Ja minä totesin, että jos puhut junan ajasta Rautatieasemalta Lentoasema-nimiselle Marjaradan asemalle, niin silloin verrataan sitä aikaa vastaavaan palveluun bussilla. Ja se on ajallisesti yhtä hyvä tai parempi, koska kaikki lentoon lähtijät joutuvat kävelemään laukkuineen samaan paikkaan lentokentällä, mutta junan tuomilla on käveltävää enemmän ja pidemmän aikaa.
[...]
Ja näyttää siltä, ettei rakennetakaan. Vaikka 590 M€ kokonaiskustannusarviossa on yhteensä 29 M€ Ruskeasannan ja Leinelän asemiin, Ruskeasantaa ei kuitenkaan rakenneta, vaan sen 17,9 M€ kuluu pelkästään asemavaraukseen. Kun kyse on tunneliasemasta, valmiiksi tekeminen maksanee sen liki 60 M€ kuten Lentoasema ja Aviapoliskin.
Ei pidä paikkaansa. Tämä riippuu terminaalista, koska T1 on käsittääkseni lähempänä asemaa kuin T2. Lentoasemalla on useita lähtöselvityspisteitä. On T1:n yksi aula, T2:n aulat 2, 3 ja 4. Toisekseen, maan alle on tarkoitus sijoittaa check-in pisteitä tulevaisuudessa. Eihän juna tietysti aivan ”oven eteen” tuo, mutta sillä ei ole oikeasti merkitystä, jos joku joutuu olemaan liikkumaan 200-300m ja siitäkin ison osan liukuportaissa. Parin minuutin lisä tulee tietysti laskea siihen siirtymiseen, mutta enpä näkisi sitä argumenttina jättää rata rakentamatta. Bussin etu on tässä vertailussa parin sadan metrin matkalla täysin marginaalinen. Sen voi mieltää niin, että odotellessa matkustajien poistumista T1:n pysäkillä häviävät T2:n matkustajat hiukan aikaa, samalla kun T1:n matkustajat saavat ehkä 1-2min edun. Kehäratatilanteessa T1:n matkustajan nykytilanne heikkenee 1-2min verran ja T2:n matkustaja saa +-0-tuloksen, koska oman arvioni mukaan sama aika, joka menee kiertäessä T1:n kautta, menee nyt kävellessä rullaportaiden kautta terminaaliin. Maanalaiset check-in-pisteet muuttavat tilanteen paremmaksi kuin bussilla.
On kuitenkin vähän merkillistä esittää, että bussi veisi ovelta ovelle, kun kuitenkin tiedämme, että bussiin täytyy mennä samalla tavalla kuin junallekin. Toisessa päässä on tosiaan totta, että bussin oven ja junan oven etäisyys terminaalin nykyauloista ei ole sama. Panen kuitenkin arvoa matkustusmukavuudelle ja sujuvalle matkalle. En jotenkin näe tulevani paremmin palvelluksi, jos otan kalliin Finnair-dösan sen sijasta, että otan 100m päästä Flirt-junan kentälle.
Asemien hinnoista sen verran, että lentoaseman juna-asema maksaa n.30miljoonaa. Ruskeasannan asemavarauksen muuntaminen asemaksi tuskin maksaa 60milj, kun koko 2.vaihe maksaa arviolta 64milj, ja siihen sisältyy Vehkala ja Petas.
http://192.49.193.12/ktwebbin/ktpro...pykno=8&elin=KV&lis=9&pvm=17.11.2008 14:00:00
http://www.vantaansanomat.fi/Uutiset/Arkisto/2009/03/05/Keharata-tuo-toita-sadoille-Vantaalla
Asia puhuttaa Kanki-Kaikkosta Eduskunnassakin:
http://www.parliament.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_617_2009_p.
http://www.vantaansanomat.fi/Uutise...a-Tuusulasta-haluaa-Ruskeasantaan-juna-aseman
---------- Viesti lisätty kello 1:38 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 0:48 ----------
Periaatteessa näin, paitsi että täytyy kysyä mistä ne paremmat yhteydet lentoasemalle saavutetaan. Väittäisin että suora rata lentoasemalle olisi kuitenkin parempi vaihtoehto suuremmalle joukolle ihmisiä. Vaihto Pasilassa ja 1-2 välipysähdystä on nopeampi kuin kiertää kehärataa pitkin (=pidempi matka) ja pysähtyä niin monta kertaa kuin se pysähtyy. Kehärata on kiistatta parempi niistä paikoista jotka sijaitsevat itse kehäradan varrella. Muualta ollaan samoissa tai sitten pääratavaihtoehto olisi parempi...
Miksi vaihto Pasilassa ja "kiertäminen" kehärataa pitkin ovat toistensa vaihtoehtoja. Ainoa ilmansuunta, josta tullessa Pasilassa vaihdetaan kehäradan juniin on Turun IC/pendo/P. Muuten lännen suunnasta (esim. Y/S/L/A) tultaessa vaihto tapahtuu Huopalahdessa tai pohjoisesta tultaessa Tikkurilassa. Pasilasta kyytiin tullee matkustajia, jotka vaihtavat ratikasta 7A, 7B, 9 tai linjoilta h22, h23, h23N, h58, h58B, h59 tai esim. Pasilan kautta kulkevilta 500-sarjan seutubusseista. Kukaan ei joudu "kiertämään" minnekään kehäradan takia, ellei asiaa ajattele jyrkän maantieteellisesti. Koska emme ole 30-luvun Saksassa, niin asiat eivät mene tikkusuoraan. Kun matka-aika
kaikilla lyhenee, ei kiertämisestä puhuminen ole asianmukaista.
Toki kehärata mahdollistaa asuntorakentamisen, mutta täytyy myös kysyä onko tämä kustannustehokkain tapa tuottaa ko. asuinalueet raideliikenteen piiriin. Tuskin...
Kehärata-selvitys osoittaa, että saasteet, onnettomuudet ja matka-ajat pienenevät. Uudet asuinalueet tulevat olemassa olevan järjestelmän piiriin. Irtonainen raitiotie pohjoisessa vaatii sekin rahaa ja silloin siitäkin täytyy vaihtaa junaan tai bussiin Tikkurilassa.
Ja kyllä: tavallaan kaukojunista lähijuniin vaihtamalla lentoasema tulee paremmin saavutettavaksi kuin nykyisellä bussiyhteydellä. Hyöty on tosin marginaalinen...
Ei ole. 8min matka-aika ja 10min odotus ovat eri tasoa kuin 25min matka-aika ja 10min odotus.
Virallisesti ei liene olemassa mitään dokumentaatiota, jossa nämä olisi todettu päällekäisiksi tai ei-päällekäisiksi, kun kerran kaukoliikennerataa ei ole juuri missään käsitelty...
Hankkeet eivät sulje toisiaan pois.
Jos rahaa riittäisi kaikkiin mahdollisiin hankkeisiin, niin niissä oloissa ei olisi mikään ongelma toteuttaa molemmat hankkeet. Kyse onkin rahan riittävyydestä. Jos ensin rakennetaan kehärata 500 M€:lla, niin voi tykönänsä arvata mikä on reaktio kun esitetään, että ei tämä olekaan kauhean hyvä yhteys lentoasemalle vaan tarvitaan lisäksi kaukoliikennerata. Ja siihen toiset 500 M€. Voi perustellusti kysyä onko Helsinki-Vantaan lentoasema sellainen maailman napa, että yksi hyvin suunniteltu junayhteys ei riitä vaan tarvitaan useampia erilaisia tarpeita varten. Samalla rahalla rakentaisi esimerkiksi raitioteiden ensimmäiset vaiheet sekä Turkuun että Tampereelle. Tai vaikka jatkoa länsimetrolle. Tai Sipoon raideyhteyksiä. Tai jotain muuta (kuten uusia tunneleita ja ramppeja Hakamäentielle).
Kannatan valtion tukia ratikoihin, mutta eikö aiemmin ollut mieli se, että paikallisia hankkeita ei tueta?Ja kuten todettua, aloitteen ratikoihin on tultava Tampereelta ja Turusta itsestään. Myönnetään se yhdessä reilusti: Tampereella ei ole tällä hetkellä kovin aktiivista meininkiä ratikan saamiseksi.
Jos ja kun kehärata toteutuu niin tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että kaukoliikennerataa ei saada enää meidän elinaikanamme. Tässä valtakunnassa on muualla niin paljon pahempaakin infrastruktuurivajetta, että miljardin upottaminen yhden lentokentän erilaisiin maaliikenneyhteyksiin olisi ihan järjetöntä.
Ei tarkoita. Kaukojunarata on tod näk kypsää kamaa 10-15v sisällä.
Siksipä tuolla aiemmin keskustelussa esitin, että kun kerran näyttää siltä, että kehärata toteutuu (vaikka en siitä pidäkään), niin voisihan sitä ainakin selvittää millainen investointi olisi ottaa tuo infra edes osittain hyödyllisempään käyttöön rakentamalla vain pätkä rataa Pasilasta lentoasemalle ja pieni kolmioraide pohjoisen suuntaan kehäradalta. Siis jätettäisiin alkuvaiheessa tekemättä lentoasema-Kerava -rataosuus ja sen sijaan toteutettaisiin lentoaseman kaukoliikenneyhteys "light". Tämä lienee tehtävissä, mutta sillä on heijastusvaikutuksia kehäradan liikennöintikapasiteetille ja -tavoille. Tosin jos kysyntä on ennusteiden mukainen, niin silloin lievästi suunniteltua harvempi liikennöinti saattaisi olla muutenkin perusteltua.
Kaava mahdollistaa kolmioraiteen erkanemiskohdassa. Osa paikallisjunista on mahdollista ajattaa kehäradan kautta. En suoraan sanoen tällä älyllä ihan ymmärrä, mitä toimenpiteitä ehdotuksesi pitää sisällään. Siis tunneli Pasilasta kentälle ja kaukojuna kehärataa pitkin pohjoiseen?vai..?
Tämä onkin itse asiassa aika hyvä ajatus.
Nykyinen bussiyhteys lentoasemalle on hankala löytää, epämukava sekä hidas. Jos Tikkurilasta pääsisi erillisellä lentokenttäbussilla suoraan junalaiturilta terminaaleihin (vähän kuin monella kentällä on terminaalien välillä kulkevia busseja) ilman lähiökierroksia tai turhia pysähdyksiä, niin matka-aika olisi samaa luokkaa kuin kehäradalla eikä mukavuuskaan jäisi jälkeen. Liputkin pitäisi voida ostaa VR:ltä junabussilippuna eli osana normaalia kaukoliikenteen junalippua. Hintakaan ei olisi esteenä: kyllä kai tuollaisesta kestäisi maksaa 5 € kun vain yhteys olisi nopea, tiheä ja helppo, ja lippu helppo hankkia etukäteen.
VR:n junabussi tarvitsisi liikenneluvan ja toimivaltainen on HSL. Miksi on niin ongelmallista kävellä Tikkurilassa kahdet portaat? Kun asemalle on tulossa liukuportaatkin ja matkakeskus? v61 merkitty näkyvästi sinisin kyltein laituriin 1. Kyltissä on tekstiä jopa kiinaksi. Minkäänlainen pikabussi ei aja 8min Tikkurilasta kentälle, usko huviksesi. Vaikka käytettäisiin kehää, matka ei mene alle 8min. Kokeile ajaa joskus v53:lla ja katso kauanko aikaa menee välille Tikkurilan asema-Lentoasemantien liittymä. Bussi pääsee muun liikenteen ja valojen takia vain poliisisaattueessa 8min kentälle. Miksi et ottaisi junaa samalta asemalta?
Yhtä hyvä tämä ei olisi kuin suora lentoaseman kaukoliikennerata, mutta toisaalta kun ajattelee mitä tämä maksaisi, niin ilman muuta kannattaisin tätä vaihtoehtoa. Silloin ei tarvitsisi upottaa rahoja kehäradan kaltaiseen massiiviseen infrainvestointiin ja nuo rahat olisivat myöhemmin käytettävissä oikean kaukoliikenneyhteyden rakentamiseen..
Niin, tällainen 61XX-linja olisi toki halvempi kuin kehärata. Jos se ei missään pysähtyisi, miten se palvelisi asuinalueita ja työpaikkoja?