Raitiovaunuhavaintoja - elokuu 2009

Tila
Ei avoinna uusille viesteille.
Kuinka paljon nopeammin todellisena ajoaikana, ja kuinka paljon nopeusrajoituksia ylittämällä?

Nykivä hurjastelu tuntuu taatusti joutuisammalta, kuin pumpulimaisen tasaisesti matkaavalla raitiovaunulla.
Eipä nopeusrajoituksia voinut ylitellä kun on hieman epätasainen ajoalusta... Mutta Carrus Cityn nopeat ovet pysäkeillä ja eikä tarvinnut vaihteissa hidastella, siitä se syntyy!

Toisen käden havainto perjantailta 20.8. vaunu 165 oli kuulema tilurissa. Olikohan ko. vaunun ensimmäinen kaupallinen ajo?
 
EMutta Carrus Cityn nopeat ovet pysäkeillä ja eikä tarvinnut vaihteissa hidastella, siitä se syntyy!

Todennäköisesti myös siitä, että ikinä suurin osa käyttäjistä ei löydä poikkeuslinjoja, joten pysäkeillä menee vähemmän aikaa ja niitä pystyy ohittelemaan enemmän.
 
Jaksan kuitenkin ihmetellä, että Hämeentiellä Hakaniemen ja Viidennen linjan välillä raitiovaunu joutuu lähes aina pysähtymään punaisiin kolme kertaa.
Ja Runeberginkatu on ratikoille varsinainen sumppu valojen vuoksi.

Hämeentiellä on kyllä sinänsä hyvät raitiovaunuetuisuudet, mutta ongelma on siinä, että tunnistus tapahtuu yksi risteys kerrallaan. Kun ratikka on Hämeentien päässä, annetaan etuisuutta vain seuraavalle valolle ja vasta ratikan ehdittyä sinne, sitten taas seuraavalle. Näin ollen jokin valoista ehtii useimmiten aina vaihtua punaiseksi. Lisäksi linjan 7B livaan on ohjelmoitu Hakaniemen ja Haapaniemen välinen etäisyys väärin, minkä vuoksi raitiovaunu saa etuisuudet noin 60 metriä myöhässä. Ongelma korjaantuu, jos kuljettaja askeltaa livan oikein Hakaniemen pysäkillä.

Töölön puolella ihmetystä on herättänyt Runeberginkadun ja Caloniuksenkadun risteys, jossa aiemmin oli ihan hyvät valonpidennykset ja mm. yksi välivalo, mutta jossain vaiheessa kulunutta vuotta etuisuudet vain katosivat kokonaan.
 
Töölön puolella ihmetystä on herättänyt Runeberginkadun ja Caloniuksenkadun risteys, jossa aiemmin oli ihan hyvät valonpidennykset ja mm. yksi välivalo, mutta jossain vaiheessa kulunutta vuotta etuisuudet vain katosivat kokonaan.

Sen sijaan välivalo on palannut Hämeentien ja Mäkelänkadun risteyksessä. Tuo olikin varsinainen pullonkaula jos 6 tai 8 ja 7B osuivat paikalle samaan aikaan.
 
Sen sijaan välivalo on palannut Hämeentien ja Mäkelänkadun risteyksessä. Tuo olikin varsinainen pullonkaula jos 6 tai 8 ja 7B osuivat paikalle samaan aikaan.

Mainitset linjan 7B, joten tarkoittanet I-suuntaa. Risteyksessähän on vaihteenkääntäjällä tilattava valo, johon lukeutuu välivalo linjoille 6 ja 8. En ole huomannut, että tämä välivalo olisi ollut missään vaiheessa pois käytöstä.
 
Todennäköisesti myös siitä, että ikinä suurin osa käyttäjistä ei löydä poikkeuslinjoja, joten pysäkeillä menee vähemmän aikaa ja niitä pystyy ohittelemaan enemmän.

Nekin, jotka löytäisivät, siirtävät matkojaan tai kulkevat muilla keinoin. Yksi kaverini kulkee päivittäin töihin Munkasta Ruoholahteen yhdistelmällä 4+8. Ajattelin kysyä häneltä kokemuksia 8X:stä eli vertailua ratikan ja bussin matkustusmukavuudesta, mutta turha toivo. Suunnitelma oli jo valmiina: X-päivinä 4+metro. :)
 
Eri asia on, mikä on järkevää ja mikä ei. Jos ongelma on vauriotrameissa, ajettakoon vain niillä hiljaa.

Aikataulujen pitää olla samat kaikille, joten hukkaan menee löysempi nopeusrajoitus muulle kalustolle. Eikä risteysten varaaminen ole mikään suuri ongelma, oikeasti ongelma on siinä, miten paljon muuta liikennettä siellä valoissa on odottamassa, sekä ehkä tietyt heikot toteutukset valotekniikassa.

Eilen korvauslinjaa 8X ajaessani sain palautetta, että bussilla matka sujuu paljon joutuisammin kuin kökkivällä ratikalla!

Kuinkas muutenkaan kun bussi-infraan (oikeastaan henkilöautoinfraan) on sijoitettu niin runsaasti, raitiovaunukaistoissakin on maksatettu päällysteet joita pitkin bussi voi ohitella ruuhkat. Sitähän tässä odotellaan, että raitioratojen tekniikassakin päästäisiin nykyaikaiselle tasolle. Ja rymisevät Variot saataisiin korvattua paremmilla vaunuilla.

Kumma kyllä, ennen mentiin samanlaisista vaihteista ja ristikoista ihan eri vauhtia.

Kumma kyllä, ennen sai tupakoidakin sisällä. Nykyään ovat radanvarren kiinteistönomistajien vaatimukset kovemmat, liikennettä pitää olla tungosajan ulkopuolellakin, mutta se ei saa meluta. Myös erilaisten onnettomuuksien vaikutusta raitioliikenteen tulokseen on vuosien varrella arvioitu uudestaan.

Havainto 23.8.2009 illalta: 7A:n viikonlopun hallireiteissä on nyt Urheilutalon rataremontista johtuen erikoisuus. Pasila-Mäkelä-Sture-Hesari-reitin sijaan tehdään kolmiokääntö Radanrakentajantien risteyksessä ja ajetaan 7B:n reittiä Töölöön.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
24.8.: Kahdeksikko Kolmikulmassa ajoi sivuutusraidetta pysähtymättä päätepyskin ohitse. Oli jopa matkustajia. (Linjakilvessa "Salmisaari") Jos näin tehdään aina, niin miksihän pääteasemana mainitaan "Kolmikulma"? Esim Ylioppilastalo vaikka.
No Arkadiankadulla kuitenkin kasin linjakilvessä oli "Arabia" (jopa oikeaan suuntaan).
Kolmikulman suuntaan luki havaitsemissani Arkadiankadulla "Salmisaari".
 
24.8.: Kahdeksikko Kolmikulmassa ajoi sivuutusraidetta pysähtymättä päätepyskin ohitse. Oli jopa matkustajia. (Linjakilvessa "Salmisaari") Jos näin tehdään aina, niin miksihän pääteasemana mainitaan "Kolmikulma"?

Harmillinen lapsus tosiaan. Mutta eipä tuosta mitään oikeaa haittaa tule, kunhan kuski jaksaa kuuluttaa Ylioppilastalolla, että Kolmikulmassa käydään vain kääntymässä. Tai no, se haitta kyllä, että joudutaan pysähtymään useammin Erottajan maitolaiturilla.
 
Tulepa käymään vaikkapa Ruskeasuon varikolla ja kyselepä mielipiteitä taukotuvassa. Ja jos siellä rupeat väittämään, ettei pidä paikkaansa, oletteko nauttineet sieniä, saattapi käydä niin, että herra joutuu poistumaan paikalta häntä koipien välissä hyvin vikkelään! :)

Ruskeasuon varikon taukotuvan väki varmasti laittaisikin tuota pikaa Helsingin valo-ohjauksen kuntoon, jos annettaisiin :)

Vakavasti linja-autonkuljettajat ovat toki liikenteen ammattilaisia, mutta heidänkin ammatillinen näkökulmansa on valo-ohjauksen kannalta rajallinen. Esimerkiksi mainitsemallasi Kaivokadun - Kaisaniemenkadun osuudella risteävä jalankulkuliikenne on tunnetusti erittäin vahvaa ja vaatii oman osansa. Lisäksi tuolla osuudella on hankalasti risteäviä virtoja, joten sujuvaa kulkua ei koskaan voida taata kaikille osapuolille. Jos läpiajavat linjat saavat mennä vauhdilla, Rautatientorilta tulevat ja Mikonkadun ratikat saavat seistä tai sitten toisin päin. Ikävästi vielä niinkin, että Mikonkadun ratikkakin risteää tuplaten tuota Rautatientorin ulostuloa. Perättäisten liikennevalojen takia virtaa pitää joskus jopa pysäyttää näennäisesti ennen aikojaan, jotta saadaan seuraavalle risteysvälille tilaa sivulta mukaan tuleville.

Kaivokatu on myöskin jalankulun määrän ja nopeustason puolesta sellainen katu, ettei tavoitteena välttämättä ole pysähtymätön läpiajo. Pysähtymättömyydestä tahtoo seurata suurempia nopeuksia, joita ei toivota. Tämäkin on yksi syy, jonka takia liikennettä saatetaan hidastaa "turhaan" myös hiljaiseen aikaan, joskin yleensä syyt ovat muualla. Useammin kuin harvoin on niin, että tökkiväksi väitetyllä katuosuudella pääsisi kulkemaan jouhevasti, jos ei ajaisi kovempaa kuin on tarkoitus. Joskus se vaatii jopa alle rajoituksen ajamista, jos valoja ei muuten voida synkronoida lainkaan.

Valo-ohjaus ei silti ole täydellistä ja palautettakin on hyvä antaa. Valojen suunnittelijat eivät voi jatkuvasti seurata jokaista risteystä ja joskus valojen osat hajoavat tai vallitsevat liikennevirrat muuttuvat. Raitioliikennepuolelta valopalautetta kerätään jo jokseenkin järjestelmällisesti ja hankalimpia paikkoja on korjattu mahdollisuuksien mukaan.
 
24.8.: Kahdeksikko Kolmikulmassa ajoi sivuutusraidetta pysähtymättä päätepyskin ohitse. Oli jopa matkustajia. (Linjakilvessa "Salmisaari") Jos näin tehdään aina, niin miksihän pääteasemana mainitaan "Kolmikulma"? Esim Ylioppilastalo vaikka.
No Arkadiankadulla kuitenkin kasin linjakilvessä oli "Arabia" (jopa oikeaan suuntaan).
Kolmikulman suuntaan luki havaitsemissani Arkadiankadulla "Salmisaari".

"Salmisaari"-teksti tulee suoraan livasta. Tekstiksi saa muutettua "Kolmikulma", mutta tällöin sisänäytöissä on linjatunnuksena 9. Tämä taas saattaa aiheuttaa sekaannusta Helsinginkadun pysäkillä kun matkustaja nousee kasiin ja sisällä lukeekin ysi. Mielestäni väärä määränpääteksti ei tässä tilanteessa ole ongelmallinen kun kuljettaja kuuluttaa Apollonkadun pysäkillä poikkeusreitin. Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan lue määränpäätekstejä, vaan pelkän numeron.
 
Useammin kuin harvoin on niin, että tökkiväksi väitetyllä katuosuudella pääsisi kulkemaan jouhevasti, jos ei ajaisi kovempaa kuin on tarkoitus. Joskus se vaatii jopa alle rajoituksen ajamista, jos valoja ei muuten voida synkronoida lainkaan.

Tämän faktan luulisi ammattikuljettajan huomaavan ja ottavan huomioon ajamisessaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mielestäni väärä määränpääteksti ei tässä tilanteessa ole ongelmallinen kun kuljettaja kuuluttaa Apollonkadun pysäkillä poikkeusreitin.

Mielestäni väärä määränpääteksti nimenomaan on ongelmallinen, ja juurikin poikkeustilanteissa niiden tekstien olisi syytä olla kohdallaan, sen ainoan kerran kun niitä johonkin tarvitsee. Ei tähän ole mitään tekosyitä, se nyt vaan on niin että homman pitää toimia ja vääriä tekstejä ei tule sallia.

Ihmettelen, että poikkeustilanteisiin täysin soveltumaton järjestelmä ylipäätään voi olla olemassa ja markkinoilla. Sallisi edes manuaalisen kirjoittamisen, mutta ei.
 
Ihanteellisesti Livaa pitäisi voida ohjelmoida lennossa vaikka mihin kuperkeikkoihin.

Vaatisi kyllä varmaan uuden ja hienon kosketusnäyttösysteemin että onnistuisi fiksusti ja suoraviivaisesti: syötä linjatunnus, valitse ja hienosäädä linjaus kartalta tökkimällä. Ohjelma liimaisi ekan tökkäyksen lähimpään pysäkkiin, josta sitä voi raahata jos meni huti. Toka tökkäys määrittäisi puolestaan loppupisteen. Tämän jälkeen linjausta voi raahata oikeaan asentoon ja oikeisiin solmuihin itsensä kanssa useammalla sormella, ohjelma liimaa reitin mahdollisiin ratayhteyksiin. Kyltitys päätellään lähtö- ja päätepysäkkien määränpäänimien mukaan: joka ikinen Helsingin ratikkapysäkki vaatisi siis oheensa järkevän määränpäänimen. Tämän jälkeen ohjelma generoi kilvitys- ja pysäkkiohjeet Livan ymmärtämässä muodossa joka on käyttökelpoinen sellaisenaan.

Toimivaan kenttäohjelmointiin voi myöhemmin lisätä reittipisteiden ja aikataulujen virittämisen. Myös liikennevaloetuuksia pitäisi voida ohjelmoida samaan tapaan lennossa, generoitu reitti tilaisi järkevät etuudet itsestään oikeaan aikaan. Liikennevalojärjestelmien kannattaa diskriminoida ohjelmointeja vaikka digitaalisen allekirjoituksen perusteella: esim. vain LOKin ohjelmointi saa käyttää järeimpiä keinoja, kuskin improvisoima ohjelmointi saa vain pyyntöjä.

Improvisointi on juttu sinänsä. Oli Liva-ohjelmointi tuotettu miten vain, ne on voitava jakaa joka vaunuun järkevästi ja suoraviivaisesti vaikka kesken ajon. Eikös Livaan kuulu GPRS-yhteys? Sillä pitäisi tulla läpi. Liva-ohjelmoinnin muuttuvat osat eivät voi mitenkään viedä edes megatavua linjaa kohti.
 
Mielestäni väärä määränpääteksti nimenomaan on ongelmallinen, ja juurikin poikkeustilanteissa niiden tekstien olisi syytä olla kohdallaan, sen ainoan kerran kun niitä johonkin tarvitsee. Ei tähän ole mitään tekosyitä, se nyt vaan on niin että homman pitää toimia ja vääriä tekstejä ei tule sallia.

Ihmettelen, että poikkeustilanteisiin täysin soveltumaton järjestelmä ylipäätään voi olla olemassa ja markkinoilla. Sallisi edes manuaalisen kirjoittamisen, mutta ei.
Onnistuuko ratikkaLivassa Poikkeusreitti-tekstin käyttö? Sitä kun en ole tässä viikon aikana nähnyt kertaakaan. Väärien pysäkkinimien pyöriminen näytöissä on säälittävän koomista. Bussien Thorebista sen saa parilla painalluksella ja takaisin normaalikäyttöön myös + pysäkkiaskellus paikoilleen.
 
Tila
Ei avoinna uusille viesteille.
Takaisin
Ylös