Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

Eipä sitten Helsingin seudun ruuhkamaksu ole toteutumassa vaan EU-tavoitteiden mukaisesti suunnitellaan koko maata ja kaikkia ajoneuvoja koskevia tienkäyttömaksuja (tosin eikö jo nykyinen polttoaineverotus kerää aika paljon tällaista jokaisesta ajokilometristä veloitettavaa ”tienkäyttömaksua”?):
http://www.iltasanomat.fi/autot/min...uuhkamaksu-on-haudattu/art-1288443255218.html

Juuri tämäntapaisten EU-asioiden takia Perussuomalaisten kannatus nousee, ja eurokriittisyys yleensäkin.
 
Juuri tämäntapaisten EU-asioiden takia Perussuomalaisten kannatus nousee, ja eurokriittisyys yleensäkin.

Tarkasti ottaen johtuen virkamiesten ja poliitikkojen tavasta vedota EU:hun hankkeissaan. Ei EU vaadi Suomeen satelliittipaikannukseen perustuvaa tienkäyttömaksua, tietenkään. Se on ihan meidän suomalaisten ikioma ajatus. Sen sijaan EU:n politiikka on siirtyä aiheuttaja maksaa -tyyppisiin maksuihin tieliikenteessä. Mutta sen toteuttamiseen riittää mun ymmärryksen mukaan perinteiset tietullitkin vallan mainiosti. Aina vedotaan siihen, kuinka EU vaatii sitä ja tätä, ja miksei vedottaisi, koska suomalaiset uskovat sen aina vailla mitään kritiikkiä. Yleensä EU asettaa yleisiä tavoitteita, joskus tiukkojakin, mutta jäsenvaltioilla on suuri vapaus päättää siitä, mitä käytännössä tehdään.
 
Juuri tämäntapaisten EU-asioiden takia Perussuomalaisten kannatus nousee, ja eurokriittisyys yleensäkin.

No eipä tuossa EU:lla mitään sanomista ole, vaan ihan suomalaista keksintöä. Perusteeksi vain sitten sanotaan EU-tavoitteet. EU:ssa on lukuisia kaupunkien omia ruuhkamaksuja, ja väittäisin ettei EU:lla ole mitään kantaa siihen miten ruuhkamaksuja tulisi toteuttaa.

Ah, ninja'd by Ville.
 
No kyllä tuo sanomani silti pitää paikkansa, jos kerran lehdessä tuota selittelytapaa käytettiin.
Veikkaan että GPS-tekniikkaan perustuvaa maksusysteemiä ei tule, sillä sen kiertäminen, ja toisaalta luotettavuus on kyseenalaista.
Tiemaksun tullessa tulisi sen olla kohtuullinen, eikä niin että se olisi taas kerran autoilijoiden ahtaalle ajamista, autoilu on jo nyt tarpeeksi kallista. Tosin yksi hyvä kannustin voisi olla esim. sähköautojen vapauttaminen maksusta.
 
Tiemaksun tullessa tulisi sen olla kohtuullinen, eikä niin että se olisi taas kerran autoilijoiden ahtaalle ajamista, autoilu on jo nyt tarpeeksi kallista. Tosin yksi hyvä kannustin voisi olla esim. sähköautojen vapauttaminen maksusta.

Itse pitäisin järkevänä aiheuttaja maksaa -periaatteen soveltamista siten, että moottoritiet (Helsingin kehätiet mukaanlukien) muutettaisiin maksullisiksi, koska nämä ovat kalleimpia teitä rakentaa. Puhtaasti ympäristösyistä suurimpien kaupunkien keskustaan ajamisestakin voisi maksua periä, koska niissä autoilu aivan selvästi heikentää ilmanlaatua. Mutta yleisesti ympäristörasitus tulee kuitattua polttoaineveroilla. Myös raskaalle liikenteelle sopisi laittaa kilometrimaksu, koska raskas liikenne luo eniten kunnossapitotarvetta. Teoriassa satelliittipaikannus olisi paras ratkaisu, sillä silloin tienkäyttömaksut voitaisiin kohdistaa kaikkein oikeudenmukaisimmin. Käytännössä paras on taas kerran hyvän suurin vihollinen.

Ajatushan muuten koko ajan on ollut, että autoilun kokonaisverotusta ei kiristettäisi, vaan kohdennettaisiin uudestaan. Eli mahdolliset tienkäyttömaksut kompensoitaisiin autoveron laskulla. Jos aiheuttaja maksaa -periaatetta sovelletaan, niin autovero pitäisi poistaa kokonaan, koska auton omistaminen sinällään ei tietenkään aiheuta vielä haittaa, vaan vasta sen käyttö. Verotusperusteita olisi ympäristösyyt, siis päästöt yleensä ja paikalliset haitat, ja toisaalta tienkäyttö, sillä teiden käytöstä ja rakentamisesta aiheutuu kuluja ja ne olisi syytä jyvittää juuri niille autoilijoille, jotka jotain nimenomaista tietä käyttävät.
 
Ajatushan muuten koko ajan on ollut, että autoilun kokonaisverotusta ei kiristettäisi, vaan kohdennettaisiin uudestaan. Eli mahdolliset tienkäyttömaksut kompensoitaisiin autoveron laskulla. Jos aiheuttaja maksaa -periaatetta sovelletaan, niin autovero pitäisi poistaa kokonaan, koska auton omistaminen sinällään ei tietenkään aiheuta vielä haittaa, vaan vasta sen käyttö. Verotusperusteita olisi ympäristösyyt, siis päästöt yleensä ja paikalliset haitat, ja toisaalta tienkäyttö, sillä teiden käytöstä ja rakentamisesta aiheutuu kuluja ja ne olisi syytä jyvittää juuri niille autoilijoille, jotka jotain nimenomaista tietä käyttävät.

Mun mielestäni autoverotuksen painopistettä ei kannata muuttaa ellei jokin taho pakota siihen. Tietysti autohullut pitävät nykyisenkaltaista autoveroa ryöväämisenä, mutta vähän, ja melko vaatimattomalla autolla ajava kuten minä hyödyn siitä, koska vain ensimmäisen kunnollisen auton hankkiminen on kallista, kun vaihtaa seuraavaan niin vanhan jälleenmyyntiarvo on vastaavasti korkeampi kuin maissa joissa auton hankintaveroa ei peritä.

Jossain määrin olen kyllä valmis kannattamaan ruuhkamaksuja Helsingin seudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin, nimenomaan siksi että sillä ohjattaisiin joukkoliikenteen käyttäjiksi ja saataisin rahoituskeino isompien joukkoliikennehankkeidn rahoittamiseksi. Valtakunnaliien km-perusteinen maksu on sensijaan utopiaa. Bensaveroa taas ei voi äärettömästi korottaa koska se aiheuttaa tankkausturismia naapurimaihin.

t. Rainer
 
Jossain määrin olen kyllä valmis kannattamaan ruuhkamaksuja Helsingin seudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin, nimenomaan siksi että sillä ohjattaisiin joukkoliikenteen käyttäjiksi ja saataisin rahoituskeino isompien joukkoliikennehankkeidn rahoittamiseksi.

Pääkaupunkiseudun työmatkaruuhkat tuntuvat jatkuvasti kasvaneen ja jos 10 vuotta sitten ruuhkan määrää manattiin niin tänään se määrä on jo paljon suurempi. Tämä tosin pelkän omakohtaisen tuntuman mukaan.
Olenkin elätellyt ajatusta, että juuri tuon iänikuisen ruuhkissa seisoskelun takia ihmiset pikkuhiljaa älyäisivät siirtyä työmatkoillaan joukkoliikenteen pariin. Turhaan kai. Tottakai tässä pk-seudullakin on ihmisillä työmatkoja, joiden tekeminen julkisilla veisi mielettömästi aikaa. Mutta kuitenkin erittäin moni asuu käytännössä hyvien julkisten yhteyksien varrella ja bussi tai juna veisi kohtuullisen läheltä kotia kohtuullisen lähelle työpaikkaa samassa ajassa. Mutta silti omalla autolla mennään päivä toisensa jälkeen ruuhkiin vain tottumuksesta tai jostain näennäisestä mukavuussyystä. Itse koen noissa ruuhkissa nököttämisen äärimmäisen epämukavaksi ja käytän julkisia aina kun mahdollista ja juuri mukavuussyistä.
No, kuten tiedämme, ei se työmatka-autoilijan hakeutuminen joukkoliikenteen matkustajaksi ole kovin omaehtoista tainnut olla.

Jonkunlainen ruuhka-aikoja koskeva maksu olisi mielestäni tästä syystä ihan ok, ehkä jenkkilän malliin. Siellähän on maksullisia motareita, ainakin turistin näkökulmasta toimiii ihan hyvin. Suhteelisen yksinkertaista valvontatekniikkaa, ja esim.huoltoasemilta ym.voi ostaa "ajo-oikeutta" noille teille eikä tarvita mitään "isoveli valvoo liikkeitäsi" GPS-lähettimiä tai muuta kallista hömöilyä. Tosin jenkeillä ei ole juurikaan auton hankintaveroa ja kaikki autoiluun liittyvä maksaa äärimmäisen vähän verrattuna Suomeen juuri verotuksen takia. Ja jos tietulleja tai ruuhkamaksuja otettaisiin täällä käyttöön, tulisi mielestäni tasapuolisuuden nimissä auton hankitaveroa pienentää. Muuten menee entistä enemmän ryöväämiseksi.

Mun mielestäni autoverotuksen painopistettä ei kannata muuttaa ellei jokin taho pakota siihen. Tietysti autohullut pitävät nykyisenkaltaista autoveroa ryöväämisenä, mutta vähän, ja melko vaatimattomalla autolla ajava kuten minä hyödyn siitä
Ei tuosta auton hankintaverosta hyödy yksikään auton omistaja. Mitä sitten käsitetäänkään normaalilla suomalaisen käyttöautolla niin suomalainen maksaa niistä kopperoistaan törkyhinnan ja välirahat on vaihdossa myös poskettomat vrt.vaikka Saksa, jopa naapurimme Ruotsi tai hurjimpana esimerkkinä taas se USA. Ne "autohullut" ympäri maailman taas laittaa vähistä rahoistaa kalustoon paljonkin rahaa, mutta jenkki hankkii uuden 400-heppaisen täysikokoisen perheautonsa latomalla noin 35000euron edestä taaloja tiskiin. Suomalainen ostaa aivan saman, mutta täkäläisellä kielellä "ökyauton", täällä Härmässä noin 80000eurolla ja sellainen aiheuttaa jo monessa tapauksissa pitkää ja harrasta riippuvuussuhdetta pankin kanssa:D Jenkki vaihtaa kolmen vuoden kuluttua autonsa uuteen 15000 euron summaa vastaavalla välirahalla kun suomalainen heittää tiskiin lähemmäs 40000 euroa..
Tulee myös muistaa tuossa käyttöperusteisessa verotuksessa se, että tallissa seisova auto ei juuri saastuta eikä aiheuta ruuhkia. Siinä on sen järki! Jos isokoneinen bensarosvo liikkuu vain omistajansa vapaa-ajalla esimerkiksi 10 tkm vuodessa aiheuttaako se enemmän vai vähemmän haittaa ympäristölle kuin 30tkm vuodessa kulkeva työmatkailija ekoautollaan?
 
Viimeksi muokattu:
Pääkaupunkiseudun työmatkaruuhkat tuntuvat jatkuvasti kasvaneen ja jos 10 vuotta sitten ruuhkan määrää manattiin niin tänään se määrä on jo paljon suurempi. Tämä tosin pelkän omakohtaisen tuntuman mukaan.
Olenkin elätellyt ajatusta, että juuri tuon iänikuisen ruuhkissa seisoskelun takia ihmiset pikkuhiljaa älyäisivät siirtyä työmatkoillaan joukkoliikenteen pariin. Turhaan kai. Tottakai tässä pk-seudullakin on ihmisillä työmatkoja, joiden tekeminen julkisilla veisi mielettömästi aikaa. Mutta kuitenkin erittäin moni asuu käytännössä hyvien julkisten yhteyksien varrella ja bussi tai juna veisi kohtuullisen läheltä kotia kohtuullisen lähelle työpaikkaa samassa ajassa. Mutta silti omalla autolla mennään päivä toisensa jälkeen ruuhkiin vain tottumuksesta tai jostain näennäisestä mukavuussyystä. Itse koen noissa ruuhkissa nököttämisen äärimmäisen epämukavaksi ja käytän julkisia aina kun mahdollista ja juuri mukavuussyistä.
No, kuten tiedämme, ei se työmatka-autoilijan hakeutuminen joukkoliikenteen matkustajaksi ole kovin omaehtoista tainnut olla.
Minä olen ollut aiemmin työmatka-autoilija, mutta ryhdyin aikoinaan joukkoliikenteen käyttäjäksi siksi että työpaikkani muutti silloin Espoosta Helsinkiin. Tuli helpommaksi ja halvemmaksi kulkea julkisilla koska asuin silloin Stadissa ja yhteydet olivat paremmat. Mutta harvalla käy niin hyvä tuuri, useammalla duuni keskustassa muuttaa pois Stadista. Toinen seikka miksi autoilijat karttavat joukkoliikennettä yleisesti on että he todellisuudessa karttavat busseja. Bussithan ovat autoja hitaampia kun taas junat ja metrot ovat autoja nopeampia, ainakin ruuhka-aikaan. Helsingin raideliikenteen heikko kattavuus ajaa ihmiset autoihinsa. Mutta jos nopeaa raideliikennettä olisi enemmän tarjolla niin ihmiset jättäisivät autonsa kotiin tai ajaisivat vain liityntäparkkipaikalle. Mutta sellaisten hankkeiden rakentaminen maksaa ja koska kansalaiset vihaavat veroja, nin oikeudenmukaisempaa olis verottaa ruuhkan aiheuttajia eli autoillijoita.

Ei tuosta auton hankintaverosta hyödy yksikään auton omistaja. Mitä sitten käsitetäänkään normaalilla suomalaisen käyttöautolla niin suomalainen maksaa niistä kopperoistaan törkyhinnan ja välirahat on vaihdossa myös poskettomat vrt.vaikka Saksa, jopa naapurimme Ruotsi tai hurjimpana esimerkkinä taas se USA. Ne "autohullut" ympäri maailman taas laittaa vähistä rahoistaa kalustoon paljonkin rahaa, mutta jenkki hankkii uuden 400-heppaisen täysikokoisen perheautonsa latomalla noin 35000euron edestä taaloja tiskiin. Suomalainen ostaa aivan saman, mutta täkäläisellä kielellä "ökyauton", täällä Härmässä noin 80000eurolla ja sellainen aiheuttaa jo monessa tapauksissa pitkää ja harrasta riippuvuussuhdetta pankin kanssa:D Jenkki vaihtaa kolmen vuoden kuluttua autonsa uuteen 15000 euron summaa vastaavalla välirahalla kun suomalainen heittää tiskiin lähemmäs 40000 euroa..
Tulee myös muistaa tuossa käyttöperusteisessa verotuksessa se, että tallissa seisova auto ei juuri saastuta eikä aiheuta ruuhkia. Siinä on sen järki! Jos isokoneinen bensarosvo liikkuu vain omistajansa vapaa-ajalla esimerkiksi 10 tkm vuodessa aiheuttaako se enemmän vai vähemmän haittaa ympäristölle kuin 30tkm vuodessa kulkeva työmatkailija ekoautollaan?

Tavallien autoilija hyötyisi siitä että autoverotus olisi jatkossakin kolmijakoinen kuten nyt (hankinta, omistus, polttoaine), siksi että kallista koko valtakunnan kattavaa satelliittipaikannusjärjestelmää ei tarvitse rakentaa.

Kalliiden ylitehoisten ökyautojen hankintaa ei mielestäni kannata missän nimessä tukea poistamalla autovero. Useimmat uudet autot ostetaan yritysten laskuun ja vasta useamman vuoden ikäisenä ökyautot päätyvät sitten autohullujen leluiksi. Jos niitä saisi ostaa ilman veroa, niin moni yritys ostaisi tai liisaisi työsuhdeautoksi ökyautoja tavisautojen sijaan. ja sitten maa olisi täynnä niitä ja ympäristö kiittäisi.

Tavallisen cosolla/golf/octavia-luokan auton hintaero autoverottoman Ruotsin ja autoveroa perivän Suomen välillä on 5 v käytettynä naurettavat 1000-3000 €. Olen tutkinut aisaa itse kun olen joskus miettinyt auton yksitystuontia, mutta tavallisissa perheautoissa hintaero niin pieni ettei sillä voita mitään.

t. Rainer
 
Bussithan ovat autoja hitaampia kun taas junat ja metrot ovat autoja nopeampia, ainakin ruuhka-aikaan. Helsingin raideliikenteen heikko kattavuus ajaa ihmiset autoihinsa. Mutta jos nopeaa raideliikennettä olisi enemmän tarjolla niin ihmiset jättäisivät autonsa kotiin tai ajaisivat vain liityntäparkkipaikalle. Mutta sellaisten hankkeiden rakentaminen maksaa ja koska kansalaiset vihaavat veroja, nin oikeudenmukaisempaa olis verottaa ruuhkan aiheuttajia eli autoillijoita.

Sehän tuossa meidän pk-seutulaisten työmatkailussa on kummallista, koska erittäin moni työmatka, joka tehdään autolla hoituisi ainakin samassa tai lähes samassa ajassa joukkoliikenteessä. Eihän tämä tietenkään päde kaikkiin työmatkoihin, mutta todella moneen. Itsellänikin on kokemusta sekä helpoista että hankalasti joukkoliikennöidyiltä työmatkoilta. Johonkin paikkaan on vain ylivoimaisen pitkä matka joukkoliikenteellä, joten auto on käytännössä ainoa vaihtoehto. Toiseen paikkaan taas on päässyt hyvin pienellä vaivalla kyydissä istuen ja vaikka uutisia lukien. Paljon kivempaa kuin istua hieman pidempi tovi kyttäämässä sisääntuloväylän ruuhkissa muiden kanssa.
Liityntäparkki on kyllä todella kannatettava juttu! Ja taitaa niitä tullakin lisää. Niiden valvontaa olisi mielestäni kylläkin parannettava, jotta saisivat paremmin käyttäjien luottamuksen. Monessa paikassa ne on varsin katseilta suojassa ja hyviä paikkoja tehdä tihutöitä autoille. Kyllä autoista maksettuja veroja voisi mielestäni ilman muuta käyttää vaikka liityntäparkkien rakentamiseen ja kehittämiseen. Eivät vaan taida olla ainakaan julkisesti korvamerkittyä rahaa nykyisin, koska autoilijoiden vuosien varrella maksamilla veroilla voisi rakentaa vaikka jättiläismäisiä, lämpimiä liityntäparkkihalleja ja palkata niihin oman valvontahenkilöstön!

Mutta tosiaan, kannatan ruuhkamaksuja (tai tietulleja, miten vain). Mutta siinä yhteydessä kannatan myös autoilun verotuksen muuttamista muutenkin enemmän käyttöön perustuvaksi.

Kalliiden ylitehoisten ökyautojen hankintaa ei mielestäni kannata missän nimessä tukea poistamalla autovero. Useimmat uudet autot ostetaan yritysten laskuun ja vasta useamman vuoden ikäisenä ökyautot päätyvät sitten autohullujen leluiksi. Jos niitä saisi ostaa ilman veroa, niin moni yritys ostaisi tai liisaisi työsuhdeautoksi ökyautoja tavisautojen sijaan. ja sitten maa olisi täynnä niitä ja ympäristö kiittäisi.

Tavallisen cosolla/golf/octavia-luokan auton hintaero autoverottoman Ruotsin ja autoveroa perivän Suomen välillä on 5 v käytettynä naurettavat 1000-3000 €. Olen tutkinut aisaa itse kun olen joskus miettinyt auton yksitystuontia, mutta tavallisissa perheautoissa hintaero niin pieni ettei sillä voita mitään.
Minä taas kannatan ehdottomasti käyttöperustaista veroa, itsekkäistä syistä myöskin. Esimerkki omasta taloudestamme: nykyisellään kaksi samanikäistä henkilöautoa, tosin molemmille tulee alle 10tkm per vuosi ajoa kiitos seudulla hyvin toimivan joukkoliikenteen Toinen auto on pienikulutuksinen, pienipäästöinen ja kaikilla nykymittareilla mitattuna ns.eko- ja järkiauto. (Siltä se valitettavasti myös tuntuu ajossa):lol: . Toinen taas on iso ja oikeastaan kaikkea muuta paitsi eko. Tuossa vierekkäin ne silti seisoo parkissa eikä iso kuluta tai tuhoa ympäristöämme siinä yhtään enempää kuin se pienikään.

Autoja voisi joku verrata asumiseen. Tosin jonkunlainen konsensushan on, että autot on pahaa ja asumiseen panostaminen hyvää.
Jos otan esimerkiksi taannoin keskustelussa esiintyneet ”DDR-luukut” ja isot omakotitalot. DDR-luukussa ihminen pystyy asumaan aivan hyvin, silti joku talohullu haluaa omakotitalon tai rivarinpätkän. Jos katsotaan energiankulutusta niin 200 neliöinen ok-talo kuluttaa aivan sietämättömän paljon energiaa per neliö tai per nuppi, miten vaan. Kuitenkin paljon enemmän kuin täyteen 70-80 neliöisiä DDR-luukkuja pakattu betonikolossi. Ja jollain pirulaisella on niissä omakotitaloissa vielä takka, joka saastuttaa nykytiedon mukaan myös. Pitäisikö siis pientaloasumisesta räkäistä joku 30% ”ympäristöntuhovero” talon hinnan päälle? Tämä näin DDR-luukun omistajan näkökulmasta ja huumorilla:cool: Itsekin toki arvostan hyvää asumista enkä kokisi huonoa omaatuntoa, jos omistaisin sen 200 neliöisen ok-talon!

Saasteista ja autoista vielä vähän. Jollekin kelpaa se 5-vuotias Corolla ja hyvä niin. Joku toinen arvostaa kulkepelissään ominaisuuksia, joita ei voi mistään Corollasta löytää maksaen siitä toki korkeamman hinnan. Eikä kalliimpi auto aina ole ympäristönkään tappio. Moni suhteellisen tehokas ja iso uusi auto on ympäristöystävällisempi kuin 5-vuotta vanha Corolla. Tuonikäisen 1,6- Corollan kulutus ja hiilidioksidi-päästöt on itse asiassa suuremmat kuin mitä nelivedolla ja muilla himmeleillä ladatulla ja maltilliset 300 heppaa kehittävällä uudella henkilöautolla. Tässä mielessä täällä Suomessa ollaan veroinemme epätasa-arvoisia moneen muuhun länsimaahan verrattuna.
Yrityksen muuten eivät osta suurinta osaa suomalaisista uusista autoista, lähelle kylläkin pääsevät. Muistaakseni noin 45% myydään yrityksille (tai yhteisöille).
 
Saasteista ja autoista vielä vähän. Jollekin kelpaa se 5-vuotias Corolla ja hyvä niin. Joku toinen arvostaa kulkepelissään ominaisuuksia, joita ei voi mistään Corollasta löytää maksaen siitä toki korkeamman hinnan. Eikä kalliimpi auto aina ole ympäristönkään tappio. Moni suhteellisen tehokas ja iso uusi auto on ympäristöystävällisempi kuin 5-vuotta vanha Corolla. Tuonikäisen 1,6- Corollan kulutus ja hiilidioksidi-päästöt on itse asiassa suuremmat kuin mitä nelivedolla ja muilla himmeleillä ladatulla ja maltilliset 300 heppaa kehittävällä uudella henkilöautolla. Tässä mielessä täällä Suomessa ollaan veroinemme epätasa-arvoisia moneen muuhun länsimaahan verrattuna.
Yrityksen muuten eivät osta suurinta osaa suomalaisista uusista autoista, lähelle kylläkin pääsevät. Muistaakseni noin 45% myydään yrityksille (tai yhteisöille).

Toyotojen ja muiden suurten japsimerkkien bensamoottorit ovat kehittyneimpiä mitä markkinoilta saa eivätkä esim 5 vuotta vanhojen corollojen (eli vm 2007) päästöt ole missään mimessä suuremmat kuin jotkun diesel-maasturin. Dieselmaasturi ehkä kuluttaa paperilla vähän mutta kun laitetaan sitä ajamaan kaupparatsu huikkanen niin se tuplaantuu.

t. Rainer
 
Toyotojen ja muiden suurten japsimerkkien bensamoottorit ovat kehittyneimpiä mitä markkinoilta saa eivätkä esim 5 vuotta vanhojen corollojen (eli vm 2007) päästöt ole missään mimessä suuremmat kuin jotkun diesel-maasturin. Dieselmaasturi ehkä kuluttaa paperilla vähän mutta kun laitetaan sitä ajamaan kaupparatsu huikkanen niin se tuplaantuu.
Juuri näin. Auton hiilidioksidipäästöt – joka on se merkittävä kasvihuoneilmiön vaikuttaja – ovat suoraan verrannolliset polttoaineen kulutukseen. Jos vaikka 10 vuotta vanha Corolla kuluttaa keskimäärin 8 L/100 km ja upouusi ECO-moottorilla varustettu katumaasturi kuluttaa 10 L/100 km, niin se vanha Corolla on ympäristöystävällisempi. Itse asiassa T-Ford oli jo ympäristöystävällisempi kuin uudet raskaat katumaasturit ja muut crossöverit, koska T-Fordin bensankulutus oli noin 8 L/100 km.

Ympäristöystävällistä autoa ei olekaan, mutta vähiten huono tässä mielessä on auto, jonka polttoaineen kulutus on pienin. Sillä ei ole väliä, mikä moottori siinä on, onko ruiskua ja turboa tahi dieseliä etu- tai jälkipoltolla. Päästön ratkaisee vain kulunut polttoaine. Ja käytännössä vähiten kuluttavat pienet ja kevyet autot.

Moottoritekniikka on kehittynyt ja moottoreiden hyötysuhteet ovat varmasti parantuneet T-Fordin ajoista. Mutta lopputulokselle siitä ei ole ollut mitään hyötyä. Sillä sitä mukaa kun moottori paranee, auto ympärillä huononee. Tulee lisää kokoa ja painoa, renkaat levenevät enemmän kuluttaviksi ja sisään autoon tulee kaiken maailman sähkökäyttöisiä hilavitkuttimia. Ne saavat sähkönsä samasta polttoaineesta, millä mennään eteenpäin.

Ympäristön kannalta vähiten huonoja auton kehitysaskeleita ovat olleet mm. 1950-luvun pienoisautot, Rättisitikka, Mini ja ylipäätään kaikki halvat ja yksinkertaiset pikkuautomallit. Yleensä näissä on ollut vähiten lisälaitteita, varusteluita, turboja ja ruiskuja, koska kaikki sellainen on kallista autoon, jonka tärkein ominaisuus on ollut hinta. Mopoauto olisi myös vähän huono, koska siinä on moottoriteho ja paino rajoitettu. Mutta kun tätä ”ekoautoa” saa käyttä ilman auton ajamiseen oikeuttavaa ikää ja tutkintoa eli auton ajokorttia, niin ekoisuus menee valitettavasti täysin hukkaan.

Antero

(Sori, luisuu offtopikkiin. Ihan ohi foorumin? Mutta enhän minä tätä aloittanut.. :) )
 
Toyotojen ja muiden suurten japsimerkkien bensamoottorit ovat kehittyneimpiä mitä markkinoilta saa eivätkä esim 5 vuotta vanhojen corollojen (eli vm 2007) päästöt ole missään mimessä suuremmat kuin jotkun diesel-maasturin. Dieselmaasturi ehkä kuluttaa paperilla vähän mutta kun laitetaan sitä ajamaan kaupparatsu huikkanen niin se tuplaantuu.

Joo menin tämän kanssa taas ohi aiheen, tavan mukaan pahoittelut. Tarkoitus oli alunperin kommentoida vain ruuhkamaksua ja käytön verotusta. Mutta tuota Corollaa vertasin kylläkin perinteiseen bensakäyttöiseen sedan-malliseen bemuun. Bemua en ikinä itselleni hankkisi enkä ole sellaista omistanut, mutta väitän heillä olevan eräät markkinoiden kehittyneimmistä moottoreista ja se nimenomaan näkyy suorituskyky vs.kulutus vertailussa. Tässä ketjussa ei kehtaa, mutta jossain offtopicissa olen valmis mielelläni väittelemään kummalla on tehokkaammat koneet juuri tässä suhteessa Tojolla vai Bemulla. Kaupparatsuhuikkaset ajelee yleisemmin juuri kanttikiven ylitykseen sopivilla "maastureilla", joilla monesti on massaa vähemmän kuin isolla perinteisellä henkilöautolla. Maasturit on sitten erikseen.

Ja kyllä Corollallakin minimikulutukseen pääseminen kysyy malttia ja tuntumaa. Mattimeikäläinen hörppää niilläkin helposti 9 litraan kummemmin yrittämättä.

---------- Viesti lisätty kello 21:15 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:08 ----------

Moottoritekniikka on kehittynyt ja moottoreiden hyötysuhteet ovat varmasti parantuneet T-Fordin ajoista. Mutta lopputulokselle siitä ei ole ollut mitään hyötyä.

On siitä ympäristönkin kannalta ollut se hyöty, että kun kuluttajat haluavat yhä mukavampia ja turvallisempia (painavampia) autoja on niiden kulutusta voitu siitä huolimatta pitää aisoissa.
 
Autoja voisi joku verrata asumiseen. Tosin jonkunlainen konsensushan on, että autot on pahaa ja asumiseen panostaminen hyvää.
Jos otan esimerkiksi taannoin keskustelussa esiintyneet ”DDR-luukut” ja isot omakotitalot. DDR-luukussa ihminen pystyy asumaan aivan hyvin, silti joku talohullu haluaa omakotitalon tai rivarinpätkän. Jos katsotaan energiankulutusta niin 200 neliöinen ok-talo kuluttaa aivan sietämättömän paljon energiaa per neliö tai per nuppi, miten vaan. Kuitenkin paljon enemmän kuin täyteen 70-80 neliöisiä DDR-luukkuja pakattu betonikolossi. Ja jollain pirulaisella on niissä omakotitaloissa vielä takka, joka saastuttaa nykytiedon mukaan myös. Pitäisikö siis pientaloasumisesta räkäistä joku 30% ”ympäristöntuhovero” talon hinnan päälle? Tämä näin DDR-luukun omistajan näkökulmasta ja huumorilla:cool: Itsekin toki arvostan hyvää asumista enkä kokisi huonoa omaatuntoa, jos omistaisin sen 200 neliöisen ok-talon!

Kaikkein loogisinta olisi verottaa lisääntymistä, sillä lapsistahan vasta päästöjä seuraakin. Jos nyt kuitenkin ollaan sitä mieltä, että suomalaisten pysyminen maailmankartalla on toivottavaa, voitaisiin verottaa lemmikkejä - yhdellä kookkaalla koiralla on samanlainen hiilijalanjälki kuin katumaasturilla. Kumma kyllä ympäristötietoiset tuttuni tuntuvat hankkivan sekä lapsia että lemmikkejä.

Minusta Suomen moottoriteitä voisi yksityistää ja rahat käyttää joukkoliikenneinvestointeihin ja välttämättömiin tieinvestointeihin. Kannatan siis moottoritiemaksuja ja vastustan tietulleja, koska jälkimmäiset ovat tulonsiirtoa niiltä joilla ei ole varaa asua kantakaupungissa niille joilla on.
 
Auton hiilidioksidipäästöt – joka on se merkittävä kasvihuoneilmiön vaikuttaja – ovat suoraan verrannolliset polttoaineen kulutukseen.

Tulee sieltä putkesta muutakin kuin hiilidioksidia: typenoksideja, häkää ja nokea. Joita nykyautot päästää aika paljon vähemmän kuin vanhat autot. Esimerkiksi nykydieseleissä on hiukkassuodatin pakollinen, ja katalysaattori kaikissa autoissa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Kivenlahden metro

Kannattaa unohtaa se ruuhkamaksu. Mutta tietulleista on positiivista kokemusta ja Lontoosta ja Tukholmasta. Siksi ne pitäisi ottaa käyttöön Helsingissäkin. Tietulli perittäisiin yksityisautoilta, jotka saapuvat Helsingin keskustaan Hesperiankatujen ja Pitkäsillan eteläpuolelle. Se voi olla käytössä 6- 9, mutta omat etunsa on myös ajalla 6 -18.

Autolilijaa kohtaan se ole väärin. Hän ottaa Helsingin keskustan ahtaalta niemeltä auton kokoisen tilan ja maksaa siitä. Halutaanko helsingin keskusta viihtyisämmäksi ? Halutaanko lisätä joukkoliikenteen nopeutta ? Halutaanko puhtaampaa ilmaa?

Mutta loputtomilla selvityksillä asiaa voidaan lykätä vuosikymmenestä toiseen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös