Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Sellainen hienous kuin oviautomatiikka on tosiaan tullut suomalaiseen raidekalustoon jo 80-luvulla. Se löytyy raitiovaunuista, joissa sitä käytetään, ja lisäksi sellainen löytyy mm. M200:sta, Sm4:stä ja Sm5:stä joista ensimmäisessä se on kahdennettu ja kahdessa jälkimmäisessä jopa kolmennettu käyttämällä konduktööriä ja kuljettajaa ovien valvojana ja käyttäjänä. Raitioliikenteessä ei kuljettaja kaikilla pysäkeillä edes pysty näkemään takaovea, vaan ovien käyttö on täysin itsepalvelua. Mitään ongelmaa ei tästä ole silti kehitetty. Automatiikka ilmoittaa mikäli ovi ei sulkeudu, ja estää myös vaunun ajamisen. Jos joku jää ulkopuolelta oveen kiinni, niin sitä varten on matkustajilla hätäjarrut ja -avaukset.

Metroliikenteen nopeat pysähdysajat ovat selvästi manuaalisen oviohjauksen ansiota, mutta VR:n junaliikenteessä pysähdykset ovat sen verran verkkaisia, että samaan tasoon päästäisiin kyllä automaattikäytölläkin. Ja kameroiden avulla on tosiaan mahdollista pakkosulkea ovia turvallisesti mikäli niiden väliin yritetään kiilata.

Järjestyksenvalvojallahan on myös enemmän oikeuksia kuin vartijalla. Ainakin raitioliikenteen turvallisuushenkilökunta on järjestyksenvalvojia.
 
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

Mutta jokainen euro on aina katteesta pois.

Niin se tietysti on. Tämähän pätee kaikessa liiketoiminnassa ja työvoiman käytössä. Enemmän halvemmalla on mantra, jota yrityket lähtökohtaisesti pyrkii noudattamaan. Ihan okei tietysti, pitää saada rahalle vastinetta eikä missään nimessä turhasta kannata maksaa. Kysymys on vaan siitä, mikä missäkin on turhaa.

Tiedän, että maailmalla matkustajajunaliikenteessä (lähiliikenne) konnari ei ole itsestäänselvyys. Ja tosiaan on apulaitteita, jotka auttavat toteamaan lähdön esteettömäksi.
Se näkemykseni, jota tässä rummutin on se, että konnarin junassaolo lätkäisee monta kärpästä yhdellä iskulla: matkustajaturvallisuus, välillisten kustannusten synty eli ilkivallan ehkäisy, ylimääräinen silmäpari mm. junan lähtiessä laiturista, matkustajapalvelu, poikkeustilanteet. Toki konnarista huolimatta juniin tarvitaan vartijapalveluita, joskus sairaankuljettajia. Ei se konnari siis ole mikään sateentekijä. Mutta ei vartijapartioitakaan tarvita konnarin olemassaolon takia ihan yhtä montaa ja sen lisäksi poikkeustilanteiden hoito onnistuu ehkä hieman paremmin.
Tietysti eri asia on, jos mistään ei haluta maksaa mitään. Valitettavasti elämme parhaillaan sellaista aikaa. Edelleen säästöjä tavoitellen, jos vähän kärjistän, voidaan ajatella ainakin viikonlopun yölähiliikennettä olevan houkuttelevaa hoitaa vaikkapa tavaravaunuilla. Tietysti ne pitäisi hyväksyttää ensin matkustajien kuljetukseen, mutta halvan muutostyön jälkeen sekin onnistunee. Paljonhan käytettyjä tavaravaunuja saisikaan yhden uuden sähkömadon hinnalla? Ja kestävät lisäksi aika ronskia ilkivaltaakin:cool:

---------- Viesti lisätty kello 22:46 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:39 ----------

HKL:n mielestä kuljettajakin on turha. Ja tällä foorumilla on monta innokasta, jotka ovat samaa mieltä.
Meinasin itsekin mainita tuon loppukaneetiksin, mutta jätin väliin. Eiköhän aihepiirin keskustelu jatku täällä muutenkin vilkkaana, asiantuntevana ja hedelmällisenä:smile:
Mutta sanoisin, ettei matkustaja kaipaa konduktööriä lähijunissa sen enempää kuin muussakaan joukkoliikenteessä.
Minä olen tuosta hieman eri mieltä, sillä mitä itse olen lähijunissa matkustellut, tuntuvat lipunmyyntiosastot olevan kansoitetumpia kuin muut osastot. Ja siis nimenomaan niin, että ei kaikki näytä siellä lipunoston takia olevan. Näin siis erityisesti ilta-aikaan. Johtuuko joidenkin matkustajien kokemasta turvallisuuden (tai turvattomuuden) tunteesta? Tietysti normaalisti matka sujuu kyllä vaikka konnarin kanssa ei asioisikaan jos on lippu hankittuna.
Eikä konduktöörin puute ole ongelma niissä junayksiköissä, joissa konduktööri ei nykyäänkään liiku.
Ei se olekaan, mutta on tullut useampaan kertaan nähtyä sitäkin, että väliasemalla konnari pamahtaakin toiseen runkoon huomattuaan esim.jotain poikkeavaa ainesta menevän sisään
 
Viimeksi muokattu:
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

Minä olen tuosta hieman eri mieltä, sillä mitä itse olen lähijunissa matkustellut, tuntuvat lipunmyyntiosastot olevan kansoitetumpia kuin muut osastot. Ja siis nimenomaan niin, että ei kaikki näytä siellä lipunoston takia olevan. Näin siis erityisesti ilta-aikaan. Johtuuko joidenkin matkustajien kokemasta turvallisuuden (tai turvattomuuden) tunteesta?

Yksi merkittävä syy varmaankin on, että lipunmyyntiosasto ja junien pysähtymispaikat on sijoitettu niin, että kävelymatka lipunmyyntiosastoon on hyvin monella asemalla lyhin mahdollinen. Oikeastaan se jo ratkaisee paljon, että lipunmyyntiosastoon on usein lyhin kävelymatka päärautatieasemalla ja Pasilassa.
 
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

Oikeastaan se jo ratkaisee paljon, että lipunmyyntiosastoon on usein lyhin kävelymatka päärautatieasemalla ja Pasilassa.
Tällä on epäilemättä lipunmyyntiosaston täyttymiseen suuri merkitys Helsingistä poispäin lähdettäessä ja muilla asemillahan on kyltti sillä kohdalla johon lipunmyynnin on tarkoitus pysähtyä. Varmasti sekin ohjaa porukkaa siihen tiettyyn kohtaan vaikkei lipunosto-tarvetta olisikaan.
Olen silti ollut huomaavinani, että myyntiosastosta saa kaikkein pienimmällä todennäköisyydellä istumapaikan riippumatta siitä liikutaanko kohti pääkaupunkia vai poispäin siitä.
 
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

Minä olen tuosta hieman eri mieltä, sillä mitä itse olen lähijunissa matkustellut, tuntuvat lipunmyyntiosastot olevan kansoitetumpia kuin muut osastot.

Kuukankon mainitsemien syiden lisäksi tämähän on ilmiselvää jo siitä syystä, että lipunmyyntiosastossa on sekä matkakorttimatkustajia että sinne lippua ostamaan tulleita. Muissa osastoissa on vain matkakorttimatkustajia. Matkakorttimatkustajat kun eivät hakeudu tietoisesti lipunmyyntiosastosta poiskaan. x + y on enemmän kuin x.

Itsekin matkustan erittäin usein lipunmyyntiosastossa kahdesta syystä: se on lähinnä ja se on aina ohjausvaunun päässä yksikköä ja siten hiljaisempi.
 
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

Matkakorttimatkustajat kun eivät hakeudu tietoisesti lipunmyyntiosastosta poiskaan.
Kyllä varmaan tuokin pitää paikkansa osalla porukkaa, tosin vastavuoroisesti osa lipullisista matkustajista varmasti karttaa täydemmäksi olettamaansa osastoa jo rattaille noustessaan.
 
Vs: HLJ 2011 lausunnoilla

tosin vastavuoroisesti osa lipullisista matkustajista varmasti karttaa täydemmäksi olettamaansa osastoa jo rattaille noustessaan.

Varmasti, mutta väitän että 97 % matkakorttimatkustajista ei hetkeäkään ajattele lipunmyyntiosaston sijaintia junaan noustessaan. On tälläkin palstalla huomattu, että huomattavasti tärkeämmistä asioista huomattavasti parempi informointi ei sekään toimi, joten tuskin toimii lipunmyyntivaunun sijainnistakaan informointi niille, joille siitä ei ole sinänsä mitään hyötyä.
 
Moniko muuten tämän palstan vakiokäyttäjistä tietää, missä kohtaa Sm5-junissa on lipunmyyntiosasto? Minullakin meni puolitoistavuotta sitten tovi, kunnes noteerasin asian todellisen laidan... :) Asian tiedostamiseen ei sentään kulunut sitä puoltatoista vuotta, vaikka piuhoilla on toisinaan jossain määrin pituutta. ;)
 
Moniko muuten tämän palstan vakiokäyttäjistä tietää, missä kohtaa Sm5-junissa on lipunmyyntiosasto? Minullakin meni puolitoistavuotta sitten tovi, kunnes noteerasin asian todellisen laidan... :) Asian tiedostamiseen ei sentään kulunut sitä puoltatoista vuotta, vaikka piuhoilla on toisinaan jossain määrin pituutta. ;)

Minä voin antaa lisävihjeen; se ei sijaitse tälläkertaa ohjausvaunussa:D

---------- Viesti lisätty kello 19:16 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 19:14 ----------

Varmasti, mutta väitän että 97 % matkakorttimatkustajista ei hetkeäkään ajattele lipunmyyntiosaston sijaintia junaan noustessaan.

Mä tinkisin tuota prosenttilukua hieman alaspäin omien kokemusteni mukaan, mutta joo voit olla kyllä oikeassakin. Ei mulla ole heittää tästä mitään tieteellistä tutkimusta. Tämähän tosin on aiemmin keskusteltuun asiaan nähden pieni yksityiskohta.
 
Mä tinkisin tuota prosenttilukua hieman alaspäin omien kokemusteni mukaan, mutta joo voit olla kyllä oikeassakin. Ei mulla ole heittää tästä mitään tieteellistä tutkimusta.

Ei ole minullakaan, enkä pahemmin asiaa ole seurannut. Miksi heitän sen noin korkealle perustuu vain siihen, mitä tällä palstalla yleisesti on kerrottu ihmisten kyvystä omaksua informaatiota arkisessa joukkoliikennematkustuksessa. En toki väitä, että olen oikeassa.

Eikä tällä tosiaan ole mitään olennaista merkitystä. Enkä myöskään usko, että sillä lipunmyyntivaunun konduktöörillä olisi suurtakaan merkitystä matkustajien kokemaan turvallisuudentunteeseen. Todennäköisesti suurin osa matkustajista muistaa vain ne häiriötapaukset, ja niistäkin vain ne, jotka ovat sattuneet ilman sitä konduktöörin läsnäoloa.
 
Humoristishakuinen tarkennus: sijaitsee vaunuissa, joissa ei ole ajomoottoreita. :)

Eli siis tarkoitat, että sieltä löytyy kuitenkin tuulettimien moottoreita ja ehkä jotain ohjausservoja? Kun en nyt itse keksi, mitä muita moottoreita sähköjunassa olisi kuin ajomoottoreita ja sitten noita apulaitteiden erinäisiä pikkumoottoreja.

Jos puhutaan englannin kielestä, niin onko dieseljunankin päämoottori englanniksi engine (vai powerplant) ja ajomoottorit motor?
 
Takaisin
Ylös