Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

Omakotihaja-asutukseen ei voi kehittää joukkoliikennettä, ei edes busseilla.

Onko todellakin näin? Eikö järjestely, jossa bussilla/kevyellä raideliikenteellä liikennöitävän kadun varteen rakennetaan rivitaloja, ja näiden taakse omakotimattoa voi saavuttaa joukkoliikenteelle tarvittavaa väestöntiheyttä? "Piirtämässäni" esimerkissä x tarkoittaa omakotiasumista, c rivitaloja ja | katua, jolla bussit/ratikat liikennöivät. Palvelut löytäisivät myös itsensä rivitalojen alueelle.

xxxcc|ccxxx xxxcc|ccxxx
xxxcc|ccxxx xxxcc|ccxxx
xxxcc|ccxxx xxxcc|ccxxx
xxxcc|ccxxx xxxcc|ccxxx
 
Meidän autopuolue ei liene koskaan käynyt ulkomailla, kun kaupunkikeskustat menestyvät, mitä vähemmän niissä on autoja. Helsinginkin keskusta hengittää joukkoliikenteen käyttäjien, ei autoilijoiden tahdissa. Eikä autokauppoja, rakennustarvikeliikkeitä tai huonekaluhalleja keskustassa tarvitakaan. Mutta jostain syystä esim. pankkiiriliikkeitä ei näy Kehä 3:n varrella. Tilaa vievät toiminnot kaikkoavat keskustoista, kun niiden saavutettavuus ja arvo paranevat. Halpahalleilla ei ole varaa keskustan kiinteistöjen markkinahintaan.

Itse olen tehnyt sellaisia havaintoja että ns naisvaltaisten alojen työpaikat ovat parhaiten pysyneet keskustassa kun taas miesvaltaiset ovat muuttaneet kehäteille. Siksi koska miehet liikkuvat naisia useammin autoilla, eli ei ole kysymys pelkästään tilaa vievistä toiminnoista vaan vallitsevista asenteista. Pankkiiriliikeiden sukupuolijakaumaa en tunne niin hyvin, ja nitä on niin vähän että ei ole merkistystä. Sen tiedän että pankkien erilaisia tukitoimintoja on muuttanut paljon Vallilan entisiin teollisuuskiinteistöihin ja aluksi niiden naistyöntekijät vastustivat sitä koska siellä liikkui iltaisin hämärää porukkaa. Toisaalta tehtaiden muuttuminen pankeiksi luulisi nostavan ympäristön arvoa. Mutta luettele yksikään merkittävä IT-alan firma Helsingin keskustassa!

t. Rainer
 
IT-ala kukoistaa Helsingissä mm. Kampissa ja Ruoholahdessa. Hakaniemestäkin löytyy tuttuja. Mukana on vakiintuneita firmoja sekä tulokkaita. Nimetään nyt vaikka F-secure, pääkonttori jämptisti Ruoholahdessa. Seuraava keskittymä on tietysti kantakaupungin nurkilla Otaniemessä.

Miksi ihmeessä? Yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa on tärkeä päästä keskustelemaan ja esittelemään kasvokkain, kun etätyötekniikka on liian epäluotettavaa ja kömpelöä raskaaseen käyttöön. Joskus projektit kannattavat kummallisinakin ajankohtina, ja keskustan 24h-palvelut ovat silloin tärkeitä. Vaikka työt etenisivät nätisti akselilla 8-16, vapaa-ajalle on paljon trendikkäitä vaihtoehtoja vaikka heti töiden jälkeen liikunnasta olutbaareihin.
 
IT-ala kukoistaa Helsingissä mm. Kampissa ja Ruoholahdessa. Hakaniemestäkin löytyy tuttuja. Mukana on vakiintuneita firmoja sekä tulokkaita. Nimetään nyt vaikka F-secure, pääkonttori jämptisti Ruoholahdessa. Seuraava keskittymä on tietysti kantakaupungin nurkilla Otaniemessä.

No ei niitä kovin monta ole ja Otaniemi ei niin kauan kuin metro ei ole valmis, ole todellakaan "kantakaupungin nurkilla" vaan moottoriteiden risteyksessä.

Firmat olisi saatava ymmärtämään myös, että jos siirretään toimintoja kaupungin laidalle niin aina n puolen työmatka kärsii, eli niiden jotka asuvat väärällä puolella kaupunkia. Sijoittumalla keskustaan, ja jos kaupungista menisi riittävän moneen suuntaan nopea raideljoukkoliikenne niin autoilun tarve vähenisi kaiken kaikkiaan.

Ruuhkat Helsingissä aiheutuvat myös ositttain päivittäisen aamu ja iltapäiväruuhkan lisäksi niistä jotka kiirehtivät periferian työpaikoista joko omalla autolla tai taksilla asiakkaiden luokse keskustaan tai päinvastoin. Jos olisi käytlössä ruuhkamaksuja nin se ohjaisi osan tästä minun mielestäni aika turhasta autoilusta julkisiin tai sitten patistaisi firmoja miettimään että kannattaako sittenkään toimia paikoissa joihin pääsee vain autolla.

t. Rainer
 
No ei niitä kovin monta ole ja Otaniemi ei niin kauan kuin metro ei ole valmis, ole todellakaan "kantakaupungin nurkilla" vaan moottoriteiden risteyksessä.

Firmat olisi saatava ymmärtämään myös, että jos siirretään toimintoja kaupungin laidalle niin aina n puolen työmatka kärsii, eli niiden jotka asuvat väärällä puolella kaupunkia. Sijoittumalla keskustaan, ja jos kaupungista menisi riittävän moneen suuntaan nopea raideljoukkoliikenne niin autoilun tarve vähenisi kaiken kaikkiaan.

Oletko oikeasti käynyt Ruoholahdessa tai Kampissa katsomassa? Siellä on tuhansia IT-alan työpaikkoja. Mm. Comptel, Nokia Research Center, F-Secure ja paljon muita. Suurin osa niistä, kuten suomalaisista IT-yrityksistä yleensäkään on kymmenien tai muutamien satojen työntekijöiden yrityksiä, joista sinä et ehkä ole koskaan kuullutkaan. Ihan oikeasti, mene joskus vilkuilemaan mitä niiden kaikkien toimistotalojen sisään kätkeytyy - saatat yllättyä.

Tähän pätee muuten sama juttu kuin asukkaisiin. Toimistoja on Helsingin niemellä sen verran kuin niitä on. Yhden yrityksen muutto alueelle vaatii pääsääntöisesti jonkun toisen yrityksen poistumista. Toki toimistotilaa on niemelle rakennettu viime vuosikymmeninä enemmän kuin uusia asuntoja, mistä kertoo esimerkiksi nuo tuhannet Ruoholahden IT-sektorin työpaikat.
 
Ruuhkat Helsingissä aiheutuvat myös ositttain päivittäisen aamu ja iltapäiväruuhkan lisäksi niistä jotka kiirehtivät periferian työpaikoista joko omalla autolla tai taksilla asiakkaiden luokse keskustaan tai päinvastoin. Jos olisi käytlössä ruuhkamaksuja nin se ohjaisi osan tästä minun mielestäni aika turhasta autoilusta julkisiin tai sitten patistaisi firmoja miettimään että kannattaako sittenkään toimia paikoissa joihin pääsee vain autolla.

t. Rainer

Nojoo, eiköhän tämä osa liikenteestä ole se, joka poistuisi kaikista viimeisenä. Ensinnäkin muutaman euron ruuhkamaksu on erittäin pieni summa, kun sitä verrataan rahavirtoihin mitä näistä palavereista tavoitellaan. Toisekseen saatetaan tavata saman päivän aikana useita asiakkaita, jolloin matkaketjusta muotoutuu lähes väistämättä sellainen, ettei julkisilla pääse missään kohtuullisessa ajassa, vaan jouduttaisiin jättämään esimerkiksi päivän aikana yksi tai usempi palaveri pois. Ja tästä aiheutuva kustannus on sellainen, ettei sitä mitenkään muutaman euron ruuhkamaksulla kompensoitaisi.
 
Firmat olisi saatava ymmärtämään myös, että jos siirretään toimintoja kaupungin laidalle niin aina n puolen työmatka kärsii, eli niiden jotka asuvat väärällä puolella kaupunkia. Sijoittumalla keskustaan, ja jos kaupungista menisi riittävän moneen suuntaan nopea raideljoukkoliikenne niin autoilun tarve vähenisi kaiken kaikkiaan.
On tuolla kolikolla toinenkin puoli. Olen itse töissä pienehkössä (90 henkeä) IT-alan yrityksessä, joka sijaitsee ja on vuodesta 1958 asti sijainnut Tikkurilassa. Kun meille rekrytoidaan lisää väkeä, on eräänä hakemaan innostaneista asioista hyvin usein kiinnostava sijainti. Runsaan vantaalaisedustuksen lisäksi meillä on töissä väkeä kautta koko Keski- ja Itä-Uusimaan. Eivät kaikki halua töihin tai asioille Helsingin keskustaan.

Ai niin, tärkeimmät asiakasyrityksemme sijaitsevat Tikkurilassa, Viikissä ja Länsi-Vantaalla, joten emme ole myöskään aiheuttamassa Rainerin yllä kuvaamia ruuhkia.
 
Nojoo, eiköhän tämä osa liikenteestä ole se, joka poistuisi kaikista viimeisenä. Ensinnäkin muutaman euron ruuhkamaksu on erittäin pieni summa, kun sitä verrataan rahavirtoihin mitä näistä palavereista tavoitellaan. Toisekseen saatetaan tavata saman päivän aikana useita asiakkaita, jolloin matkaketjusta muotoutuu lähes väistämättä sellainen, ettei julkisilla pääse missään kohtuullisessa ajassa, vaan jouduttaisiin jättämään esimerkiksi päivän aikana yksi tai usempi palaveri pois. Ja tästä aiheutuva kustannus on sellainen, ettei sitä mitenkään muutaman euron ruuhkamaksulla kompensoitaisi.

Jos vaihtoehtona on että ei peritä ollenkaan ruuhkamaksuja niin ruuhkamaksuilla saadaan sentään kerättyä rahaa noilta kaupparatsulta. Ilman ruuhkamaksuja ei saada kerättyä ja esim joukkoliikennettä ei ole varaa parantaa.

On tuolla kolikolla toinenkin puoli. Olen itse töissä pienehkössä (90 henkeä) IT-alan yrityksessä, joka sijaitsee ja on vuodesta 1958 asti sijainnut Tikkurilassa. Kun meille rekrytoidaan lisää väkeä, on eräänä hakemaan innostaneista asioista hyvin usein kiinnostava sijainti. Runsaan vantaalaisedustuksen lisäksi meillä on töissä väkeä kautta koko Keski- ja Itä-Uusimaan. Eivät kaikki halua töihin tai asioille Helsingin keskustaan.

Ai niin, tärkeimmät asiakasyrityksemme sijaitsevat Tikkurilassa, Viikissä ja Länsi-Vantaalla, joten emme ole myöskään aiheuttamassa Rainerin yllä kuvaamia ruuhkia.

Tikkurila olisi siinä mielessä parempi paikka sijoittua näiden insinöörivaltaisten yritysten koska sinne menee juna ja lentokenttä on lähellä ja Tikkurila on ikään kuin täyden palvelun pikkukaupunki. Ihmettelen kyllä että miksi Vantaan radanvarsitaajamat on jäänyt niin lapsipuolen asemaan näissä työpaikkojen sijoittelussa.

Kirjoittelin sitten blogiini tekstiä ruuhkamaksuista ja poikittaisesta liikenteestä: http://mikkosarela.blogspot.com/2011/07/ruuhkamaksuista.html

Olen täysin samaa miltä kuin Mikko blogissaan miten ja miksi ruuhkamaksut pitäisi toteuttaa.

t. Rainer
 
Jos vaihtoehtona on että ei peritä ollenkaan ruuhkamaksuja niin ruuhkamaksuilla saadaan sentään kerättyä rahaa noilta kaupparatsulta. Ilman ruuhkamaksuja ei saada kerättyä ja esim joukkoliikennettä ei ole varaa parantaa.
Ei näiden kaupparatsujen ja palaveeraajien liikkuminen ole ruuhkamaksuista kiinni. Kun he nyt liikkuvat taksilla, he maksavat jo nyt monin verroin enemmän liikkumisestaan kuin ruuhkamaksu olisi. Lisäksi näitä liikkujia ei edes kiinnosta liikkua omalla autolla. Taksi vie ovelta ovelle, ei parkkipaikalta toiselle.

Onko todellakin näin? Eikö järjestely, jossa bussilla/kevyellä raideliikenteellä liikennöitävän kadun varteen rakennetaan rivitaloja, ja näiden taakse omakotimattoa voi saavuttaa joukkoliikenteelle tarvittavaa väestöntiheyttä?
Sitä, mitä esitit, en laskekaan Urban sprawliksi. Esittämälläsi periaatteella syntyy suunnilleen yhtä tiivistä asutusta kuin 1970-luvun lähiörakentamisella kerrostaloin. Esimerkiksi Myllypuro ei ole ollenkaan tehokasta, Puu-Vallilassa on suurempi asukastiheys.

Antero
 
Ei näiden kaupparatsujen ja palaveeraajien liikkuminen ole ruuhkamaksuista kiinni. Kun he nyt liikkuvat taksilla, he maksavat jo nyt monin verroin enemmän liikkumisestaan kuin ruuhkamaksu olisi. Lisäksi näitä liikkujia ei edes kiinnosta liikkua omalla autolla. Taksi vie ovelta ovelle, ei parkkipaikalta toiselle.
Niillä joilla on työsuhdeauto kuuluu kyllä firmojen matkustusohjeiden mukaan käyttä sitä ensisijaisesti. Lisäksi yleinen selitys omisti auton kuka tahansa on se että "pitää hakea lapset kotimatkalla".

Joka tapauksessa heistä johtuvat ajot muodostavat aika suuren osan työmatkaruuhkan liikenteestä ja ruuhkamaksuilla saisi ainakin kerättyä heiltä rahat pois.

Yhdessä aikaisemmassa viestissäsi puolustit aika vahvasti autopuolueen kantaa, että ruuhkamaksuja ei pidä ottaa käyttöön jos autopuolue vastustaa sitä. Miten arvelet että autopuolue suhtautuu siihen että Mannerheimintieltä tai vastaavalta tärkeältä sisääntuloväylältä vähennettäisiin kaistoja ja lisätäisiin joukkoliikennevälineiden liikennevaloetuuksia ja vaikeutettaisiin autoilua niin että päästä päähän ajaminen kestää tunnin ruuhkassa?
Molemmissa tapauksissa autopuolue ärhähtää mutta ruuhkamaksujen avulla sadaan edes rahaa kerättyä joukkoliikenteen kehittämiseen mutta mahdollistetaan silti kiireisten tai niiden tapausten joissa ei joukkoliikenten käyttö ole esim terveydentilan ym vuoksi mahdollista, kulkemisen autolla, jos on halua maksaa siitä.

t. Rainer
 
Joka tapauksessa heistä johtuvat ajot muodostavat aika suuren osan työmatkaruuhkan liikenteestä ja ruuhkamaksuilla saisi ainakin kerättyä heiltä rahat pois.

t. Rainer

Eiköhän näistä ajoista valtaosa ole muulloin, kuin kasilta keskustaan ja neljältä pois? Kun pitää usein mennä ensiksi toimistolle, niin aika kiirettä saisi pitää, että sieltä kerkeisi vielä aamuruuhkassa jatkamaan asiakkaan luokse.
 
En ota kantaa siihen, onko se ok, mutta joukkoliikenteen pidemmät matka-ajat yksityisautoiluun verrattuna ovat fakta. Myös Tukholmassa ja Oslossa.

Jaa, riippuu kai, mistä minne kulkee. Toistaiseksi ei ole tullut täällä sitä ilmiötä vastaan, että työmatka menisi autolla nopeammin (kun työaika on 7-16/8-17).

Työskentelin viime kesänä vähän aikaa Tukholman kaupungin printterien parissa ja koska tähän sisältyi kaikki kaupungin omistamat laitokset, tuli kuljettua kohtalaisen paljon päästä päähän ja laidasta laitaan, tukikohtana oma koti Enskedessä. Autoa en kaivannut, vaan kuljin pääosin poikittaisbusseilla ja tunnelbanalla.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä sitten Helsingin seudun ruuhkamaksu ole toteutumassa vaan EU-tavoitteiden mukaisesti suunnitellaan koko maata ja kaikkia ajoneuvoja koskevia tienkäyttömaksuja (tosin eikö jo nykyinen polttoaineverotus kerää aika paljon tällaista jokaisesta ajokilometristä veloitettavaa ”tienkäyttömaksua”?):
http://www.iltasanomat.fi/autot/min...uuhkamaksu-on-haudattu/art-1288443255218.html

Kyllä, polttoainevero on sama asia. Näillä tiemaksuilla kai haetaan sitä, että maksu voi olla eri suuruinen eri paikassa ja aikaan. Polttoaineverohan ei ohjaa hetkellistä ja paikallista kysyntää mitenkään.

Ja taksamittari kojelaudalla on myös psykologisesti tehokkaampi kuin vain pumpulla maksu. Se yksinään ei tietenkään riitä syyksi noin kalliille järjestelmälle, mutta on lisähyötynä.
 
Takaisin
Ylös