Ylinopeudet eivät saisi olla ratkaisu aikatauluissa pysymiseksi. Monet matkustajat joutuvat käyttämään vaihtoyhteyksiä, minkä vuoksi bussien kulun pitäisi olla mahdollisimman ennustettavaa suurimman mahdollisen nopeuden sijaan. Käytännössä tämän saavuttaminen on tietenkin vaikeaa.
Muutama kokemus kuljettajien ajotavoista:
1. Mies 20-30 v. Ajoi teli-Scalalla linjaa 615 lentoasemalta Rautatientorille pari talvea sitten. Keli oli liukas, mutta nopeus melkoinen. Vauhti oli sellainen, että matkustajat katselivat toisiaan ihmeissään. Tiukemmissa käännöksissäkin vauhtia oli niin paljon, että auto lähti monesti puskemaan. Tällöin kuljettaja jarrutti juuri sen verran, että etupyörille tuli riittävä pito auton kääntämiseksi. Etäisyyttä liikenteenjakajiin ei aina jäänyt kovinkaan paljon. Kuljettaja ajoi erittäin suurella nopeudella myös jäisiä ramppeja pitkin. Perille tultiin huomattavasti etuajassa.
2. Mies 40-50 v. Ajoi Concordian laatikko-Wiimalla Länsiväylää pitkin kesäisessä iltaruuhkassa. Bussikaistalla etenimme noin 111 km/h ja ohitimme kaikki vasemmanpuoleisia kaistoja käyttäneet henkilöautot. Kyyti oli kuitenkin hiljaista ja mukavaa. Tuntui, että sain rahoilleni vastinetta. Perille tultiin etuajassa.
3. Nainen 50-60 v. Ajoi Concordian puolimatalaa Scaniaa linjalla 195. Kiihdytti aina erittäin laiskasti, ajoi monesti noin 10 km/h alle nopeusrajoituksen ja jäi melkein kaikkiin punaisiin valoihin. Jarrutti jo keltaisellakin valolla, mikä on hyvin epätavallista (joskin laillista). Juoruili vanhempien, kyytiin tulevien matkustajien kanssa pysäkillä viivästyttäen näin matkantekoa entisestään. Ajallaan lähtenyt vuoro oli jo Tapiolassa yli 10 minuuttia aikataulustaan myöhässä. Kuljettaja hymyili koko matkan eikä näyttänyt ollenkaan olevan pahoillaan hitaasta köröttelystään. Kuljettajan kiireettömyys ärsytti melkoisesti, koska minulla oli kiire.
4. Mies 20-30 v. Ajoi laatikko-Wiimaa linjalla 67. Ylinopeutta ei ollut paljon, mutta kiire kuitenkin koko ajan. Kaikki kiihdytykset tehtiin kaasu pohjassa, minkä kuuli selvästi pakoputkessa olleen reiän vuoksi. Erityishuomiona jarrutusten jättäminen erittäin myöhään ja luottaminen siihen, että edellä olevat autot ehtisivät lähteä liikkeelle. Tämä johtikin sitten pariin tehokkaampaan jarrutukseen onnettomuuden estämiseksi. Lisäksi jarrut ilmeisesti tuottivat mielihyvää kuljettajalle niistä kuuluvan rääkyvän äänen vuoksi. Kuljettaja pumppasi jarruja melkein kaikissa pysähdyksissä metelin tuottamiseksi.
5. Mies 50-60 v. Ajoi Concordian laatikolla Espoon sisäisellä linjalla viime syksynä. Harkitseva, ennakoiva ja säästäväinen ajotapa. Bussi oli hyvin aikataulussaan, joten kuljettaja päästi aina takaa tulevat henkilöautot ohi ennen vilkun kytkemistä vasemmalle ja pysäkiltä lähtöä. Muistaakseni ei ollut ruuhka-aika, joten olosuhteet olivat aika helpot.
Voisinkin todeta, että
- aikataulut eivät saisi olla liian kireitä
- ruuhka-ajan myöhästymisiä ei yleensä voi kuroa umpeen
- ylinopeus hiljaisena aikana sekoittaa aikataulut ja vaihtoyhteydet
- ylinopeudet ja punaista päin ajamiset ovat melko tavallisia
- hidas ja muita tielläliikkujia kohtaan poikkeuksellisen kohtelias kuljettaja saa vuoron kuin vuoron jäämään jälkeen aikataulustaan, onneksi tällaiset ovat harvinaisia