Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Kivenlahden metro
Minusta tässäkin asiassa sekoillaan jakuvasti käyttämällä asioille nimityksiä, joita ei ole eikä ilmeisesti halutakaan määritellä selvästi. Sekavuus on erityisesti niiden etu, jotka vastustavat sitä, että tien/kadun käyttämisestä perittäisiin maksua. Hajoita ja hallitse, ja loputtomia selvityksiä toistensa perään vuosikymmeniä, juuri kuten Salomaa osuvasti kirjoitit.
Itselleni muistuu hyvin mieleen se, miten on vuosikymmeniä sitten vastustettu pysäköintimaksuja. Perustelut sille, että auton seisottamisesta haluttiin periä maksua, olivat samanhenkiset kuin nyt kun vastustetaan tien käytöstä maksamista. Nykyään pysäköinnin maksullisuus on hyväksyttyä ja pikemminkin herättää ihmetystä, jos lähellä kaupunkikeskustaa saa pysäköidä ilmaiseksi. Pysäköintimaksun kehityksen perusteella voisi arvata, että tie/katumaksun kanssa tulee käymään samoin.
Toisaalta voi sanoa, että pysäköintimaksun kautta kadunkin käytöstä veloitetaan jo nyt. Pysäköintimaksuhan on hinta sille, että käyttää autoa alueella, jossa maksullinen pysäköintipaikka on.
Jos ajatellaan Helsingin niemelle kohdistuvaa autoliikennettä, sitä vähentäisi roimasti pysäköinnin tuntuva hinnankorotus. Kun korotus koskee kaikkia pysäköintipaikkoja, siis myös yksityisomistuksessa olevia. Eli tarvittaisiin pysäköintipaikkavero. Ja Helsingin niemellä tällainen auton käytön hinnoittelu voi myös toimia, koska niemelle on toimiva joukkoliikenne, jossa jo nytkin on vapaata kapasiteettia ja autoiluun nähden ainakin kohtuullinen palvelutaso. Pysäköintiveron etu on sekin, ettei siihen tarvita mitään laiteinvestointeja ja muita monimutkaisia veloitusjärjestelmiä.
Läpiajoon pysäköintipaikkavero ei pure, mutta sen säätely hoituu liikenteen ohjauksella eli liikennevaloilla.
Mutta tuskin pysäköintipaikkaveroa koskaan tulee. Ollaanhan sen yhtä edellytystä eli niemelle johtavaa joukkoliikenteen kapasiteettiakin alentamassa lyhentämällä metron asemia eli alentamalla metron kapasiteettia kolmanneksella. Sekin siis osoitus siitä, mihin seudun liikennesuunnittelu tähtää aikana, jolloin autoilua ja sen ilmastopäästöjä pitäisi roimasti vähentää.
Antero
Mitäs eroa edellä olevan mukaan on ruuhkamaksulla joka kannattaa unohtaa ja tietullilla, joka pitää ottaa käyttöön?Kannattaa unohtaa se ruuhkamaksu. Mutta tietulleista on positiivista kokemusta ja Lontoosta ja Tukholmasta. Siksi ne pitäisi ottaa käyttöön Helsingissäkin. Tietulli perittäisiin yksityisautoilta, jotka saapuvat Helsingin keskustaan Hesperiankatujen ja Pitkäsillan eteläpuolelle. Se voi olla käytössä 6- 9, mutta omat etunsa on myös ajalla 6 -18.
Minusta tässäkin asiassa sekoillaan jakuvasti käyttämällä asioille nimityksiä, joita ei ole eikä ilmeisesti halutakaan määritellä selvästi. Sekavuus on erityisesti niiden etu, jotka vastustavat sitä, että tien/kadun käyttämisestä perittäisiin maksua. Hajoita ja hallitse, ja loputtomia selvityksiä toistensa perään vuosikymmeniä, juuri kuten Salomaa osuvasti kirjoitit.
Itselleni muistuu hyvin mieleen se, miten on vuosikymmeniä sitten vastustettu pysäköintimaksuja. Perustelut sille, että auton seisottamisesta haluttiin periä maksua, olivat samanhenkiset kuin nyt kun vastustetaan tien käytöstä maksamista. Nykyään pysäköinnin maksullisuus on hyväksyttyä ja pikemminkin herättää ihmetystä, jos lähellä kaupunkikeskustaa saa pysäköidä ilmaiseksi. Pysäköintimaksun kehityksen perusteella voisi arvata, että tie/katumaksun kanssa tulee käymään samoin.
Toisaalta voi sanoa, että pysäköintimaksun kautta kadunkin käytöstä veloitetaan jo nyt. Pysäköintimaksuhan on hinta sille, että käyttää autoa alueella, jossa maksullinen pysäköintipaikka on.
Jos ajatellaan Helsingin niemelle kohdistuvaa autoliikennettä, sitä vähentäisi roimasti pysäköinnin tuntuva hinnankorotus. Kun korotus koskee kaikkia pysäköintipaikkoja, siis myös yksityisomistuksessa olevia. Eli tarvittaisiin pysäköintipaikkavero. Ja Helsingin niemellä tällainen auton käytön hinnoittelu voi myös toimia, koska niemelle on toimiva joukkoliikenne, jossa jo nytkin on vapaata kapasiteettia ja autoiluun nähden ainakin kohtuullinen palvelutaso. Pysäköintiveron etu on sekin, ettei siihen tarvita mitään laiteinvestointeja ja muita monimutkaisia veloitusjärjestelmiä.
Läpiajoon pysäköintipaikkavero ei pure, mutta sen säätely hoituu liikenteen ohjauksella eli liikennevaloilla.
Mutta tuskin pysäköintipaikkaveroa koskaan tulee. Ollaanhan sen yhtä edellytystä eli niemelle johtavaa joukkoliikenteen kapasiteettiakin alentamassa lyhentämällä metron asemia eli alentamalla metron kapasiteettia kolmanneksella. Sekin siis osoitus siitä, mihin seudun liikennesuunnittelu tähtää aikana, jolloin autoilua ja sen ilmastopäästöjä pitäisi roimasti vähentää.
Antero