Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

Eli jos on pakko kirjoittaa tuon tason juttuja, voisi Suomessa suomenkielisellä keskustelupalstalla keksiä jonkin suomenkielisen vastine moiselle sanahirviölle.

Eli olet sitä mieltä, että sen sijaan että käytettäisiin yleisesti käytössä olevaa termiä (jolle löytyy netistä määritelmä niille, jotka eivät tätä termiä tunne) pitäisi keksiä itse joku väkisinväännetty käännösvastine ja käyttää sitten sitä? Sehän olisikin kätevää, kun sitä vastinetta ei sitten kukaan löytäisi mistään.

Albertin mainitsema yhteistunnus on codesharingille todella huono vastine, koska kyse ei ole yhteisestä tunnuksesta vaan päinvastoin siitä, että yhteiselle asialle (yksi lento) on monta eri tunnusta. Pikemminkin sitten tunnusyhteistyö tai jotain vastaavaa. En ole tuollaisesta yhteistunnuksesta koskaan kuullut. Pikemminkin siitä tulisi mieleen se, kun vielä 90-luvulla myytiin TMP-HEL-lentoja niin, että sillä yhdellä lennolla oli monta AY-lennonnumeroa, mm. samalla lennonnumerolla mentiin TMP-HEL-FRA vaikka oikeasti Helsingissä piti vaihtaa erikseen Frankfurtin koneeseen.

Wikin määritelmä kattaa tavallisimman codesharing-tilanteen. Idea on siis se, että kun Finnair lentää vaikkapa Pohjois-Amerikassa New Yorkiin, mutta joku haluaakin matkustaa Los Angelesiin, hän voi ostaa Finnairilta lipun, jossa on AY-lento Nykkiin ja sieltä jatkolento Losiin. Jatkolennon lentää American Airlines mutta lentolipussa voi silti lukea vaikkapa AY5928 lennonnumerona. Käytännössä AY siis ostaa sieltä AA:n koneesta paikkoja ja myy ne itse.

Wiki ei sen sijaan kata sitä, että codesharingia voi tehdä myös junien ja jopa bussien kanssa. Periaate on sama: Lufthansa ostaa Deutsche Bundesbahnin junasta paikkoja ja myy ne "lentoina" joilla on siis lennonumero. Olen jopa matkustanut LH:n lentolipulla bussilla Frankfurtista Strassburgiin.

Codesharingista on tietysti hyötyä asiakkaalle mutta myös lentoyhtiöille: esimerkkitapauksessa Finnair saa sinne Nykin lennolle matkustajan, koska kykenee myymään sille lipun sinne, minne se on oikeasti menossa. Jos ei kykenisi, matkustaja ehkä menisikin British Airwaysilla Lontooseen ja sieltä Losiin. Toisaalta American Airlines saa Losin lennolle näitä Finnairin matkustajia, jolloin heidän täyttöasteensa kasvaa ja voi olla, että tarjontaakin voidaan kasvattaa vaikkapa lisävuorojen muodossa.

Codesharingsopimusten yksityiskohdista en tiedä, mutta sellainen käsitys mulla on, että osassa sopimuksista paikkoja myydään juoksevasti mutta osassa on tosiaan kiinteä istumpaikkakiintiö. Niinpä olen esim. buukannut Helsinki-Pariisi -lentoja niin, että kun AY väittää koneen olevan jo ihan täpötäynnä, niin samasta lentokoneesta saa Air Francen kautta paikkoja ja vieläpä edullisella hinnalla.

Tämä selitys liittyy kiinteästi lentoaseman ratayhteyteen. Codesharingin ymmärtäminen kun on aika oleellinen osa sitä, että nuo lentoaseman kaukojunayhteydet saadaan sujumaan. Siinä lentoyhtiöillä itsellään on minusta erittäin suuri merkitys. Finnair on julkisuudessa puhunut aiemmin lentoradan puolesta ja maininnut juuri nämä lyhyet liityntälennot. Koska Finnairilla haluttaisiin niistä niin kovasti eroon, luulen, että firma osallistuisi ihan mielelläänkin junayhteyden toteuttamiseen, vaikkei sitä itse operoisi.

Janin kanssa kinaan edelleen siitä, että jos sille delhiläiselle sanotaan, että lähde Tampereelle, niin jos se löytää Amadeuksesta (lentoyhtiöiden varausjärjestelmä) lennot DEL-HEL-TMP, josta HEL-TMP operoidaankin junalla, niin se on tuhat kertaa helpompaa kuin lähteä googlettamaan että missä joku Tampere ylipäätään on ja missä siellä olisi lähellä joku sellainen kaupunki, jossa on lentokenttä ja miten sinne pääsee ja sieltä kentältä Tampereelle... Tampere ja Helsinki on tunnettuudeltaan ja vetovoimaltaan kuitenkin vähän eri luokassa kuin Lontoo. Jos aikoo lähteä halpalennolla Stanstediin niin siinä hengessä kyllä etsii ne junayhteydet perillekin sitten. :)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

EUR-Lexista löytyy tuosta yhteistunnuksesta asiaa. Kahtokee poijjaat sieltä. Ei vanha jaksa enempää. Kuka siitä nyt mitäkin sitten ymmärtää.
 
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

Minä rutkutinkin sitä, että kehdattiin väittää jonkun codesharing-sanan tietämisen kuuluvan yleissivistykseen. Mutta miten niin on mahdotonta keksiä suomalaista vastinetta tällaiselle, onhan sitä keksitty paljon monimutkaisempiakin asioita. Ulkomaisten lainasanojen pitää jotenkin istua suomalaiseen ääntämiseen, esimerkiksi vaikka auto. radio. televisio, taksi jne. Se codesharing olisi jotain sääntöositus kirjaimellisesti käännettynä, mutta kun tässä tuntuu olevan näitä viisaita, niin tällaisen pikku käännöstehtävän luulisi olevan lasten leikkiä.
 
Eipä ollut code sharing tuttu termi mullekaan, vaikka asiayhteydestä pystyi aika helposti päättelemään, mistä oli kyse. Hyvähän näille olisi olla suomenkielisetkin vastineet, mutta jos ei ole, niin ei ole ja oman käännöksen käyttö vain sotkee lisää. Parasta tietysti olisi, jos pystyy asian esittämään ilman englanninkielisiä ilmaisuja. Tuosta hubista sen verta, että se on kerta kaikkiaan vaan huonoa suomea: vaikka täsmällistä suomenkielistä käännöstä ei sanalle olekaan, asiayhteydestä riippuen sopivia suomenkielisiä vastineita kyllä riittää. Code sharing menee vielä teknisenä terminä, millä on tarkka määritelmänsä.

Niin, ja ei pointtina nyt ole vaatia mahdollisimman hyvää ja moitteetonta suomea kirjoittajilta, mutta kun asia tuli puheeksi..
 
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

No kerro miksi codesharea pitäisi sitten kutsua. En tiedä sille mitään suomenkielistä vastinetta. Vähän sama kuin lentoliikenteen "hubi" mistä taisimme palstalla väitellä joskus muutama vuosi sitten.

[OFFTOPIC]

Ei sitä välttämättä tarvitse miksikään erityiseksi kutsua, parasta olisi vain lisätä linkki tai selitys tekstiin.
Jos Wikipediasta löytyy suomenkielinen artikkeli Code sharing, sitten se on Code sharing, mutta linkin tai selityksen kanssa.

Sama koskisi myös hubia, mutta uudelleenohjaus on virheellisesti artikkeeliin, joka käsittelee tietoliikenteessä käytettävää toistinta.

Itse yhdyn monen muun mielipiteeseen, että codeshare ei sanana kuulu (vielä vuonna 2011) normaaliin yleissivistykseen. Vuoden parin päästä asia voi olla toisin.

[/OFFTOPIC]
 
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

Toinen tarkasteltava kohta olisi kehäradan ja pääradan liittymiskohta. Ideaalisti sinnekin olisi hyvä saada kolmioraide, jolloin ei tulisi tarvetta suunnanvaihtoon. Mutta periaatteessa suunnanvaihdollakin pärjätään.

Mikäli muistan oikein, oli yhteysvaraus pohjoiseen alunperin Kehäradan suunnitelmissa. Varaus oli jopa Vantaan kaavassa, josta se on jo muistini mukaan poistettu.
 
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

Mikäli muistan oikein, oli yhteysvaraus pohjoiseen alunperin Kehäradan suunnitelmissa. Varaus oli jopa Vantaan kaavassa, josta se on jo muistini mukaan poistettu.

Ainakin tässä asemakaavaehdotuksessa varaus on vielä olemassa.

http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=1&ved=0CBUQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.vantaa.fi%2Fi_liitetiedosto.asp%3Fpath%3D1%3B135%3B137%3B221%3B222%3B2451%3B52889%3B66617%3B66630%3B66633&rct=j&q=kehärata%20yhteystarve%20pohjoiseen%20pääradalle&ei=zFs5TqPnNYmTswazgeHxDw&usg=AFQjCNEKWSl5HU81IWR4I_4wYqqAgUs8dQ

Aika lyhytjänteistä toimintaa jos se sittemmin on poistettu. Tuo voisi juurikin olla jatkossa se kustannustehokas ratkaisu Lentoradalle kun riittäisi ainostaan Pasila-Lentoasema tunneli. Se tietysti tarkoittaisi sitä, että jatkossakin (suurin)osa kaukojunista ajettaisiin Tikkurilan kautta, mutta kyllä sinne nyt useampikin kaukojuna mahtuisi lähijunien sekaan tälle osuudelle kehäradalle kun kuitenkin kyseessä on niin lyhyt yhteinen pätkä.
 
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

Aika lyhytjänteistä toimintaa jos se sittemmin on poistettu. Tuo voisi juurikin olla jatkossa se kustannustehokas ratkaisu Lentoradalle kun riittäisi ainostaan Pasila-Lentoasema tunneli. Se tietysti tarkoittaisi sitä, että jatkossakin (suurin)osa kaukojunista ajettaisiin Tikkurilan kautta, mutta kyllä sinne nyt useampikin kaukojuna mahtuisi lähijunien sekaan tälle osuudelle kehäradalle kun kuitenkin kyseessä on niin lyhyt yhteinen pätkä.

Ehkäpä juuri siksi? Poistamalla vaihtoehtoja kaavasta voidaan jälleen kerran perustella kalliin ratkaisun "välttämättömyys", vaikka sitten tulisi vuosikymmeniä jälkijunassa. Niin suomalaista ja helsinkiläistä politiikkaa...

Muuten hyvä, mutta nykyiseen tunneliin ei liene asiaa kuin Flirtillä tai hypoteettisella samat speksit täyttävällä kalustolla. Siksi olen yllä puhunut "kaukoflirteistä". Tämä tunneli on rakenteellisesti toinen hyvä esimerkki äärimmäisestä täsmäsuunnittelusta. Kai se saman tien olisi voitu suunnitella sellaiseksi, että siitä pääsisi läpi muullakin kalustolla? Lisäkustannusta olisi voinut tulla, mutta tuskin ihan mahdottomia?
 
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

Muuten hyvä, mutta nykyiseen tunneliin ei liene asiaa kuin Flirtillä tai hypoteettisella samat speksit täyttävällä kalustolla.

Jaa siinä on sekin. Jostain syystä olin itse siinä uskossa, että ainoastaan vanhoilla sameilla ei sinne kannata ajella koska niissä on niin nuhapumput koneet. Tämä tieto että sinne ei muillakaan ei-Flirteillä ole asiaa tuli kyllä täysin pyytämättä ja yllätyksenä. Jos pitää kutinsa, niin onhan tässä taas hölmöilty oikein olantakaa. Minkälaisiin suorituksiin tässä oikein vielä ylletäänkään raskasraidehankkeiden saralla, viimeaikoina kaikki on mennyt kyllä suurinpiirtein niin vihkoon kuin vai voi :lol:
 
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

Tämä tieto että sinne ei muillakaan ei-Flirteillä ole asiaa tuli kyllä täysin pyytämättä ja yllätyksenä. Jos pitää kutinsa, niin onhan tässä taas hölmöilty oikein olantakaa.

Tämä nyt on toisen käden tietoa minua asiantuntevammilta, mutta käsittääkseni tarkkaan ottaen radan speksissä ei tietenkään sanota "Flirt" vaan kaarresäteet ja nousukulmat vain on määritelty sellaisiksi, ettei onnistu Sm1:llä, Sm2:lla tai veturijunilla. Eikä kai Pendollakaan (?). Eli käytännössä nykykalustosta Flirt olisi ainoa kelvollinen. Jos halutaan käyttää muuta kalustoa niin sitten pitää järjestää uusi tarjouskilpailu, jossa sellaista hankitaan relevanteilla määrityksillä. Kaiketi muitakin vaihtoehtoja olisi maailmalla olemassa, ainakin hämmästyisin jos ei olisi.

Ajatus kaukoflirtistä on vain siitä mukava, että Flirtin suorituskyky ainakin joissakin versioissa yltää kaukoliikennekäyttöönkin (esim. Norjassa valmistajan sivulla olevan tiedon mukaan nopeus 200 km/h) ja sitä on sellaiseen kai kalustettukin. Ja kun Flirt kerran kelpaa tunneliin niin sellaisia sitten tilaukseen. Kyllä kai sitä muutaman rungon voi tilata, jotta lentoasemalle voi ajaa kaukoliikennettä. Karkeiden laskelmieni mukaan liikenne tunnin vuorovälillä Tampereelta Vantaan lentoasemalle hoituisi 4 rungolla + lisäksi varakalusto (1 tai max. 2 runkoa), jonka tarpeeseen vaikuttanee jonkin verran se suunnitellaanko liikennöitävän vuorokaudet läpeensä (kuten Paunun Expressbus) vai pidetäänkö yöllä tauko.

Tietysti ajatuksena kaukoflirtissä on se nolo piirre, että Suomen rataverkko huomioiden sillä päästäisiin lähes samoihin matka-aikoihin kuin Pendolinolla (kun ei rataverkko pääosin mahdollista 220 km/h nopeuksia). Kun se ulkonaisesti myös muistuttaa Pendolinoa niin voi herätä kysymys miksi Pendoista on maksettu niin paljon enemmän kuin tällaisesta sähkömoottorijunasta. No, silloin 90-luvulla ei Flirtiä vielä ollut, joten siksi kysymys on vähän epäreilu, mutta jos minä olisi yksityinen junaoperaattori ja aloittelisin liikennettä Suomessa, minä varmaan tilaisin mieluummin Flirtejä kuin Pendoja. Halvempia ja todennäköisesti luotettavampia.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

ettei onnistu Sm1:llä, Sm2:lla tai veturijunilla. Eikä kai Pendollakaan (?).

Olisiko ennemminkin niin, että kaavaillut Kehäradan aikataulut olisi sen verran tiukkoja, että vain Sm5 pystyisi noissa nousuissa pysymään aikataulussa. Kyllä siellä muukin kalusto pystyisi liikkumaan, näin olen antanut itseni ymmärtää jostain julkaisusta asiaa lukiessani. Esim Sm4:ssä ei riittäisi potku, mutta varakalustona se menisi vaikkakin vähän hitammin? Korjatkaahan, jos olen ymmärtänyt lukemani väärin.

Tasavirtakaluston vakikäyttöä rajoittanee tehonpuutetta enemmän ymmärtääkseni alttius häiriöille tunneliosuuksilla (kosteus).
 
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

Tietysti ajatuksena kaukoflirtissä on se nolo piirre

Tokko näiden takia nyt enää jaksaa kukaan nolostella. Nykyäänkin ajetaan Sr2/IC2-kalustolla käytännössä samoilla aikatauluilla kuin Pendolinoilla ja tulevien hidastusten jälkeen vissiin täysin samoilla. Pendolinot hankittiin aikanaan juhlapuheissa esiintyneelle rataverkolle, jota Suomessa ei koskaan rakennettu, ja aikaakin on kulunut jo sen verran, että kauko-Flirt olisi nykyisten Pendolinojen rinnalla ihan tarpeeksi uusi ja kiiltävä, ehkä jopa VR:n mielestä.

Olettaen, että kolmioraiteet olisivat olemassa sekä Rantaradalla että Pääradalla ja että kaikki nykyiset bussien ja liittymälentojen matkustajat saataisiin junaan, mikä mahtaisi olla täyttöaste? Bussimatkustajien houkuttelemiseksi vuorovälin pitäisi olla tunti, ja Sm5:n mittaisessa Flirtissä lienee kaukoliikennesisustettuna versionakin kapasiteettia neljän bussin verran. Flirttejä voi tietysti tilata vaikka minkä mittaisina, ja raidekerroin lienee tuolla välillä aika hyvä. Esim. osa Turun lentokenttäbusseista on nykyään vaihdollisia.
 
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

Olettaen, että kolmioraiteet olisivat olemassa sekä Rantaradalla että Pääradalla ja että kaikki nykyiset bussien ja liittymälentojen matkustajat saataisiin junaan, mikä mahtaisi olla täyttöaste? Bussimatkustajien houkuttelemiseksi vuorovälin pitäisi olla tunti, ja Sm5:n mittaisessa Flirtissä lienee kaukoliikennesisustettuna versionakin kapasiteettia neljän bussin verran. Flirttejä voi tietysti tilata vaikka minkä mittaisina, ja raidekerroin lienee tuolla välillä aika hyvä. Esim. osa Turun lentokenttäbusseista on nykyään vaihdollisia.

Toinen relevantti kysymys on mikä täyttöasteen pitäisi olla. VR:n kulurakenteella varmasti korkeampi kuin yksityisen operaattorin, joita ei tosin vielä Suomessa ole. Kalustoinvestointi on tietysti se iso juttu, mutta jos oletetaan että esimerkiksi aluepoliittisista syistä siihen saadaan rahoituslähde, joka ottaa sen kantaakseen eikä odota korkoa tai takaisinmaksua, niin sitten itse operointi ei liene kauhean kallista. Bussi ja juna vaativat molemmat kuljettajan. Junassa täytyy nykymääräysten mukaan olla myös konduktööri (olisiko mahdollista jonakin päivänä ettei välttämättä tarvitsisi olla vaan kuljettaja voisi hoitaa kaiken kuten joskus kiskobussien kanssa oli ajatuksena?) joten siitä tulee lisäkustannusta. Mutta sähkö on edullista polttoainetta. Ja sitten tietysti huollot ja siivoukset täytyy tehdä, mutta niin busseissakin.

Voi olla että kalustoinvestointi poislukien kannattavuusraja ei olisi edes kauhean korkea täyttöaste. Kunhan jonkin verran matkustajia saisi. Ja ruuhkavuorot olisivat edulliset ajaa, kun neljänkin bussin kuorma menisi kahden henkilön voimin. Täytyy myös muistaa, että kyyti olisi paljon houkuttavampi kuin bussikyyti, edellyttäen että vuoroväli olisi tunti. Ja muistettakoon, että Tampereeltakin yhteys Expressbussilla Vantaan lentoasemalle on suurimman osan päivästä vaihdollinen Keimolanportilla, tosin vaihto on synkronoitu ja nopea. Ilmeisesti vain illalla ja yöllä ajetaan pääsääntöisesti suoraan.
 
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

Voi olla että kalustoinvestointi poislukien kannattavuusraja ei olisi edes kauhean korkea täyttöaste.

Juu, itsekin ajattelin ensin, että kapasiteettiahan tulee ihan tolkuttomasti, mutta tarkemmin bussiliikenteen määrää ajatellen Flirt ei niin mahdottomalta näytäkään.

Ja ruuhkavuorot olisivat edulliset ajaa, kun neljänkin bussin kuorma menisi kahden henkilön voimin. Täytyy myös muistaa, että kyyti olisi paljon houkuttavampi kuin bussikyyti, edellyttäen että vuoroväli olisi tunti.

Sattumoisin olen itse ollut useamman kerran 30-40 hengen ryhmässä, jolla oli oma tilausbussi liityntäliikennevälineenä Turusta Helsinki-Vantaalle (kyseessä oli siis työmatka, ei pakettilomasellainen). Saatan kuvitella, että jos junayhteys olisi ollut olemassa, niin sinne olisi mahtunut noidenkin tilausbussien matkustajat ilman erityisjärjestelyjä. Turussa bussilla ei yleensä ollut pysähtymisiä kuin yksi tai kaksi, joten yhtä hyvin porukka olisi voinut mennä Turun päärautatieasemalle ja Kupittaalle. Joku poimittiin Salosta mukaan, ja rautatieasema se on sielläkin. Näin isoja yksittäisiä ryhmiä ei varmaan ole menossa lentokoneeseen omalla bussilla joka päivä, mutta noin anekdoottina tämä kertoo jotain potentiaalista.

VR:n, tai mikä operaattori sitten olisikin, pitäisi kyllä saada täsmällisyys oikeasti kuntoon ennen kuin bussien kanssa kilpailemisesta tulee mitään. Omien ja sivusta kuultujen kokemusten mukaan lentokentän bussiyhteydet pysyvät aikatauluissaan todella hyvin.

Mitenkäs tämä menee... jos Turku-Lentokenttä-Tampere kestää nykyisiä IC-junan pysähtymisiä noudattaen optimistisesti veikaten 3 h 30 min (nykyisellään Tku-Hki + Tre-Hki = 3 h 42 min), niin tunnin vuoroväliin tarvitaan 7 kaukoflirttiä + varakappaleet. Lisäksi pitäisi maksaa ne kolmioraiteet, joista Rantaradan yhteys maksanee mansikoita. Tuntuvan annoksen maakunnallista yhteistyötä ja poliittista tahtoa tuo epäilemättä vaatisi, kun bussifirmat kumminkin vastustavat kynsin hampain.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös