Raideyhteys Porvooseen

Ei tuo Korson linjaus tietenkään mene Östersundomin eikä Söderkullan kautta, mutta ei sen tarvitsekaan. Niiden yhteydet Porvooseen voidaan palvella bussilla, ja yhteys Helsinkiin sillä ratikalla/metrolla. Tuossa on kyse siitä, miten saadaan optimaalinen linjaus Porvooseen, toisin sanoen mahdollisimman hyvä rata käytettyyn rahamäärään nähden. Korson linjaus on kompromissi, jossa hyödynnetään olemassaolevaa yhteyttä, mutta nopeutetaan sitä oikaisemalla vähän.

Tällä logiikalla voidaan myös kysyä, että onko helsingistä Porvooseen ylipäätään löydettävissä järkevää raideliikennekäytävää, vai voidaanko bussilla palvella kaikki alueen yhteystarpeet paremmin ja kustannustehokkaammin.

Ö-sundom (kaavailtu 30 000 asukasta) ja Söderkulla (lähes Nikkilän kokoinen taajama) ovat kuitenkin ihan hyviä syitä olla kierrättämättä rataa pohjoisen kautta hidastamassa Porvoon yhteyksiä. Pelkästään hki-Porvoo sukkulajunaa varten yhteyttähän ei tulla toteuttamaan, vaan junan pitää jokatapauksessa saada kuormaa myös välimaastosta.
 
Maankäyttö tulee tod.näk. tehostumaan myös Ö-sundomista itään, etenkin jos sitä tuetaan nopealla raideyhteydellä. Koska siellä on nyt vain peltoa voidaan maankäyttö jatkossa suunnitella järkevästi suhteessa Porvoon rataan. Esittämässäsi vaihtoehdossa ongelmaksi nousee se, että "valmiiseen" ympäristöön tehdyn radan kanssa joudutaan jokatapauksessa tekemään enemmän kompromisseja (esim. nopeampi yhteys Porvooseen vai parempi palvelutaso ja enemmän asemia Hakunila-Nikinmäki-Nikkilässä). Luonnollisesti samat ongelmat esiintyvät myös "neitseellisessä" ympäristössä, mutta eivät läheskään yhtä suurina, koska tämä voidaan jo alunperin ottaa suunnittelussa huomioon.
Tuolla Vanhan Lahdentien varressa on rakentamatona joutomaata vaikka kuinka, esim. Myyraksen kiila, oikeastaan lähes koko Sipoontien varsi, jne. Hakunila on hyvässä ja pahassa tiivis betonilähiö, Hakkila-Nikinmäki taas tiivistä rivi/omakotitaloasutusta siinä kuin vaikka Rekolakin, Helsingin puolella Jakomäki on hehtaarikaavalla tehty, ja sitten on se lentokentän alue. Kapasiteetti riittäisi vallan mainiosti sekä tiheillä että pikavuoroille, päärata on sitten toki eri juttu.
 
"Muinoin" kun oli päivittäisiä junayhteyksiä HKI - PRV, niin kovin väljissä junissa sai matkustaa. Kaivannevatkohan porvoolaiset nykyäänkään junaa, kun bussia menee kuin karvaköyttä.
Östersundom - keskusta ja ehkä Söderkulla - Helsinki -välit voisivat olla pohtimisen arvoisia.
 
Ratikan kohdalla on kyse liitosalueelta jatkavasta raiteesta, raskasraiteissa metron kohdalla jatkosta Mellunkylästä ja RHK:n kohdalla pääradalta.

Ok, eli lasket tavallaan osuuden Östersundom - Helsinki Helsingin liitosalueen kustannuksiksi.

Sen sijaan osuudella Östersundom - Porvoo hintaero ei voi kyllä olla noin suuri jos raitiotie tehdään sn:lle 100 km/h.

Keski-Euroopassa (...) osa radoista on myös varsin vähän liikennöityjä.

Suomessa suurin ongelma ovat nimenomaan vähäliikenteisten ratojen ja teiden väliset tasoristeykset.

Esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa tasoristeyksiä on sallittu vilkasliikenteisilläkin ja nopeilla radoilla. Politiikka on erilainen, eikä sitä voi väittää samaksi kuin Suomessa.

Sen sijaan on kyllä järkevä periaate, että suurinopeuksisella radalla vältetään tasoristeyksiä kun voidaan.
 
Ok, eli lasket tavallaan osuuden Östersundom - Helsinki Helsingin liitosalueen kustannuksiksi.

Minä näen asian niin, että se mikä raideliikennemuoto rakennetaan liitosalueille ratkaisee sen, mikä viedään Porvooseen asti, jos ylipänsä mikään. Siksi kustannukset pitää laskea liitosalueet mukaanlukien uuden radan läntisimmästä kohdasta.

t. Rainer
 
Porvoon raideyhteys on sn 100 km/h pikaratikkaratana varmasti halvempi kuin RHK:n normien mukainen sn 250 km/h raskasraide 25t akselipainoilla. Ratalinjaus raskasraiteena on vaikeampi sopeuttaa maastoon, sillä nousut sekä kaarteet voidaan toteuttaa vain melko loivina.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Jos porvoo- ja sipoolaiset ovat halukkaita raideliikenteen kehittämiseen, niin eikö silloin olisi järkevintä käyttää tuota olemassa olevaa RHK:n rataa Porvoo - Sipoo - Kerava - Vantaa - Helsinki?

Olemassa oleva rata on ainoastaan n. 10 km pidempi kuin mitä olisi täysin uusi raitiotie- tai metrolinja, tai suora maantieyhteys.
Ajassa lähijuna nykyisiä raiteita pitkin kuitenkin olisi jopa nopeampi kuin uudet vaihtoehdot tai bussi, johtuen lähijunan vähäisemmistä pysähdyksistä ja tod.näk. nopeammasta matkavauhdista.

Lähijunalla ei myöskään tarvita vaihtorulettia Itiksessä, joka on vaativalle matkustajalle tänäpäivänä yksi suurimpia kynnyskysymyksiä liikennemuodon valinnassa (hyvänä esimerkkinä Seinäjoki/Tampere - Lahti - Kouvola - Imatra/Viipuri-SPb-Mow väli ja sen kaksi tasaisesti tökkivää vaihtoa).

Näin saataisiin samalla myös Sipoo Porvoon lähijunan piiriin.
Vai onko niin, että Kerava - Helsinki välille ei todellakaan mahdu Porvoon junaa kulkemaan kerran-kaksi tunnissa ja tämä estää liikennöinin aloittamisen?
Va niin, että kysyntää ei raideliikenteelle tarpeeksi ole?
 
Kerava - Porvoo radalla on muutamia haasteita.

1) Pääradan kaukoliikenneraiteille ei mahdu lisäjunia

2) Kerava -Porvoo rata pitäisi rakentaa uusiksi, mikä on toki paljon halvempaa kuin kokonaan uusi linjaus.

3) Helsingin seudun kasvun kannalta Porvoon moottoritien suunta on houkuttelevampi kasvukäytävä ja vaatii silti raideliikenneratkaisun Helsingin liitosalueille ja Söderkullaan

4)Jotta Kerava -Porvoo radassa olisi jotain järkeä, nykyiseen Pohjois-Sipooseen pitäisi saada 50000-80000 asukasta 20-30 vuodessa. Sipoo ei tunnetusti ole ollut innokas kasvaja ja 18000 asukkaan kunnalle pohjois-Sipoon kehittäminen kaupungiksi nopealla aikataululla on ylivoimaista ja vaatisi myös Söderkullan kehittämisen laiminlyöntiä.

5) Oikeastaan ainoa toteutusvaihtoehto nykyisen pohjois-Sipoon kunnolliselle kehittämiselle on Sipoon pilkkominen, jossa länsiosa (myös Söderkulla) liitettäisiin Helsinkiin, itäosa Porvooseen ja Pohjoisosat(mm. Nikkilä) Suur-Tuusulaan(Tuusula, Kerava, Järvenpää ja mahdollisesti myös Pornainen). Silloin Kerava - Porvoo radanvarren kaupungistamiselle tulisi mahdollisuuksiakin. Laaja kuntien pakkoliitosratkaisu ei vaikuta poliittisesti kauhean realistiselta ja vaatisi ainakin keskustan oppositiokautta.
 
Viimeksi muokattu:
1) Pääradan kaukoliikenneraiteille ei mahdu lisäjunia
... VR Oy:n mukaan. Liikennettä tehostamalla tai nopeuseroja vähentämällä junia mahtuu lisää. Lisäksi tarvittaessa voidaan vaikka R tai Z - junia jakaa ja yhdistää Keravalla, joskin tästä toki on ongelmia.

2) Kerava -Porvoo rata pitäisi rakentaa uusiksi

Korjaan: Olli - Porvoo. Kerava - Olli on kunnoltaan ok, se tarvitsee vain asemat.

4)Jotta Kerava -Porvoo radassa olisi jotain järkeä, nykyiseen Pohjois-Sipooseen pitäisi saada 50000-80000 asukasta 20-30 vuodessa.

Eli mielipiteesi on, että 30-60 minuutin välein kulkevalle paikallisjunalle tarvittaisiin asukaspohjaa näin paljon lisää? Kyllä itse kaavailisin tuollaiselle 50 - 80 000 asukkaan radan varteen keskittyvälle alueelle jo 10 minuutin vuoroväliä useammalla junayksiköllä.

En nyt nopeasti löytänyt Ahjon, Talman, Nikkilän ja Porvoon päätaajaman väkilukua, mutta eivät ne nyt aivan pieniä kyliä ole nytkään. Porvoon koko asukasluku on noin 48 000.
 
Viimeksi muokattu:
4)Jotta Kerava -Porvoo radassa olisi jotain järkeä, nykyiseen Pohjois-Sipooseen pitäisi saada 50000-80000 asukasta 20-30 vuodessa. Sipoo ei tunnetusti ole ollut innokas kasvaja ja 18000 asukkaan kunnalle pohjois-Sipoon kehittäminen kaupungiksi nopealla aikataululla on ylivoimaista ja vaatisi myös Söderkullan kehittämisen laiminlyöntiä.

5) Oikeastaan ainoa toteutusvaihtoehto nykyisen pohjois-Sipoon kunnolliselle kehittämiselle on Sipoon pilkkominen, jossa länsiosa (myös Söderkulla) liitettäisiin Helsinkiin, itäosa Porvooseen ja Pohjoisosat(mm. Nikkilä) Suur-Tuusulaan(Tuusula, Kerava, Järvenpää ja mahdollisesti myös Pornainen). Silloin Kerava - Porvoo radanvarren kaupungistamiselle tulisi mahdollisuuksiakin. Laaja kuntien pakkoliitosratkaisu ei vaikuta poliittisesti kauhean realistiselta ja vaatisi ainakin keskustan oppositiokautta.

Näin on. Pääkaupunkiseutuhan ei kasva ihan rajattomasti ja pitää muistaa että kilpailevia kasvusuuntia jonne pk-seutu voi kasvaa ja joilla on ennestään parempi vetovoima ja maantieteeline asema kuin Sipoon Nikkilällä ovat:
- Lohjan suunta ns uutta Histan kautta kulkevaa länsirataa pitkin jos se toteutuu
- Kirkkonummen Siuntion suunta nykyistä rantarataa pitki
- Nurmijärven suunta uutta Vantaankosken-Klaukkalan rataa pitkin jos se toteutuu
- Mäntsälän suunta oikorataa pitkin
- ja tietenkin Porvoon suunta suoraan itään joko Heliä tai Östersundomista jatkettavaa paikallisrataa pitkin

t. Rainer
 
Pääkaupunkiseutuhan ei kasva ihan rajattomasti ja pitää muistaa että kilpailevia kasvusuuntia jonne pk-seutu voi kasvaa...
Aluepolitiikka alueiden käytön suunnittelun ja maakuntakaavan tasolla ovat vähän eri asia kuin pohtia sitä, minkälainen liikenneyhteys H:gin ja Porvoon välillä on mielekäs. Tosin raskasraidepiireissä asia on perinteisesti ymmärretty juuri väärin päin: Me haluamme rakentaa rataa jonnekin, joten kaupungin/seudun tulee kasvaa sinne.

Seudun kasvua pohdittiin taannoin Greater Helsinki Vision -kisassa, ja terveistä lähtökohdista eli siitä, minkälaista seutua halutaan. Ja sen halutun seuturakenteen perusteella sitten pohditaan liikenneratkaisuja. GHV-kisan peruja käydään aiheesta julkista keskustelua edelleen ja rakennetaan 14 kunnan yhteistyötä jne. Mutta jos tässä keskityttäisiin vain ketjun aiheeseen. Seutukehityskeskustelun voi aloittaa omassa ketjussaan.

Palaan vielä siihen, että tässä Porvoon yhteyden pohdinnassa pitää ymmärtää, että nopea keskustojen välinen yhteys ja kaupunkien välistä aluetta tukeva yhteys eivät ole sama asia eivätkä vaihtoehdot toisilleen. Tämän vuoksi tieliikenteessä on nyt moottoritie ja vanha tie, tai pääradalla on pikajunia ja Z-junia sekä erikseen kaikilla asemilla pysähtyviä junia.

Kun liitosalueelle tulee raitiotie, ainoa lähiajan realistinen rannikon suuntainen raideyhteys on tämän raitiotien jatko Porvooseen. Näin siksi, ettei se perustu ainoastaan keskustojen väliselle liikennekysynnälle, vaan investointi tukee myös maankäyttöä kaupunkien välillä. Tämän yhteyden keskeinen ongelma on Helsingin pää, jossa metro sotkee mahdollisuuden selkeään yhteyteen Helsingin keskustaan.

Raskasraideyhteyksistä ainoa realistinen vaihtoehto on Olli–Porvoo -osuuden saneeraus. Osin samoista syistä ja lähtökohdista kuin ratikka rannikolla. Eli yhteys tukee paikallista maankäyttöä ja investointi on kohtuullinen, kun valmista rataa on jo. Päärataa en pidä ongelmana, sillä siellä ajetaan vielä lyhyitä junia. Tarve on kuitenkin pitkälle tulevaisuuteen yksi junayksikkö kahdesti tunnissa.

Muut vaihtoehdot ovat epärealistisia kun suhteutetaan investointeja käyttäjämääriin tai arvioidaan investointien suuruutta absoluuttisena rahamääränä.

Antero
 
Aluepolitiikka alueiden käytön suunnittelun ja maakuntakaavan tasolla ovat vähän eri asia kuin pohtia sitä, minkälainen liikenneyhteys H:gin ja Porvoon välillä on mielekäs. Tosin raskasraidepiireissä asia on perinteisesti ymmärretty juuri väärin päin: Me haluamme rakentaa rataa jonnekin, joten kaupungin/seudun tulee kasvaa sinne.

Käsikädessähän noiden soisi kulkevan, tosin ei esittämälläsi tavalla (joka nyt on lähinnä HKL:n lähestymiskulma asiaan, eli metroa yritetään tunkea kaikkialle). helsinki pyrkii laajentumaan itään (maanvaltaus Sipoolta), Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa on varaus HELIlle (joten Sipookaan ei ilmeisesti varsinaisesti pullikoi raideyhteyttä vastaan), Porvoo (Löytönen) on ilmaissut kantansa että jos raideyhteys toteutetaan niin sen pitää nimenomaa olla nopea helsingin keskustaan asti. Näiden argumenttien valossa raskasraideyhteys (lue juna) hki-Ösundom-Söderkulla-Porvoo ei mielestäni varsinaisesti vaikuta vaihtoehdolta, joka voidaan jättää tutkimatta.

Palaan vielä siihen, että tässä Porvoon yhteyden pohdinnassa pitää ymmärtää, että nopea keskustojen välinen yhteys ja kaupunkien välistä aluetta tukeva yhteys eivät ole sama asia eivätkä vaihtoehdot toisilleen.

Tämä on sinun näkökulmasi asiaan. Nähdäkseni nykyisessä itä-helsingissä jo käytössä oleva liityntäjärjestelmä raskaaseen raideliikenteeseen on vaihtoehto myös liitosalueen ja ja välialueen joukkoliikenteen järjestämisessä.

Kun liitosalueelle tulee raitiotie, ainoa lähiajan realistinen rannikon suuntainen raideyhteys on tämän raitiotien jatko Porvooseen.

Tämä ei ole realistinen vaihtoehto Porvoolle, ja jos Porvoo ei ole mukana kelkassa niin tuskin se on vaihtoehto Sipoollekkaan.

Raskasraideyhteyksistä ainoa realistinen vaihtoehto on Olli–Porvoo -osuuden saneeraus. Osin samoista syistä ja lähtökohdista kuin ratikka rannikolla. Eli yhteys tukee paikallista maankäyttöä ja investointi on kohtuullinen, kun valmista rataa on jo.

En usko, yhteys ei pysty haastamaan busseja (pystyneekö S-kullan kautta kulkeva linjauskaan?). Vaikka vastustatkin aluepolitiikan ja maankäytön suunnittelun kytkemistä tähän asiaan, niin olen kyllä Rainerin kanssa aika pitkälti samoilla linjoilla että hki-Ösundom-Skulla-Porvoo -käytävä on tältä kantilta katsottuna huomattavasti houkuttelevampi vaihtoehto kuin hki-Kerava-Nikkilä-Porvoo -käytävä.
 
Riittääkö Kerava -Olli välin nykyinen 80 km/h nopeus Porvoon liikenteeseen?

Yksinomaan tavaraliikenteeseen varatun radan suurin sallittu nopeus ilmoitetaan vain tavaraliikenteen suurimpana sallittuna nopeutena, joka on eri nopeus, kuin jos samaa rataa käytettäisiin matkustajaliikenteeseen. Matkustaja- ja tavaraliikenteen erilaiset nopeusrajoitukset käyvät ilmi esimerkiksi RHK:n vuosikertomuksen 2008 sivulta 11.

Esimerkiksi Turku - Uusikaupunki - radalla tavaraliikenteen nopeustaso on 50-80 km/h, mutta silti todettiin, että nykyisellä radalla henkilöliikenne voisi ajaa 100 km/h ja muistaakseni ehdotetulla parannuspaketilla nopeus nousisi jo 120 km/h asti.

On siis syytä ensin kysyä, mikä olisi Kerava-Olli - radan suurin sallittu nopeus matkustajaliikenteessä nykyisellään. Ilman sen kummempia selvityksiä olettaisin että 100-120 km/h.
 
...Näiden argumenttien valossa raskasraideyhteys (lue juna) hki-Ösundom-Söderkulla-Porvoo ei mielestäni varsinaisesti vaikuta vaihtoehdolta, joka voidaan jättää tutkimatta.
Jos H:ki–Porvoo -raideyhteydestä lähdetään tekemään oikeata selvitystä, silloin tulee tietenkin tutkia laaja vaihtoehtojen kirjo. Mihin vedetään epärealistisuuden raja, onkin vaikea aihe. Perinteinen tapa on ollut rajata epärealistisiksi ja jättää vertailuista pois vaihtoehdot, jotka ovat suurin uhka sille vaihtoehdolle, jota joistain julkilausumattomista syistä halutaan ”selvityksellä” tukea.

Minun analyysini mukaan realistisimmat vaihtoehdot ovat liitosalueen raitioteiden jatko ja olemassa olevan rautatieradan saneeraus. Niillä on paras hinnan ja hyötyjen suhde, enkä tarkoita aikahyötyjä, vaan yhdyskuntarakenteellisia hyötyjä ja palveluhyötyjä.

Mahdollisimman suora uusi raskasraide H:ki–Porvoo -väliä moottoritietä ajavien bussien korvaajaksi on minusta epärealistinen. Sen sijaan toinen tilanne syntyy sitten, jos tällainen rata tehdään rahti- ja kaukojunaliikenteen tarpeisiin. Silloin usean sadan miljoonan rakentamiskustannus ei rasita muutamaan sataan päivittäiseen matkaan jäävää motariliikennettä.

Tämä on sinun näkökulmasi asiaan. Nähdäkseni nykyisessä itä-helsingissä jo käytössä oleva liityntäjärjestelmä raskaaseen raideliikenteeseen on vaihtoehto myös liitosalueen ja ja välialueen joukkoliikenteen järjestämisessä.
Tätä asiaa parhaillaan selvitetään. Helsingin keskustaan suuntautuvissa matkoissa liityntäjärjestelmän potentiaali on etäämpänä tietenkin parempi kuin nykyisen metron alueella. Ja paranisi vain, jos liityntä palvelisi nopeaa junayhteyttä. Mutta tässä on parikin muttaa.

Kaikki matkakohteet eivät enää ole Helsingin keskustassa, vaan liitosalueelta on päästävä muuallekin kuin yhden metro- tai junaradan päähän. Keskustan kautta kiertäminen ei toimi nykyäänkään, vaan oikaistaan omilla autoilla ruuhkauttamaan kehäteitä. Liitosalueen ratikka ei ole yksi linja, vaan useita linjoja eli osa seudullista verkkoa – joka tosin rakentunee ensin liitosalueelle kuin emäseudulle.

Toinen mutta on siinä, ettei liitosalue voi jäädä odottamaan kymmeniä vuosia radanrakennuspäätöksiä. Joukkoliikenteen on toimittava alusta alkaen, jos halutaan ihmisten sitä käyttävän. Liitosalueella ei tehdä samaa virhettä kuin Itä-Helsingissä ennen metroa ja Espoossa ylipäätään. Tämä ymmäretään ainakin KSV:ssä. Ja toivottavasti myös HSL:ssä, joka siten voisi irrottautua HKL:n tavasta lamauttaa joukkoliikenteen kehittäminen sillä verukkeella, että joka paikkaan on joskus tulossa metro. Voi ollakin, mutta ihmiset kulkevat ne vuosikymmenet myös ennen sitä.

En usko, yhteys ei pysty haastamaan busseja (pystyneekö S-kullan kautta kulkeva linjauskaan?). Vaikka vastustatkin aluepolitiikan ja maankäytön suunnittelun kytkemistä tähän asiaan, niin olen kyllä Rainerin kanssa aika pitkälti samoilla linjoilla että hki-Ösundom-Skulla-Porvoo -käytävä on tältä kantilta katsottuna huomattavasti houkuttelevampi vaihtoehto kuin hki-Kerava-Nikkilä-Porvoo -käytävä.
Yhteys Nikkilän kautta ei tietenkään palvele Söderkullan kautta kulkevaa käytävää mitenkään. Jos palvelun laatu Nikkilän kautta ei ole kilpailukykyinen motaria ajavien bussien kanssa, lopputulema on, että niille ei ole olemassa toteuttamiskelpoista raideliikennevaihtoehtoa ennen jotain Pietarin suurnopeusrataa. Ja se sitten siitä. Nikkilän kautta kulkeva reitti palveleekin ensisijaisesti oman ratavartensa maankäyttöä. Siinä rinnalla vaan muodostuu myös yhteys Porvoon ja Helsingin välille.

Antero
 
Takaisin
Ylös