Raitioliikenteen kokonaiskehittämissuunnitelma 2020

Pasilan poikittaisratikkaan liittyen:

Ajelin viime viikolla 58:lla Pasilasta Herttoniemeen. Lähtö oli arkiaamuna klo 8:36 Pasilasta, josta lähdettiin tuulilasikuormassa. Arviolta puolet matkustajista tuli kyytiin Pasilan aseman pysäkiltä ja pysäkkiaikakin venyi useaksi minuutiksi (ehdin bussiin jonottaessa hoitaa työpuhelun enkä todellakaan ollut viimeinen sisällä, koska jouduin takaosaan seisomaan pää katossa). Hämmästykseni oli suuri, kun valtaosa matkustajista jäi pois Aleksis Kiven kadulla raitiolinja 9:n kanssa yhteisillä pysäkeillä. Kysyntää siis näkyy olevan. Ihmetyttää vain, pidetäänkö ysiä liian hitaana tuolla välillä vai onko kyse sen 58:a harvemmasta vuorovälistä.
Voihan toki kyse olla eri matkustajista, eli Meilahden suunnasta Kallioon tulevat ovat eri kuin Pasilasta kyytiin nousevat? Ja juuri noista tuulilasikuormista johtuen Meikku - Pasila väli tarvitsee minusta ratikan.

Ei 58:lla ja ysillä ole kyllä mitään nopeuseroa, väittäisin että tuosta pysäkkiajasta johtuen ysi on nopeampi ja sinne pääsee usein sisään odottamaan kun kyseessä on päättäri. Pysäkki on vaan kuten Otso totesi vähän hassussa paikassa, keskiverto matkustaja kävelee suoraan niistä etuovista ulos.

Ehkä sillä vuorovälilläkin on jotain vaikutusta, se bussipysäkki on siitä näppärä että siitä on myös pari muutakin bussia samaan suuntaan. Tai jotain, nousuja ysillä ja 58:lla on koko reitillä kummallakin noin 10 000 eli on vaikea kuvitella että se olisi sinänsä vähemmän suosittu.
 
Ei 58:lla ja ysillä ole kyllä mitään nopeuseroa

Kyllä on. 58:sta ysiin vaihtaessa olen Pasilassa monta kertaa nähnyt, kuinka ysi kääntyy Asemapäällikönkadulle 58:n vasta tullessa Pasilaan. Silti Sturenkadun kohdalla 58:sta pois jäädessä samaa ysiä joutuu odottamaan.

Toiseen suuntaan nopeusero on vielä räikeämpi ysin kiertämän silmukan vuoksi.
 
Kyllä on. 58:sta ysiin vaihtaessa olen Pasilassa monta kertaa nähnyt, kuinka ysi kääntyy Asemapäällikönkadulle 58:n vasta tullessa Pasilaan. Silti Sturenkadun kohdalla 58:sta pois jäädessä samaa ysiä joutuu odottamaan.
Niin no, tuo tarkoittaa ehkä minuutin nopeuseroa, mitä se muuten aikataulun mukaan onkin.

Mistä tuli mieleen:
Tilannekatsaus hankkeesta JENKA - Joukkoliikenteen liikennevaloetuudet jokaiseen kaupunkiin. sanoi:
Helsingissä SYVARI-ohjausta on käytetty vasta yhdessä risteyksessä. Risteys on Teollisuuskatu / Jämsänkatu, jossa ratikka kääntyy pääkadulta oikealle omalla vaiheella ja vastakkaisessa suunnassa liittyy pääkadulle sivusuunnasta. Liikennevalot ovat tahdistetut muihin Teollisuuskadun liikennevaloihin. Tehdyt mittaukset osoittivat, että oikealle kääntyvän raitiovaunun kulku on keskimäärin viivytyksetön. Sen sijaan sivukadulta tulevan ratikan keskimääräinen viivytys on vielä 12 sekuntia, mikä aiheutuu siitä, että Jämsänkadun pysäkki on lähellä risteystä. Älykkään pysäkkiajan ennustamisen avulla viivytystä voidaan tästä kuitenkin vielä pienentää.
http://www.hel.fi/static/public/hel...saus_hankkeesta_JENKA_-_Joukkoliikenteen.html
Tuoko ne valot siinä sillan päässä oikeasti niin suuren vaihtelun ysille että Jämsänkadun pysäkkiajat pitää ennustaa jotenkin fiksusti?
 
Arviolta puolet matkustajista tuli kyytiin Pasilan aseman pysäkiltä ja pysäkkiaikakin venyi useaksi minuutiksi [...] Hämmästykseni oli suuri, kun valtaosa matkustajista jäi pois Aleksis Kiven kadulla raitiolinja 9:n kanssa yhteisillä pysäkeillä.

Arvioisin, että bussi 58 valitaan ysiä mieluummin seuraavista syistä:

Tottumus
Joukkoliikenteen käyttäjän kulkutottumukset muuttuvat todella hitaasti. Jos on tottunut käyttämään bussia, ei ole tarvetta muuttaa kulkutottumuksia. Vaikka ysin olemassaolo on pantu merkille, ei ehkä ole tarkaa tietoa sen reitistä, ehkä pysäkkiä ei Pasilassa löydy ja kun bussi kulkee kuten ennenkin, ei ole syytä selvittääkään noita muuttuneita asioita.

Vuoroväli
Ruuhka-aikaan 58 ja 58B kulkevat todella tiheästi, 6 min vuorovälein. Ratikan vuoroväli on 10-11 minuuttia, eikä sitä ole tahdistettu juniin mitenkään. Varsinkin lyhyellä matkalla tiheä vuoroväli houkuttelee.

Pysäkkien sijoittelu
Ysin päätepysäkki on kaukana junalaitureista, kahden tasonvaihdon päässä. Bussipysäkki on lähempänä ja tasonvaihtoja riittää yksi, tosin lisäksi pitää ylittää katu.

Reitti
Mielikuvallisesti bussin reitti on suorempi, loogisempi ja nopeampi.
 
Eilen ajaessani linjaa h58 ruuhka-aikaan (suuntana IK-Munkkivuori), jo ennestään hyvässä lastissa ollut ajamani vuoro tuli Aleksis Kiven kadun Flemarin pysäkiltä reiluun seisomalastiin (klo oli noin 17.10). Perässäni tuli ratikka h9, johon ei noussut yksikään matkustaja ko. pysäkiltä. Myös seuraavilta pysäkeiltä tultiin nimenomaan ajamani h58:n kyytiin ja esimerkiksi Kotkankadun pysäkillä ei ratikkapysäkillä odotellut yhtään ihmistä, mutta erikseen olevalla bussipysäkillä odotti taas lukuisia asiakkaita.
 
Eilen ajaessani linjaa h58 ruuhka-aikaan (suuntana IK-Munkkivuori), jo ennestään hyvässä lastissa ollut ajamani vuoro tuli Aleksis Kiven kadun Flemarin pysäkiltä reiluun seisomalastiin (klo oli noin 17.10). Perässäni tuli ratikka h9, johon ei noussut yksikään matkustaja ko. pysäkiltä. Myös seuraavilta pysäkeiltä tultiin nimenomaan ajamani h58:n kyytiin ja esimerkiksi Kotkankadun pysäkillä ei ratikkapysäkillä odotellut yhtään ihmistä, mutta erikseen olevalla bussipysäkillä odotti taas lukuisia asiakkaita.

Eikös tuo ole aivan järkevää toimintaa asiakkailta, jotka matkustavat Pasilan aseman ohi? Pystyitkö Vristo bongaamaan, kuinka moni noista jäi pois Pasilan asemalla ja olisi siis järkevästi voinut valita myös ysin?
 
Voihan toki kyse olla eri matkustajista, eli Meilahden suunnasta Kallioon tulevat ovat eri kuin Pasilasta kyytiin nousevat?
Silmämääräinen arvioni on, että vähintään 80 % porukasta matkusti nimenomaan Pasilan asemalta Aleksis Kiven kadulle. Ysin käyttäjämääriin olisi siis edelleen mahdollista saada aika merkittävästi lisää...
 
Eikös tuo ole aivan järkevää toimintaa asiakkailta, jotka matkustavat Pasilan aseman ohi? Pystyitkö Vristo bongaamaan, kuinka moni noista jäi pois Pasilan asemalla ja olisi siis järkevästi voinut valita myös ysin?
Tottakai on järkevää toimintaa, niin minäkin tekisin. Hyvin monella noista matkustajista oli sellainen VR-yhdistelmälippu, joka käy myös Helsingin alueella.

---------- Viesti lisätty kello 22:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:32 ----------

Linja h58B (telibussi) varsinkin täyttyy nykyisin iltapäiväruuhkaan Meilahdesta IK:n suuntaan jo neljällä ensimmäisellä pysäkillään.

Toki bussi- ja ratikkapysäkkien sijoittelu vaikuttaa nimenomaan bussien suosioon; ratikkapysäkit kun ovat varsin "kaukana" Pasilan asemesta, kun taas bussipysäkit ovat aivan "ovien edessä", kuten edelläkin todettiin.

Jos ja kun Keski-Pasilan toimistokeskittymä tornitaloineen rakennetaan, niin viimeistään silloin Pasilan alueen kautta kulkeva poikittainen joukkoliikenne ansaitsee mielestäni uusia ratkaisuja. Esimerkiksi metrolinjan.
 
Viimeksi muokattu:
Eilen ajaessani linjaa h58 ruuhka-aikaan (suuntana IK-Munkkivuori), jo ennestään hyvässä lastissa ollut ajamani vuoro tuli Aleksis Kiven kadun Flemarin pysäkiltä reiluun seisomalastiin (klo oli noin 17.10). Perässäni tuli ratikka h9, johon ei noussut yksikään matkustaja ko. pysäkiltä. Myös seuraavilta pysäkeiltä tultiin nimenomaan ajamani h58:n kyytiin ja esimerkiksi Kotkankadun pysäkillä ei ratikkapysäkillä odotellut yhtään ihmistä, mutta erikseen olevalla bussipysäkillä odotti taas lukuisia asiakkaita.
Jos 58 tulee ensin niin miksipä joku erikseen odottaisi ysiä.

Tulee metro tai ei, niin minusta se ratikka Meikkuun pitäisi tehdä mahdollisimman pian, matkustajia olisi enemmänkin kuin 58 pystyy hoitamaan. Tarvittavat investoinnit ovat hyvin pieniä: Länsi-Pasilan oikaisu ja Reijolankadun kiskot, kääntösilmukka jos ei mennä Munkkiniemeen saakka.

---------- Viesti lisätty kello 5:13 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 4:54 ----------

Niin ja toinen juttu. Jos sitä kysyntää on välillä Meilahti - Kallio, niin onko ne kaikki matkustajat ihan pakko kierrättää Pasilan kautta? Esimerkiksi 3X voisi ajaa suoraan Nordenskiöldinkadun kautta Meilahden suuntaan.
 
Tuoko ne valot siinä sillan päässä oikeasti niin suuren vaihtelun ysille että Jämsänkadun pysäkkiajat pitää ennustaa jotenkin fiksusti?

Jenkasta tuli mieleen, että tietääkö joku miten tuo 12 sekunnin viive on laskettu? pelkkä seisonta-aika vai huomioiden hidastukset ja kiihdytykset? Valojen tuomasta viiveestähän vain noin puolet on seisonta-aikaa. Tuossa tietysti on pysäkki ihan vieressä, joten hidastuksen aikatappio on keskimääristä pienempi.

Ylipäänsä se tapa jolla kiskot on pistetty menemään välissä vähän matkaa Teollisuuskatua sen sijaan että vaan ylittäisivät sen on tietenkin älytön. Mutta se on nyt tehty sellaiseksi, ja tuskin sitä ihan heti muutetaan (kova kynnys kaivaa tuoreet kiskot irti, vaikka se olisikin parhaita paikkoja järkevöittää sijoittelua kun vieressä on vielä tyhjää tilaa)
 
Mutta Stenbäckin ja Topeliuksen risteys on kyllä tasauksiltaan kammottava. Siinähän tullaan Stenbäckiä suht jyrkkään alamäkeen, sitten jyrkähkö käännös pohjoiseen ja ylämäkeen. Melkein väitän ettei se onnistu nykyaikaiselta ratikalta.

Kävin tänään katsomassa tuota risteystä, eikä se niin kammottava ole kuin mitä muistin. Ei mikään ideaalikaan, mutta Stenbäckin alamäki Topeliukselle on huomattavasti loivempi kuin mitä olin muistavinani ja kääntymisessä olisi jonkun verran saatavissa lisätilaakin, kun siinä sisäkaarteen nurkalla on jalkakäytävän ja tontin välissä jonkin verran tyhjää tilaa. Eli ehkä sinne voisi saada toimivan ratkaisun, mutta en kyllä uskalla väittää niin. Pitäisi kuunnella ratasuunnittelijoita.

Itse Stenbäckinkatu on aika kapea nyt, kun sinne on tehty massiiviset pyörätiet molemmille reunoille. Se on aika erikoinen ratkaisu noin vähäliikenteisellä kadulla, mutta sinänsä ihan Helsingin omaksuman linjan mukainen. Raitiotie edellyttäisi nähdäkseni toisen suunnan p-paikkojen poistoa ja pyöräteiden kaventamista (niitä on kyllä varaa kaventaa ja muuttaa samalla pyöräkaistoiksi) tai vaihtoehtoisesti molempien suuntien p-paikkojen poistamista, mikä tuskin on mahdollista.

Stenbäckinkadulla on myös suht jyrkkä harjanne, jonka kaltevuudet saattavat aiheuttaa ongelmia, kun heti kohta nousun jälkeen tulee taas alamäki.

Verkosto- ja palvelumielessä tuo linjaus kyllä houkuttelisi. Etuna olisi, ettei Mannerheimintien rv-liikenteeseen tarvitsisi liittyä, vaan se ylitettäisiin. Stenbäckinkadulla voisi olla heti Mannerheimintien jälkeen pysäkki. Pysäkkiväli Auroran sairaala - Stenbäckinkatu - Meilahden sairaala olisi kohtuullinen, eikä Reijolankadulle tarvittaisi pysäkkiä ollenkaan. Linjaus palvelisi sairaala-aluetta paremmin kuin Tukholmankatua kulkeva ratikka.

Edellytyksenä tuon toteuttamiselle on mielestäni se, että Reijolankadulle saadaan ratikalle omat kaistat molempiin suuntiin koko matkalle ja että Urheilukadun kääntyvät autot eivät ryhmity rv-kaistoille ja niiden vasemmalle kääntyminen ohjataan nuolivaloin.
 
Viimeksi muokattu:
Bussilinjan h18 reitti, ennen sen yhdistämistä linjan h35 kanssa Munkkivuoreen saakka, kulki muuten nimenomaan Topeliuksenkadulta Stenbäckinkadun kautta Linnankoskenkadulle. Viimeksi tuota reittiä on kulkenut bussilinja h29 (Erottaja-Meilahden klinikat).

---------- Viesti lisätty kello 23:25 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:49 ----------

Jaa joo. Edellä puhuttiin siis Stenbäckinkadusta toiseen suuntaan.
 
Viimeksi muokattu:
Linjastomielessä se Lääkärinkadun rata olisi kyllä houkuttavin, seiska tulee Kalasatamasta ja kääntyy Hartmaninkadun kautta etelään kohti Topeliuksenkatua. Eleganttia.
 
Sen Stenbäckinkadun käytön ongelma on minusta edelleenkin se että valot poikkeaa muusta liikenteestä.

Jotenkin tämä on vaan vähän näpertelyä, minusta se varsinainen ongelma on kuitenkin se valtava autoliikenteen määrä. Mannerheimintien pitäisi olla kaupungin paraatikatu, mutta se on varsinkin Taka-Töölössä järkyttävän epäviihtyisä. Jos joku niistä taloista kadun varrella Töölön tullissa sattuisi romahtamaan, niin en tiedä voisiko uudelle edes antaa rakennuslupaa ilmanlaatumääräysten takia.

Busseista osa poistunee eri ratahankkeiden myötä, ja eikö osan voisi ajaa vaikka Huopalahdentien ja Mechelininkadun kautta Kampin terminaalin jatkossa? Jäljelle jää ne henkilöautot. Tässä tapauksessa suosisin tunnelia. Yksinkertaisinta olisi vaan tehdä maanalainen liikenneympyrä joka kytkee Mannerheimintien, Nordenskiöldinkadun ja Paciuksenkadun, hahtomelma ohessa. Tämän jälkeen esimerkiksi Mannerheimintien ja Nordenskiöldinkadun risteyksessä voisi olla kunnon aukio, samoin Töölöntullissa. Mitään liikennevaloja ei minusta edes ratikkaliikenteelle ja vähentyneelle bussiliikenteelle tarvittaisi.

Maksaahan tuo, mutta ei nyt ehkä kuitenkaan ihan älyttömiä. Rahaa voisi saada myös gryndaamalla vapautuneelle maalle siihen Reijolankadun varteen taloja.
 

Liitetiedostot

  • takatöölön_ympyrä.JPG
    takatöölön_ympyrä.JPG
    35.2 KB · Lukukerrat: 364
Tuli muuten mieleen siitä Hermannin rantatielle suunnitellusta yhteydestä (muistan siitä puhutun jostain, mutta en löytänyt haulla niin sanon tänne, kun se kuitenkin kokonaiskehittämissuunnitelmassa esitettiin)

Eihän rataa kannata Hermannin ranatielle vetää, vaan esimerkiksi Kyläsaarenkadulle, tai mikä hyvänsä katu niille paikkeille lopulta vedetäänkään. Hermannin rantatie on iso autoilun pääväylä, jonka varressa ratikan odottaminen on ikävää, ja jos kiskot vedetään keskelle, molemmilta puolilta on merkittävä estevaikutus. Se tuskin myöskään muuttuu mukavaksi kaupunkibulevardiksi ikinä, ellei yhteiskunnassa tapahdu jotain dramaattisia muutoksia. Jotain kautta Lahdentieltä pitää päästä keskustan suuntaan ja myös Kalasatamaan.

Näinollen ratikka tietenkin pitää vetää hiljaisemmalle rinnakkaiskadulle, tai jopa aivan omaa väyläänsä uuden asuinalueen halki. Rantatien länsipuolella on metroaseman kävelyetäisyyden pohjoispuolella vain muutama talo, ja vankila estää kauempaa kävelyn pysäkeille, joten siirtämällä rataa idemmäs ei oikeastaan menetetä juuri mitään.
 
Takaisin
Ylös