiehiä ei alueilta löydy. Ainoa iso infrahanke, johon tiedän jonkun ison kaupungin osallistuvan, on tuo Mansen rantaväylä. Muita en tunne. Vantaan osuus on todella huomattava, kun verrataan sitä maakuntien tasoon.

Ja ihan turha kyllä väittää, että esim. Tampereen seudulle rakennettaisiin megainfraa helsinkiläisten verovaroilla. Tällä hetkellä ymmärtääkseni käynnissä ei liene yhtään isoa valtakunnallista tiehanketta koko Pirkanmaalla, eikä ole budjettikehyksessäkään. Eli mitään ei ole luvassa, siitä huolimatta että valtion veroja maksetaan täällä siinä missä muuallakin. Läntinen ohitusmoottoritie toki valmistui jokin aika sitten, mutta tuo olikin yksittäinen iso hanke. Koskahan Helsingissä on ollut tilanne, että mitään infraa ei ole ollut rakenteilla? Onkohan ikinä?.


Ja turha väittää, että Helsinkiin rakennettaisiin infraa muun maan rahoilla. Helsinkiä kupataan verotuloissa niin rajusti, että oktaavi alaspäin, kiitos. Tällä hetkellä on esimerkiksi tilanne, jossa Helsingin kaupungin alueelle ei rakenneta mitään infraa valtion varoista. Ä-ää..länsimetro ei käy. Valtion osuus tulee vasta 2010 jälkeen. Mutta ilmeisesti Helsinkiin ei saa rakentaa mitään, jos ei Tampereelle tehdä samanaikaisesti jotain.


Kuinkas nopea tuo kehärata olikaan kentälle keskustasta? Muutaman minuutin nopeampi?

Jos haluaa nopean lentokenttäyhteyden Helsingin päärautatieasemalta ja Pasilasta lentoasemalle, niin ainoastaan pääradan lentoasemayhteys voi tarjota sen. Se olisi suora ja sellaisena nopea. Pysähdyksiä tulisi muutama tai sitten ei ollenkaan Pasilan ja lentoaseman välillä. Kehärataa kiertää ja pysähtelee, ja on hidas. Lentokenttämetro olisi suorempi, mutta metrona hidas ja pysähtelisi tiheästi, ja lisäksi huiman kallis siihen nähden, ettei sen infraa voisi käyttää mihinkään muuhun tarpeeseen. Raitiotie ei olisi erityisen nopea yhteys sekään, mutta toisaalta hintalappu olisi kohtuullisen vaatimaton ja se olisi yhdistettävissä olemassa olevaan raitiotieinfraan eli ei ihan huono ajatus sekään, vaikkei korvaisikaan päärata-vaihtoehtoa.

Kehärata kiertää ja pysähtelee...joo ja samalla palvelee. Kehärataa ei edelleenkään rakenneta yhtä tarkoitusta varten. 27-30min matka-aika hakkaa mennen tullen yölläkin (oma kokemus) jopa 50+ min keskustaan jurnuttavat tuulilasilastissa ajavat dösat. Kehäradalla on monta funktiota, yksi niistä on sujuva yhteys (8min matka-aika, 10min vuoroväli useimmiten) Tikkurilaan. Päihittää taatusti Jumboa kiertävän, helmoistaan ruostuneen ulkomaisen yhtiön linjurin.
 
Viimeksi muokattu:
Jos kaiken lisäksi itärata ammutaan Tapanilasta itään,vaikka Kouvolaan, jää lentoasemarata aika orvoksi, koska Savon ja Karjalan junat menevät kentän ohi, kuten Turun junatkin.

Puolet Suomen kaukojunamatkoista tehdään pääradalla, joten en nyt välttämättä tässä yhteydessä käyttäisi termiä "orpo".

En käsitä miksi Vantaan olisi pitänyt lyödä hanskat tiskiin ja jäädä vuosiksi odottelemaan aihiotasolla olevaa kaukojunarataa kentälle, josta ei ole olemassa mitään päätöksiä.

Mm. taloudellisista syistä. Itse asiassa Vantaa on yksi pahin vedätyksen kohde koko kehäratahankkeessa, eivät itse vaan ole tajunneet sitä vielä.
 
Kehärata kiertää ja pysähtelee...joo ja samalla palvelee. Kehärataa ei edelleenkään rakenneta yhtä tarkoitusta varten. 27-30min matka-aika hakkaa mennen tullen yölläkin (oma kokemus) jopa 50+ min keskustaan jurnuttavat tuulilasilastissa ajavat dösat. Kehäradalla on monta funktiota, yksi niistä on sujuva yhteys (8min matka-aika, 10min vuoroväli useimmiten) Tikkurilaan. Päihittää taatusti Jumboa kiertävän, helmoistaan ruostuneen ulkomaisen yhtiön linjurin.

No joo... Bussin ja raideliikenteen vertaaminen suoraan matka-aikojen perusteella ei minunkaan mielestäni ole perusteltua ihan ylipäänsä. Mutta sitten taas toisaalta, mikä ihmeen pakko se bussiyhteys on järjestää Jumboa kiertävällä helmoistaan ruostuneella bussilla? Eli vertailu jossa oletetaan ettei bussiliikennettä voi kehittää on pölhö. Bussilla on myös muita etuja kuten se että sillä pääsee lähes suoraan hotellin ovelle...

Tietääkö joku muuten miten vaihtoja on tarkoitus kehittää Tikkurilassa? Siellä asemalla ei ole edes liukuportaita, jotenkin ajatus siitä että kaukojunasta ravataan matkatavaroiden kanssa ylös alas ei tunnu houkuttelevalta. Olisiko raideteknisesti kuinka mahdoton ajatus järjestää laiturin yli vaihto? Eli siis niin että pohjoisesta tuleva kaukojuna ja etälästä tuleva I pysähtyvät samalla laiturilla, ja toisinpäin.
 
Tietääkö joku muuten miten vaihtoja on tarkoitus kehittää Tikkurilassa?

Tikkurilaanhan rakennettaneen kokonaan uusi asema, tai matkakeskus, kuten sitä tavataan nimittää. Mitään tarkkoja suunnitelmia en tosin ole siitä löytänyt. Yksi kuva muistaakseni on ollut sellainen iso pyöreä rakennus Tikkurilantien päälle.
 
Tikkurila–Veromies (Aviapolis) -akseli ei vieläkään muistuta kaupunkia. Kehä 3:a visioitiin ”Vantaan Aleksanterinkaduksi” jo 1980-luvulla. Vuoden 1992 pikaraitiosuunnitelma tuki tätä ajatusta. Vuonna 2001 esiteltiin K2, jossa pikaratikka oli jalostunut Tikkurilan ja Veromiehen väliseksi kaupunkikehityshankkeeksi. Mutta näyttää siltä, että kaupungin hajoittajien linja voittaa, koska suurempi raha kiinnostaa enemmän.
Tikkurilan ja Veromiehen välinen alue on ollut iät ja ajat teollisuusaluetta, johtuen ehkä lentomelusta? Kehäkolmosella on yhtä vähän tekemistä Aleksanterinkadun kanssa kuin mitä kaurapuurolalon sisäfilepihvin kanssa. 1980-luvulla kehäkolmonen oli 2-kaistainen koko matkaltaan ja liikennemäärät varmaan neljäs- tai viidesosa nykyiseen verrattuna. Olisi ollut kiinnostava nähdä minne eteläisen Suomen läpi ajavat rekka-armaadat olisi pistetty ajamaan jos kehästä olisi tehty Vantaan Aleksi jouluvaloineen kaikkinen?

Muistan toki K2 vision ja sitä kehuttiin aikoinaan mutta koska kyseessä olis ollut 3 km pitkä katu, eli yhtä pitkä kuin Mannerheimintie, niin jokainen voi ymmärtää että sellaista ei rakenneta hetkessä. Tikkurilan ja Veromiehen välinen työpaikka-alue nykyisessä muodossan merkitsee kaiketi enemmän Vantaalle kuin sen vaihtoehtoiset käyttötavat.

Vantaalla ei tietenkään puhuttu eikä puhuta pääradasta lentokentän kautta. Se ei ole Vantaan intressi, kuten totesit, vaan Vantaan intressi on ollut vuosikymmenet saada kaikki junat pysähtymään Tikkurilassa imagosyistä. Lentokentän pääratahan veisi pikajunat kokonaan pois Tikkurilasta! Onhan noloa, kun yhdessä Suomen suurimmista kaupungeista pikajunat eivät pysähdy. Mutta miksi ne pysähtyisivät, jos aseman ympäristö muistuttaa maaseudun kyläkeskusta nakkikioskeineen?

Ehkä me asuimme eri puolella Vantaata, mutta minun mielestäni Tikkurila on kaupunkimainen ja kompakti keskusta Vantaalle, eli sen todellakin mieltää Vantaan keskustaksi, toisin kuin Espoon Tapiola, Leppävaara tai Espoon keskus. Se on myös viihtyisämpi ja monipuolisempi kuin Helsingin Malmi tai Itäkeskus, mielestäni Tiksi on yksi onnistuneimpia aluekeskuksia pk-seudulla. Siellä on paljon kauppoja ja muita palveluja sekä kouluja ja oppilaitoksia ja työpaikkoja ja nähtävyykiä kuten Heureka, joten kaikkien junien pysähtyminen siellä on mielestäni itsestäänselvää.

Se missä Vantaan kaupunki mokasi perusteellisesti, oli että rakennettiin Jumbo-Vantaanportti kehäkolmosen varrelle keskelle ei mitään. Jumbo on vienyt osittain asiakkaat Tikkurilan kaupoilta. Olisi ollut parempi rakentaa edes se Jumbo Tuusulanväylän itäpuolelle Tikkurilan kylkeen, tai paras paikka olisi ollut pääradan itäpuolelle entisen maalitehtaan ja lyijysulattamon alueelle jolta puhdistettiin myrkkyjä.

Vantaalaisesta näkökulmasta olisi ollut mielekästä tehdä liikennejärjestelmä- ja kaupunkirakennevertailu Marja-Vantaasta (ja -Radasta) ja Tikkurila–Martinlaako -ratikan kaupunkikehitysvaikutuksista. Ei tehty, koska ei haluttu riskeerata Marja-Vantaata. Valtakunnan tasolla mukaan olisi otettava vielä oikorata lentokentän kautta, jolloin vaihtoehdot olisivat kaikkiaan:
  1. Marja-Vantaa
  2. Tikkurila–Martinlaakso kehityskäytävä
  3. Marja-Vantaa + lentokentän päärata
  4. Tikkurila–Martinlaakso kehityskäytävä + lentokentän päärata
Lentokentän kautta kulkeva oikorata voidaan polkaista käyntiin milloin vaan, kun ja jos saadaan vakuutus ilmailutahoilta että vähentävät tuntuvasti kotimaan lentoliikennettä ainakin lähempänä olevilta kentiltä Helsinki-Vantaalle (Tampere, Pori, Jyväskylä, Lappeenranta). Mutta ensiksi katsotaan miten kehärata toimii. On se kuitenkin parannus nykyiseen lentokettäjoukkoliikennepalveluun verrattuna. Jos oikorata rakennetaan olisi ehdottomasti oltava paikallisjunille asemat Kartanonkoskella ja Tammistossa, muuten ne lähiöt jäävät pysyvästi liiikennemottiin.

Silloin ei selvitetä, kun taustalla ovat muut syyt kuin yleinen hyvinvointi. Kuten arvovaltakysymykset ja raha.
Vantaalla on samanlaiset ongelmat kuin Espoolla, eli että kaupunki omistaa hyvin vähän maata, maat omistaa yksityiset. Vantaa on nyt joka tapauksessa hankkinut omistukseensa Marja-Vantaan maat, toki ylihintaan, vaikka myyjä oli valtio. En millään usko että Marja-Vantaasta tulisi edes mikään kultasuoni kaupungille, mutta tarpeeseen se kuitenkin tulee eli asuntoja ihan tavallsille ihmisille. Vantaa ei voi mennä sanomaan yksityisille maanomistajille, että nyt rakentakaa tonne minne me halutaan lähiö. Sama juttu Espoossa. Siksi uudet lähiöt nousevat "tyhmille" paikoille kuten Suurpellolle tai Histaan. Rantaradan varren maat esim ovat muutaman rikkaan maajussin omistuksessa ja he eivät niitä myy koska he eivät ole rahapulassa. (Suurpellon omistaja taisi olla sikäli kun jotain juoruja olen ymmärtänyt).

t. Rainer
 
No joo... Bussin ja raideliikenteen vertaaminen suoraan matka-aikojen perusteella ei minunkaan mielestäni ole perusteltua ihan ylipäänsä. Mutta sitten taas toisaalta, mikä ihmeen pakko se bussiyhteys on järjestää Jumboa kiertävällä helmoistaan ruostuneella bussilla? Eli vertailu jossa oletetaan ettei bussiliikennettä voi kehittää on pölhö. Bussilla on myös muita etuja kuten se että sillä pääsee lähes suoraan hotellin ovelle...

Tietääkö joku muuten miten vaihtoja on tarkoitus kehittää Tikkurilassa? Siellä asemalla ei ole edes liukuportaita, jotenkin ajatus siitä että kaukojunasta ravataan matkatavaroiden kanssa ylös alas ei tunnu houkuttelevalta. Olisiko raideteknisesti kuinka mahdoton ajatus järjestää laiturin yli vaihto? Eli siis niin että pohjoisesta tuleva kaukojuna ja etälästä tuleva I pysähtyvät samalla laiturilla, ja toisinpäin.

Tikkurilaan rakennetaan erittäin moderni matkakeskus ja koko asema pannaan uusiksi. Älä ota tätä kopeutena, mutta en jaksa etsiä linkkejä. Googlaa vaan "Tikkurilan matkakeskus", niin johan alkaa peedeeäffää pukkaamaan. Käsittääkseni osa kompleksista tehdään jo suoraan kehäradan yhteydessä. Mainitsemasi ongelmat korjaantuvat siis.

Ok, eihän bussia ja junaa voida panna suoraan vastakkain ja sehän asian pihvi onkin: bussilla voidaan täydentää yhteyksiä, kuten muuallakin maailmassa. Tai esim. YTV:n puuhaama Vantaan jokeri jne jne. Bussista ei kuitenkaan Helsingin kaupunkiseudulla ole pääosan esittäjäksi, vähäinen sivurooli, joka kuitenkin elävöittää näytelmää sopii sille paremmin. Bussiliikenne on jo huippuusa asti viety ko. välillä. v61 on käytännössä 24h-linja, sillä on suurimman osan aikaa 10min välit, samoin 615 on niin "kehitetty" kun vain voi olla. Tosin pölhöä oli lähteä ennen kehärataa ajattamaan N-vuoroja Kartanonkosken kautta, koska matka aika venähtää ruuhkassa tuntiin ja tunnelma on tiivis. Sitä toivoo korkeintaa silloin, kun vieressä on nuori ja nätti lentoemäntä, eli aika harvoin.
 
Tikkurilaan rakennetaan erittäin moderni matkakeskus ja koko asema pannaan uusiksi. Älä ota tätä kopeutena, mutta en jaksa etsiä linkkejä. Googlaa vaan "Tikkurilan matkakeskus", niin johan alkaa peedeeäffää pukkaamaan. Käsittääkseni osa kompleksista tehdään jo suoraan kehäradan yhteydessä. Mainitsemasi ongelmat korjaantuvat siis.
Tiedän sen aseman uudistuksen, mutta haen takaa sitä olisiko tuollainen laiturijärjestely mahdollinen? Mitään tuollaista ei suunnitelmissa ole, ehkä pitäisi olla.
 
Väitä vaan. Minä voisin sanoa samaa monista muista politiikan aiheista. Julkisuus on joskus valikoivaa. Vastuussa asiasta ovat siis päätoimittajat? Keijo Suilan lausunto on yhden yhtiön näkökulmasta annettu lausunto, vaikka ansiokas olikin omalla tavallaan. [...] Pirkanmaan keskustelu on edelleen sen median ja kansanedustajien vastuulla ja Aamulehdelle isoin orgastinen ilakoinnin aihe viime aikoina ovat olleet Lielahden Prisma ja P-Hämppi. [...] Mielenkiintoista olisi kuitenkin tietää, mistä vastuusta puhut ennen kuin pohditaan kenelle se kuuluu. Vastuu uutisoinnista on median (esim. AL), vastuu poliittisista avauksista on mm. Pirkanmaan kansanedustajien.

  • Sanot, että päärataa ei haluta viedä lentoasemalle osittain, koska sitä vastustetaan Tampereella ja Turussa.
  • Minä sanon, että pääsääntöisesti ei vastusteta, koska aiheesta ei ole käyty edes kunnollista kansalaiskeskustelua, hädin tuskin tiedetään edes että tällainen vaihtoehto voisi olla olemassa. Jos joku vastustaa, se on puhdasta yksitysajattelua (eikä todennäköisesti perustu kunnolliseen kokonaisuuksien hahmottamiseen).
  • Sinä sanot, että kansalaiskeskustelu on paikallisen median ja kansanedustajien vastuulla.

Eli suomeksi sanottuna sysäät osavastuun pääradan lentoasemayhteyden toteutumattomuudesta maakuntien aktiiviselle kielteiselle kannalle, joka on syntynyt jollakin metafyysisellä tavalla ilman kansalaiskeskustelua ja josta ko. paikkakunnilla ei tiedetä mitään?

Tämän argumentoinnin logiikka on irrationaalinen.

Jotta kehärata olisi hankkeena selvitetty hyvin, olisi pitänyt verrata sitä pääratavaihtoehtoon. Tämän selvityksen yhteydessä olisi pitänyt pyytää lausunnot myös muiden suurten kaupunkiseutujen edustajilta. Lausuntopyynnön seurauksena olisi saatu tietää kannatetaanko vai vastustetaanko tällaista hanketta, tai ylipäänsä kumpi on maakuntien mielestä parempi ratalinjausvaihtoehto.

Itse asiassa, jos argumentti on, että kehäradalla on muita kuin puhtaasti alueellisia vaikutuksia, olisi lausunnot jo pelkästään kehäradankin selvityksiä varten pitänyt pyytää muiden kaupunkiseutujen edustajilta. Nythän näitä tahoja ei ymmärtääkseni ole kuultu. Jos taas lausuntoja ei ole pyydetty, se tarkoittaa implisiittisesti, että kehäradan kuviteltavissa olevat vaikutukset rajautuvat Helsingin seutuun, mikä tarkoittaa joka tapauksessa, että kyseessä ei ole valtakunnallinen vaan paikallinen hanke.

Tikkurilaan rakennetaan erittäin moderni matkakeskus ja koko asema pannaan uusiksi. Älä ota tätä kopeutena, mutta en jaksa etsiä linkkejä. Googlaa vaan "Tikkurilan matkakeskus", niin johan alkaa peedeeäffää pukkaamaan. Käsittääkseni osa kompleksista tehdään jo suoraan kehäradan yhteydessä. Mainitsemasi ongelmat korjaantuvat siis.

Sinänsä hupaisaa että ensin luodaan väärällä ratalinjauksella ongelma (=pitää vaihtaa kaukojunasta lähijunaan päästäkseen lentokentälle, hankala vaihto) ja sitten sille ratkaisu (=rakennetaan matkakeskus Tikkurilaan niin saadaan hissit ja liukuportaat). Eli lisää rahaa pitää syytää vanhan rahan perään.

Miksi Tikkurilaan tarvitaan matkakeskus? Jos kehärataa ei olisi rakennettu vaan päärata lentoasemalle sen sijaan, Tikkurilan matkakeskuksella ei olisi mitään funktiota ja lentoasema toimisi samalla Vantaan matkakeskuksena. Niinhän se toimii käytännössä nykyisin jo kaukobussiliikenteessä. Kysessä olisi vieläpä koko maan parhaan palvelun matkakeskus, koska se yhdistäisi kaukojunien ja bussien lisäksi lentoliikenteen samaan matkakeskukseen. Puhuminen hajautetusta matkakeskuksesta Vantaalla (Tikkurila + lentoasema) on ihan yhtä pöljää kuin puhua hajautetusta matkakeskuksesta Tampereella (rautatieasema + linja-autoasema) tai Helsingissä (päärautatieasema + Kampin terminaali). Sitä voi joko olla hajautettu tai keskus, mutta ei kumpaakin samaan aikaan, ei ainakaan uskottavasti.

Oli miten oli, en ota tähän aiheeseen enää kantaa ennen kuin uusia argumentteja puolesta tai vastaan ilmenee.
 
Viimeksi muokattu:
  • Sanot, että päärataa ei haluta viedä lentoasemalle osittain, koska sitä vastustetaan Tampereella ja Turussa.
  • Minä sanon, että pääsääntöisesti ei vastusteta, koska aiheesta ei ole käyty edes kunnollista kansalaiskeskustelua, hädin tuskin tiedetään edes että tällainen vaihtoehto voisi olla olemassa. Jos joku vastustaa, se on puhdasta yksitysajattelua (eikä todennäköisesti perustu kunnolliseen kokonaisuuksien hahmottamiseen).
  • Sinä sanot, että kansalaiskeskustelu on paikallisen median ja kansanedustajien vastuulla.

En toki ole sanonut näin missään. Olen sanonut, että asia ei tunnu olevan tärkeä esim. pirkanmaalaisille kansanedustajille. On totta, että eihän koko projektista ole mitään selvitystä, mutta kenen syy se sitten on. Yksinkertainen vastaus on tietysti, että RHK:n. Onko asia näin todella, onkin toinen juttu. Kuten jo aiemmin sanoin, ei selkeää arviota siitä, milloin hanke pitäisi toteuttaa ole. Siitä on maininta liikennepoliittisessa selonteossa. Tämän takia hanke on ilmeisesti arvioitu prioriteettijärjestyksessä alemmalle tasolle. Tätä pitäisi kysyä listan laatijoilta, eikö?

Ja keskustelu on nimenomaan erilaisten yhteisöjen "vastuulla", jos vastuista voidaan puhua. Kepa lobbaa kehitysapua ennen budjettiriihtä, tieyhdistys haluaa teitä, joku haluaa ilmaiset lautat jonnekin, jossain tarvitaan lossin tilalle silta ja viimeinen haluaa pitää kiinni tietyn yliopiston resursseista. Maakuntien lehdet ja kansanedustajat ovat avainasemassa tällaisessa keskustelussa. Ja jos eivät kerran ole, niin kuka sitten?

Sellainen huomio vielä, että jos oikein muistelen, eri kaupungit ja alueet ottivat kantaa liikennepoliittiseen selontekoon. Lausuntoja lukiessani en havainnut, että esim. Turussa tai Tampereella asiaa olisi pidetty tärkeänä. Tampereen prioriteettejä taisivat olla ratapihan siirto, siihen liittyvä Tampereen ohitusrata sekä erinäiset tiehankkeet, kuten vt3:n oikaisu Pirkkalaan.
Tikkurilan matkakeskuksesta sen verran, että sen kustannuksia sisältyy aika paljon kehärataan jo itsessään. Use

---------- Viesti lisätty kello 15:40 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 12:19 ----------

Kaivoin netistä jonkun verran tietoa asiasta, vaikka sitä olikin aika hajanaisesti tarjolla.

http://www.rakli.fi/attachements/2008-10-16T16-01-0465.pdf
http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/18514.PDF
http://www.pirkanmaa.fi/fileadmin/pirkanmaa/pdf/ELVYTYSpaketti_II.pdf
http://www.tampere.fi/tiedostot/5CChWk0GJ/loppuraportti.pdf

http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/yhdistykset/2006/liikennepolitiikka
Tällainen aloite tosin tehtiin Mansessa:
http://193.111.93.11/ktwebbin/ktpro...pykno=11&elin=KV&lis=0&pvm=18.1.2006 17:30:00

Kauppakamari haluaa Tampereesta kakkoskentän ja ei puhu joukkoliikenteestä mitään:

http://tampere-chamber-fi-bin.direc...cation/pdf/41660/Vaikuttamissuunnitelma08.pdf

Turussa pohditaan tällaista, V-Suomen liittokin toteaa, että sekä ELSA että paikallisjunat ovat todella vaiheessa. Ratikoista ei puhuta mitään.
http://www.varsinais-suomi.fi/WebRoot/329043/Local.aspx?id=583106
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Täällä ollaan näköjään vahvasti sillä kannalla, että Kehärata ja pääradan linjaus lentokentän kautta ovat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja (ainakin lyhyellä aikavälillä). Mutta harkittaisiinko sitä pääradan uudelleenlinjausta yhtään aikaisemmin jos kehärataa ei olisi? En usko.

Kehärata ei mielestänitodellakaan ole valtakunnallinen hanke, vaan pääasiassa Vantaan yhteyksien kehittämistä. Siinä mielessä on hieman typerää, että valtio tukee sitä niin suurella summalla. Mutta sen hyötyjä nimenomaan vantaalaisten näkökulmasta ei voi kieltää. Vihdoinkin lentokentälle tulee kunnon yhteys ja Myyrmäestä Tikkurilaan pääsee ruuhka-aikaan alle tunnissa. Tietysti voidaan miettiä olisiko pikaraitiotie parempi, mutta sekin vaatisi aika paljon rakentamista, jos tarkoituksena on tehdä reitistä nopea. Ja valtio ei tietenkään sitä tukisi. Ehkä uudelleenlinjausta ei kaipaisi vain päärata vaan myös valtion harjoittama tukipolitiikka? Joka tapauksessa mielestäni Kehärata + Jokeri II on hyvä kompromissiratkaisu poikittaisliikenteen sekä lentokenttäyhteyden hoitamiseksi.

Pääradan uudelleenlinjauksesta en näe kovinkaan suuria hyötyjä verrattuna kustannuksiin. Kehäradan valmistuttua Tikkurilasta Lentokentälle pääsee 8 minuutissa + vaihtoaika. Kaukojunien ja lentokoneiden lähtö- ja saapumisajat tuskin osuvat yksiin, oli linja sitten Tiksissä tai lentoasemalla, joten eiköhän se ole perusmatkustajalle ihan sama viettääkö sen vartin terminaalissa tai junassa odottamassa. Pääasia ettei joudu ahtaassa bussissa kantelemaan rinkkojaan ja laukkujaan.
 
Täällä ollaan näköjään vahvasti sillä kannalla, että Kehärata ja pääradan linjaus lentokentän kautta ovat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja (ainakin lyhyellä aikavälillä). Mutta harkittaisiinko sitä pääradan uudelleenlinjausta yhtään aikaisemmin jos kehärataa ei olisi? En usko.

Kehärata ei mielestänitodellakaan ole valtakunnallinen hanke, vaan pääasiassa Vantaan yhteyksien kehittämistä. Siinä mielessä on hieman typerää, että valtio tukee sitä niin suurella summalla. Mutta sen hyötyjä nimenomaan vantaalaisten näkökulmasta ei voi kieltää. Vihdoinkin lentokentälle tulee kunnon yhteys ja Myyrmäestä Tikkurilaan pääsee ruuhka-aikaan alle tunnissa. Tietysti voidaan miettiä olisiko pikaraitiotie parempi, mutta sekin vaatisi aika paljon rakentamista, jos tarkoituksena on tehdä reitistä nopea. Ja valtio ei tietenkään sitä tukisi. Ehkä uudelleenlinjausta ei kaipaisi vain päärata vaan myös valtion harjoittama tukipolitiikka? Joka tapauksessa mielestäni Kehärata + Jokeri II on hyvä kompromissiratkaisu poikittaisliikenteen sekä lentokenttäyhteyden hoitamiseksi.

Pääradan uudelleenlinjauksesta en näe kovinkaan suuria hyötyjä verrattuna kustannuksiin. Kehäradan valmistuttua Tikkurilasta Lentokentälle pääsee 8 minuutissa + vaihtoaika. Kaukojunien ja lentokoneiden lähtö- ja saapumisajat tuskin osuvat yksiin, oli linja sitten Tiksissä tai lentoasemalla, joten eiköhän se ole perusmatkustajalle ihan sama viettääkö sen vartin terminaalissa tai junassa odottamassa. Pääasia ettei joudu ahtaassa bussissa kantelemaan rinkkojaan ja laukkujaan.

Verryttelyksi pieni OT, joka osoittaa, mikä merkitys on omatoimisuudella ja aktiivisuudella.
http://www.ess.fi/?article=251377

Vaikka minulta ei kantaa kysytäkään, niin en minä vastusta kaukojunaradan rakentamista kentälle. Olin itse aikoinaan hyvin kiinnostunut jutusta ja juttelin jopa silloisen Pohjois-Savon liiton isoimman pomon kanssa tästä projektista. Hän vaikutti kovin innostuneelta. Kuten itsekin olin.

Olennaista on nimenomaan, että eiväthän hankkeet ole toisiaan poissulkevia, eikä sitä ole edes missään väitetty. Tosiasia on kuitenkin, että kehärata on katsottu tarpeelliseksi ja se on PLJ-suunnitelmassa saanut korkean prioriteetin. En itse asiassa tunne yhtään poliitikkoa, joka vastustaisi rataa. Kehärataa jos mitä voisi mielestäni luonnehtia kaksipiippuiseksi asiaksi. Sillä edesautetaan niitä tavoitteita, jotka on kirjattu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä (jos oikein muistan hallitusohjelmaankin) Helsinki-Vantaan osalta. Helsingin seutu halutaan saattaa päälentoasemineen sellaiseksi, että se vastaa kansainvälisten kongressi ym muiden vieraiden toiveita. Samalla vastataan asuntopulaan ja isojen työpaikka-alueiden yhteyksille.
Tässä tuorein esimerkki. http://www.ncc.fi/toimitilat/toimistot/aviata/fi_FI/aviata
Rakentaminen ja lentoasema-alueen kasvu ovat taloudelle ja työllisyydelle myönteisiä asioita. Koenkin, kuten jo usein todettua, kehäradan "one size fits all"-tyyppisenä asiana, jossa samalla projektilla pyritään vaikuttamaan mahdollisimman useaan asiaan. Se kuuluisa matka-aikakin pohjoisesta tulevilta vähenee, koska ne, jotka v61:n ovat ottaneet, saavat nyt parempaa palvelua. Tosiasia on siis, että kenenkään asema ei heikkene. En silti luonnehtisi tilannetta pareto-optimaaliseksi kaikkien asioiden kannalta. Kustannuskysymyksistä voi todeta sen, että jos valtio maksaa radat muuallakin, miksei se maksaisi niistä edes 60-70% Vantaallakin? Tämä paljon puhuttu valtakunnallisuus kun on aika venyvä käsite, sillä kuinka paljon esim. Kallan sillan yli menee muita kuin seudun asukkaiden autoja? Silti hanke huonosta H/K-luvustaan huolimatta a) toteutetaan b) täysin valtion rahoista. Kehärataa käyttävät päivässä sadat tuhannet ihmiset ja kyllä radan merkitys suoraan jokapäiväiseen liikkumiseen näkyy laajalla alueella, paljon kauempana kuin Vantaalla. Ihan siinä missä Oulu-Seinäjoki-perusparannuksenkin vaikutus.
 
Täällä ollaan näköjään vahvasti sillä kannalla, että Kehärata ja pääradan linjaus lentokentän kautta ovat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja (ainakin lyhyellä aikavälillä). Mutta harkittaisiinko sitä pääradan uudelleenlinjausta yhtään aikaisemmin jos kehärataa ei olisi? En usko.

[...]

Pääradan uudelleenlinjauksesta en näe kovinkaan suuria hyötyjä verrattuna kustannuksiin. Kehäradan valmistuttua Tikkurilasta Lentokentälle pääsee 8 minuutissa + vaihtoaika.

Eikö tässä nyt ole pieni ristiriita?
 
Poliitikkoihin ja liikennehankkeisiin olen kehittänyt kahdeksan nollan säännön, ne pitää olla loppusummassa ennen kuin ketään kiinnostaa.

Kehärata? Elintärkeä hanke.
Paikallisjuna-asemien kunnostaminen jotenkin inhimilliseen kuntoon tai Nikkilän paikallisjuna? Tylsää.

Laajasalon ratikka? Hieno homma, tai kauhea maisemanpilaaja.
Nelonen Munkkivuoreen tai valoetuudet ratikoille? Ehkä joskus 2070.

Länsimetro? Pitää tehdä!
Toinen sisäänkäynti Kaisaniemen tai Sörnäisten metroasemalle? Ei ole varaa.

Toinen asia jonka huomaa poliitikkojen kanssa puhuessa, on sellainen äänensanottuna naurettava ja omituinen käsitys että mahdollisista liikennehankkeista olisi jotenkin kauhea pula. Sitten niitä "ainoita vaihtoehtoja" ajetaan sitäkin suuremmalla vimmalla.

Jos olisin esimerksi halukas laajentamaan metroa, niin minulle tulisi ensimäisenä mieleen eteläosa U-radasta. Tai edes kysyä että voisiko sen Töölön metron toteuttaa näin ensalkuun yksinkertaisesti tekemällä Kampin kääntöraiteille ihan pienen yksilaiturisen aseman? Minulle ei tulisi mieleen esimerkiksi metro Maunulaan tai Viikkiin.
 
Takaisin
Ylös