Raitiovaunuhavaintoja - elokuu 2009

Tila
Ei avoinna uusille viesteille.
Jos henkilöautoliikenteestä tehtäisiin sujuvampaa jalankulkijoiden kustannuksella, millä perusteella vapautunut kapasiteetti ei tulisi samantien uusien autoilijoiden käyttöön? Tukkoonhan se menisi yhä. Pienempi paha tyhjäkäyttää pienempää määrää autoja.

Jalankulun toimivuus on myös joukkoliikenteelle keskeinen juttu. Pysäkiltä kun pitää kävellä kohteeseen usein monen tien yli.
 
Aikoinaan kuljettajakurssilla käytiin liikennevalo-ohjauskeskuksessa vierailulla. Siellä sanottiin, että autoille aina vain enemmän punaista valoa ja jalankulkijoille ym. vihreää. Eli siis ei ole aikomustakaan tehdä liikennevaloista toimivia autoliikenteen (myös bussit ja muu hyötyliikenne) sujuvuuden kannalta.

Haluaisin samoja sieniä kuin sinulla on, jos moista olet kuullut. Omilla vierailuillani liikenteenohjauskeskukseen ja sittemmin töissä liikenteenohjauksen suunnittelijoiden kanssa tekemisissä ollessani en ole koskaan kuullut vastaavaa. Sen olen kuullut ja sisäistänyt, että liikennevalojen suunnittelussa joudutaan asettamaan vastakkain keskenään ristiriitaisia tekijöitä, joista turvallisuus tulee aina ensin. Senkin tiedän, ettei yksittäiselle taholle voi koskaan olla täysin mieliksi. Tarkoituksellista haitantekoa ei kuitenkaan kohdisteta mihinkään osapuoleen. Jos autovirtoja rajoitetaan, siihen on aina jokin selkeä syy. Varmasti jossain vaiheessa jalankulkuakin on suosittu, jos se historiallisesti on ollut altavastaajan asemassa.
 
Jos henkilöautoliikenteestä tehtäisiin sujuvampaa jalankulkijoiden kustannuksella, millä perusteella vapautunut kapasiteetti ei tulisi samantien uusien autoilijoiden käyttöön? Tukkoonhan se menisi yhä. Pienempi paha tyhjäkäyttää pienempää määrää autoja.

Jalankulun toimivuus on myös joukkoliikenteelle keskeinen juttu. Pysäkiltä kun pitää kävellä kohteeseen usein monen tien yli.
Jos vastasit marinaani, et tainnut sitä ymmärtää...
Henkilöautoliikennettä tulee rajoittaa, mutta ei häiritsemällä sitä liikennevaloilla epäekologisesti vaan vaikkapa ruuhkamaksuilla.
Pointtihan on minulla siinä, että nykyinen helsinkiläinen liikennevalot parinkymmenen metrin välein -liikennesuunnittelu on epäekologinen liikenteen päästöjen ja energiankulutuksen kannalta, kun valoja ei voi eikä haluta ajastaa keskenään sujuvan liikenteen takaamiseksi.
Liikennevalot tulisi ajastaa keskenään niin, ettei autoliikenne joudu turhaan pysähtelemään. Monet liikennevalot voisi käytännössä täysin turhina poistaa, ei joka suojatie tarvitse valoja. Se, että tällöin jalankulkijat joutuisivat mahdollisesti odottamaan hieman pidempään vihreää tai jos joutuvat kävelemään pidemmälle kun eivät uskalla valo-ohjaamatonta suojatietä käyttää on siis ekologisempaa.
Vilkkaissa risteyksissä, joissa on myös paljon jalankulkuliikennettä, voisi käyttää kuten muualla maailmassa jalankulkutunneleita suojateiden sijaan, näin jalankulusta tulisi turvallisempaa eikä tarvitsisi odotella valoissa.
 
Tunnelit ovat kalliita ja vielä kalliimpia tehdä selkeiksi ja viihtyisiksi. Ylikulut ovat kömpelöitä ellei niitä yhdistetä kalliisti ympäristön taloihin joka on nimbyilyn ja museoviraston kannalta todella hauskaa. Suojateitä tulee varmasti olemaan.

Autojen liikennevaloista saa vaikka läpijuoksusujuvia kun kapasiteettia pudotetaan riittävästi. Kun valot ovat kussakin risteyksessä riittävän kauan punaisella, voidaan vihreät aallot järjestää aina molempiin suuntiin risteyksissäkin.
 
Haluaisin samoja sieniä kuin sinulla on, jos moista olet kuullut. Omilla vierailuillani liikenteenohjauskeskukseen ja sittemmin töissä liikenteenohjauksen suunnittelijoiden kanssa tekemisissä ollessani en ole koskaan kuullut vastaavaa. Sen olen kuullut ja sisäistänyt, että liikennevalojen suunnittelussa joudutaan asettamaan vastakkain keskenään ristiriitaisia tekijöitä, joista turvallisuus tulee aina ensin. Senkin tiedän, ettei yksittäiselle taholle voi koskaan olla täysin mieliksi. Tarkoituksellista haitantekoa ei kuitenkaan kohdisteta mihinkään osapuoleen. Jos autovirtoja rajoitetaan, siihen on aina jokin selkeä syy. Varmasti jossain vaiheessa jalankulkuakin on suosittu, jos se historiallisesti on ollut altavastaajan asemassa.
Tässä on jo yli yhdeksän vuoden ajan joutunut liikennevalojen toimivuutta tutkimaan käytännössä bussin ratin takaa, joten en suinkaan puhu ihan mitä sylki suuhun tuo!
Kaikkialla, missä on viime aikoina liikennevaloja uusittu, liikenteen sujuvuus on huonontunut. Esimerkkinä käyköön Kaivokatu ja Kaisaniemenkatu. Kaivokadulla valot toimivat suhteessa toisiinsa miten sattuu ja pysähtymättä valoihin on lähes mahdottomuus ajaa. Sama vika on Kaisaniemenkadulla erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Myös Hämeentiellä Hakaniemen ja Sörnäisten välillä on sama ongelma hiljaisemman liikenteen aikoina.
Enkä muuten ole ajatuksineni yksin!
Tulepa käymään vaikkapa Ruskeasuon varikolla ja kyselepä mielipiteitä taukotuvassa. Ja jos siellä rupeat väittämään, ettei pidä paikkaansa, oletteko nauttineet sieniä, saattapi käydä niin, että herra joutuu poistumaan paikalta häntä koipien välissä hyvin vikkelään! :)
 
Mutu-tuntumallahan näissä asioissa yleensä mennäänkin. Entisen liikenteenohjauskeskuksen sivustolta löytyy mm. suurimpien "valtakatujen", esim. Hämeentien tai Mechelininkadun liikennevalojen yhteenkytkentäkaavioita. Niitä tutkailemalla opin ymmärtämään esmes sen, miksi Hämeentien ja Kustaa Vaasan tien risteyksen jälkeisiin suojatievaloihin Kumpulassa Hermannin rantatien punaisista valoista lähtiessä ei voi ajaa 50 km/h joutumatta hidastamaan.

Kaikkialla, missä on viime aikoina liikennevaloja uusittu, liikenteen sujuvuus on huonontunut.

Onpa myös kiinnitettävä huomiota liikennevalo-ohjauksen uusimisien lisäksi liikennemäärien jatkuvaan kasvuun. Yksinkertaistettuna todettakoon, kuten tälläkin foorumilla niin satoja ja satoja kertoja ovat eri asiantuntijat todistaneet, että risteyksilläkin on välityskykynsä, samoin kaduilla ja kaistoilla. Kun risteyksen kapasiteetti ylitetään, varmasti ruuhkautumista syntyy.

Helsingin - ja pk-seudun yleensäkin - liikennevalo-ohjausta pidän sangen onnistuneena verrattuna vaikkapa Turun tai Jyväskylän keskusta-alueisiin, joissa suurin osa liikennevaloista edelleen on kello-ohjattuja vailla mitään ilmaisimia. On turhauttavaa seisoa klo 00.30 yöllä pikkuautollaan risteyksessä punaisen takana odottelemassa 75 sekunnin valokierron kulumista loppuun.

Liikennevalo-ohjaukseen voidaan vaikuttaa erilaisin ilmaisimin. En nyt sanoisi, että raitioliikenteen sujuvuus erityisesti on huonontunut, ainakaan liikennevaloista johtuen, ja kieltämättä on ollut miellyttävää ajella HELMI-laitteistoilla varustettuja linja-autoja. Useimmiten valot ovat toimineet loogisesti.

Hakamäentien, Vihdintien ja Mannerheimintien risteyksessä uusittiin juuri liikennevalot liittyen valmistuneeseen tunnelityömaahan. Entistä lyhyempi vihreä sivuttaissuunnassa Vihdintie-Hakamäentie on käytännöllisesti poistanut risteyksen ruuhkat tyystin. Ei tarvitse enää jonotella Tilkanmäestä saakka (ainakaan bussikaistalla).

Sen sijaan Vihdintien ja Lapinmäentien valo-ohjauksesta voidaan olla monta mieltä. Liikennesuunnittelupäällikön (vai kaupunkisuunnittelulautakunnan?) päätöksellä Turkuun opastetaan nyt Vihdintien ympyrän kautta Huopalahdentielle, mutta Lapinmäentien vihreä nuoli Hakamäentien tunnelista päin on aika vahva verrattuna Vihdintien liikenteeseen ympyrästä kohti tunnelia.

Myös Hämeentiellä Hakaniemen ja Sörnäisten välillä on sama ongelma hiljaisemman liikenteen aikoina.

Tästä liikenteenohjauskeskuksen kysymyspalstalla onkin ollut about vajaa vuosikymmen sitten juttua. HKL:n pyynnöstä Hämeentien liikennevalo-ohjaus on tehty tökkiväksi Sörnäisten pysäkkialueen ruuhkautumisen välttämiseksi. Harmi toki, että samasta älynväläyksestä kärsii myös Hämeentien kohtuullisen vilkas raitioliikenne.

En voi toki ymmärtää, miksi tuota samaa liikennevalo-ohjelmaa on käytettävä ruuhkan hellitettyä.
 
Viimeksi muokattu:
Helsingin - ja pk-seudun yleensäkin - liikennevalo-ohjausta pidän sangen onnistuneena verrattuna vaikkapa Turun tai Jyväskylän keskusta-alueisiin, joissa suurin osa liikennevaloista edelleen on kello-ohjattuja vailla mitään ilmaisimia. On turhauttavaa seisoa klo 00.30 yöllä pikkuautollaan risteyksessä punaisen takana odottelemassa 75 sekunnin valokierron kulumista loppuun.
Helsinkiläisenä iltatyöläisenä (pakko käyttää omaa kotteroa) huomaa mukavasti kuinka valoristeyksissä on kotimatkalla päällä "älykäs" kierto. Ja toisaalta aivan "turhat" valot siihen aikaan ovat pimeinä.
Jaksan kuitenkin ihmetellä, että Hämeentiellä Hakaniemen ja Viidennen linjan välillä raitiovaunu joutuu lähes aina pysähtymään punaisiin kolme kertaa.
Ja Runeberginkatu on ratikoille varsinainen sumppu valojen vuoksi.
21.8.: Kaarlenkadulla väliin pitkät rv - autojonot, kun kolmonenkin kääntyy Hesarille oikealle. Valojen kierto ei taida oikein suosia tuota suuntaa.
Muuten juuri siinä oleva vaihteen opastin on peitetty mustalla muovilla (ollut jo jonkin aikaa).
 
21.8.: Kaarlenkadulla väliin pitkät rv - autojonot, kun kolmonenkin kääntyy Hesarille oikealle. Valojen kierto ei taida oikein suosia tuota suuntaa.
Muuten juuri siinä oleva vaihteen opastin on peitetty mustalla muovilla (ollut jo jonkin aikaa).

Tuossa valon saaminen kestää todella pitkään (yli minuutin) myös Flemarin suuntaan. Itseasiassa useasti olen nähnyt kun edessä on jotain hekilöautoilijoita, että he eivät malta edes odottaa valon vaihtumista vaan lähtevät punaisia päin. Ilmeisesti luulevat että valot on jotenkin rikki tms.
 
Helsinkiläisenä iltatyöläisenä (pakko käyttää omaa kotteroa) huomaa mukavasti kuinka valoristeyksissä on kotimatkalla päällä "älykäs" kierto. Ja toisaalta aivan "turhat" valot siihen aikaan ovat pimeinä.

Tarkoitinkin sitä, että ei meillä Kehä III:lla ole samanlaista kello-ohjausta yöaikaan kuin esimerkiksi pitkään oli Turun Puisto- ja Koulukaduilla tai ajettaessa Hirvensalosta kohti keskustaa, vaan valojen palaessa kokopunaisella saa se suunta vihreää, josta autoja on tulossa (toisaalta myös silkka turvallisuusriski 70 km/h alueella; muutostyöt tuollakin mainitulla Kehä III:lla tosin ovat nyt viimein alkaneet!)

Sen sijaan juurikin mainitut Kaisaniemenkatu sekä erityisesti mieleeni tuleva Nordenskiöldinkatu-Reijolankatu -akseli ovat ongelmallisia. Madonnan konsertin jälkeen, kun Mannerheimintietä pohjoiseen kulki suunnaton virta autoja, pullonkaula muodostui juurikin Nordenskiöldinkadun sekä Mannerheimintien risteykseen, jonka valot olivat ilmeisesti jonkinlaisessa ruuhkaohjelmassa antaen paljon vihreää poikittaisliikenteelle. Ja jonoa riitti aina Oopperalle saakka.

Silkkoja idioottimaisuuksiakin alueelta löytyy. Mutta valo-ohjauksen joustavuus moneen muuhun suureen kaupunkiseutuun verrattuna on siltikin huomattavaa.
 
21.8
hieman nostalgisuutta :joku nrvll:ista oli juuttunut simonkadulle, joten seuraava vuoro(vaunulla 230) ajettiin vanhaa reittiä Arkadiakadun kautta
 
21.8
hieman nostalgisuutta :joku nrvll:ista oli juuttunut simonkadulle

Tietääkö kukaan, mistä tämä johtui? Taisi olla jo toinen kerta? Mietin vaan, ettei nämä nyt johda siihen että Simonkatu todetaan ajokelvottomaksi Jätkäsaaren ratikalle...
 
Tietääkö kukaan, mistä tämä johtui? Taisi olla jo toinen kerta? Mietin vaan, ettei nämä nyt johda siihen että Simonkatu todetaan ajokelvottomaksi Jätkäsaaren ratikalle...

Vielä on pahin testi edessä: lehtikelit. Ei tarvita kuin joku henkilöauto joka koukkaa eteen joudutaan pysähtymään ylämäkeen. Pahimmillaan pitää peruuttaa takaisin ottamaan vauhtia.
 
Jassoo sitä ollaan liikenteessä kiusaamassa muita?

Ei, vaan ajamassa turvallisesti ympäristöystävällisesti. En puhu mistään kiusallaan hidastelusta, vaan nopeusrajoitusten noudattamisesta. Käytännössä siis nopeusrajoituksen ylärajalla. Tuskin kukaan ratikkakuski yrittää ajaa ristikoissa yhtään hiljempaa kuin tasan kymppiä. Siihen ongelmaan, että nopeusrajoitukset ovat näin alhaiset, tarvitaan tekninen ratkaisu, ja sellaista parhaillaan myös valmistellaan.

Simonkadun mäen ongelmahan on lähinnä se ettei siihen pysty ottamaan vauhtia Manskun risteyksen takia. Toisaalta hyvällä tehonhallinnalla ja ennakoivalla hiekankäytöllä tuo mäki tuskin on mahdoton nousta millään kelillä. Kuskilla pitää vaan olla jonkinlainen aavistus siitä, että nyt voi olla liukasta.

Lisää vanhoja havaintoja: 21.8.2009: Bombardierin koeajossa ollut vaunu 216 suistui Hesari x Kaarle -risteyksessä iltakymmenen aikoihin.
 
Ei, vaan ajamassa turvallisesti ympäristöystävällisesti. En puhu mistään kiusallaan hidastelusta, vaan nopeusrajoitusten noudattamisesta. Käytännössä siis nopeusrajoituksen ylärajalla. Tuskin kukaan ratikkakuski yrittää ajaa ristikoissa yhtään hiljempaa kuin tasan kymppiä. Siihen ongelmaan, että nopeusrajoitukset ovat näin alhaiset, tarvitaan tekninen ratkaisu, ja sellaista parhaillaan myös valmistellaan.
Eri asia on, mikä on järkevää ja mikä ei. Jos ongelma on vauriotrameissa, ajettakoon vain niillä hiljaa. Eilen korvauslinjaa 8X ajaessani sain palautetta, että bussilla matka sujuu paljon joutuisammin kuin kökkivällä ratikalla! !sillöM
Kumma kyllä, ennen mentiin samanlaisista vaihteista ja ristikoista ihan eri vauhtia. Muistan ajan ennen Mäkelänrinteen uimakeskuksen pysäkkiä, jolloin ykkösellä Käpylästä päin tultiin ristikkoon ja myötävaihteeseen useasti ainakin neljääkymppiä... :)
Toki matkustajan kannalta liiallinen kaahaaminen on epämukavaa mutta niin on myös tökkivä ajaminen, vaikkapa ensin neljääkymppiä, sitten jarrutus vaihteelle konttausvauhtiin, sitten taas sata metriä lujempaa ja taas ristikkoon konttausvauhtia...
 
Eilen korvauslinjaa 8X ajaessani sain palautetta, että bussilla matka sujuu paljon joutuisammin kuin kökkivällä ratikalla!

Kuinka paljon nopeammin todellisena ajoaikana, ja kuinka paljon nopeusrajoituksia ylittämällä?

Nykivä hurjastelu tuntuu taatusti joutuisammalta, kuin pumpulimaisen tasaisesti matkaavalla raitiovaunulla.
 
Tila
Ei avoinna uusille viesteille.
Takaisin
Ylös