Sisämaan yöjunaliikenne ajetaan alas vuodenvaihteessa

Suomeksi sanottuna ministeriö päättää, että tiettyihin kaupunkeihin halutaan pitää tarjolla myös lentoyhteydet ja järjestää sitten sen, että ne yhteydet ovat olemassa, vaikka niitä ei voi olla liiketaloudellisesti kannattavina. Vaan miksi tätä samaa ei sovelleta yöjunaliikenteeseen? Tai miksi ei lentoliikenteeseen vaadita samaa kuin junaliikenteeseen: Finnairille monopoli Suomen sisämaanlentoihin. Tämähän on muka hyvä ratkaisu junaliikenteessä, miksi se ei ole sitä lentoliikenteessä?

Maakuntakenttien yrityselämä pitää lentoyhteyksiä tärkeinä, ja se ilmeisesti kykenee painostamaan ministeriötä. Sen sijaan yrityselämä ei taida pahemmin välittää yöjunayhteyksistä, eikä oikein muistakaan junayhteyksistä, joten ne eivät sitten kiinnosta ministeriötä. Selvää kuin pläkki.

Suomen kotimaanlentoihin ei voi antaa monopolia kenellekään, sillä EU:ssa mikä tahansa EU-yhtiö saa lentää mitä tahansa EU-reittiä. Ja Finnair ei missään tapauksessa haluaisikaan sellaista monopolia, jossa se toisaalta saisi yksinoikeuden Oulun reittiin, mutta samalla pakotettaisiin lentämään jotain Porin tai Seinäjoen reittejä. Kokonaisuus kun ei tuottaisi sille mitään muuta kuin tappiota.

Kyllä tässä lentoasiassa on kyse ihan yksinkertaisesti siitä, että Suomen väestömäärä ja pinta-ala muodostavat sellaisen yhtälön, jossa kotimaan lentoliikenne on vain muutamilla reiteillä kannattavaa. Loput lennetään sitten yhteiskunnan tuella, tai jäävät kokonaan lentämättä.
 
Mistä tiedät, ettei pohdittu? Eikö LVM olisi voinut vain hyvin todeta, että yöjunaliikenteellä ei ole sellaista arvoa LVM:lle, että sitä kannattaisi tukea?
Siitä, että silloin, kun VR-Yhtymä ilmoitti lopettavansa sisämaan yöjunat, liikenneministeri ei noussut vaatimaan järjestelyitä junien jatkamiseksi. Asiaan palattiin vasta muutaman vuoden jälkeen julkisen painostuksen seurauksena, kun liikenneministeri päätti perustaa työryhmän pohtimaan yöjunia.

Onhan LVM:llä nytkin ostoliikennettä VR:ltä. Ainoa ero lentoliikenteeseen on, että se ostetaan vain ja ainoastaan VR:ltä. Ja onhan monia VR:n omalla riskillä liikennöimiä junia muuttunut ostoliikenteeksi ja toisin päin.
Mutta tämä ei ole tilaajan eli viime kädessä kansalaisten edun mukaista. Koko järjestely pyörii VR-Yhtymän intressien ja päätösten mukaan, koska monopolissa ei ole muutakaan mahdollisuutta. Käytännössä VR-Yhtymä ilmoittaa, mistä junista ja kuinka paljon se haluaa valtion tukea. Ministeriölle ja eduskunnalla jää vain vaihtoehdoksi ottaa tai jättää, koska kummallakaan ei ole mitään referenssiä johon vedota tai vaihtoehtoa, josta valita.

Suomen kotimaanlentoihin ei voi antaa monopolia kenellekään, sillä EU:ssa mikä tahansa EU-yhtiö saa lentää mitä tahansa EU-reittiä. Ja Finnair ei missään tapauksessa haluaisikaan sellaista monopolia, jossa se toisaalta saisi yksinoikeuden Oulun reittiin, mutta samalla pakotettaisiin lentämään jotain Porin tai Seinäjoen reittejä. Kokonaisuus kun ei tuottaisi sille mitään muuta kuin tappiota.
Onneksi EU kieltää lentoliikenteen monopolin. Valitettavasti EU ei kiellä myös junaliikenteen monopolia, vaikkei sille ole sen kummempia perusteita kuin lentoliikenteen monopolillekaan. Itse asiassa luulen, että Finnair eläisi mielellään Suomen lentoliikenteen monopolissa. Silloin sen ei tarvitsisi pelätä Blue1:ia tai AirBalticia ja se voisi vain ilmoittaa, miten paljon tukea on maakuntalennoista saatava. Miksi tämä ei olisi Finnairin mieleen, kun se on VR-Yhtymänkin mieleen? Ja itse asiassa, kaikki yrityksethän tavoittelevat monopolia, koska ne kaikki haluavat kasvattaa markkinaosuuttaan ja tavoitteena on 100 % eli monopoli.

Kyllä tässä lentoasiassa on kyse ihan yksinkertaisesti siitä, että Suomen väestömäärä ja pinta-ala muodostavat sellaisen yhtälön, jossa kotimaan lentoliikenne on vain muutamilla reiteillä kannattavaa. Loput lennetään sitten yhteiskunnan tuella, tai jäävät kokonaan lentämättä.
Juuri näin. Ongelma tästä asiasta tulee vain siksi, ettei teknisesti ainoa kilpaileva liikennemuoto eli junaliikenne ei tarjoa todellisia vaihtoehtoja. Yöjunat ovat aamu- ja iltalentojen ympäristöystävällinen ja kestävän kehityksen mukainen vaihtoehto. Mutta kun yhden operaattorin kieltäytyminen yöjunien järjestämisestä riittää estämään yöjunat, sitten niitä ei ole. Sen sijaan on yöbusseja ja yö-yksityisautoilua. Vaikka yritykset eivät niistä olisi kiinnostuneet, matkustavat ihmiset ovat.

Onhan Finnairin omakin kanta ollut jo vuosia sitten, että juna on parempi liityntäyhteys kuin lyhyet maakuntalennot. Toimivilla markkinoilla Finnair voisi tehdä yhteistyötä junaoperaattoreiden kanssa. Junamonopolissa se ei onnistu.

Antero
 
Onhan Finnairin omakin kanta ollut jo vuosia sitten, että juna on parempi liityntäyhteys kuin lyhyet maakuntalennot. Toimivilla markkinoilla Finnair voisi tehdä yhteistyötä junaoperaattoreiden kanssa. Junamonopolissa se ei onnistu.

Tässä varmaan ollaan asian ytimessä. Vaikka kukaan ei ole Suomen sisäisten lentojen markkinoilla kilpailemalla erityisesti rikastunut, on maakuntalennoilla kuitenkin tuotettu alueellisille keskuksille sellaista lisäarvoa, jonka valtiovalta nyt on halukas säilyttämään ostopalveluilla tai muilla vippaskonsteilla.

Olkoon totuus sitten mikä tahansa, ainakaan ministeriön silmissä VR ei ole yöjunapalveluillaan vastaavaa lisäarvoa kyennyt tuottamaan. Junaliikenteen kärsimä prestiisivaje lentoihin nähden on väistämättä ainakin osaltaan VR:n syy.

Eri asia on sitten, tuottaisiko monopolin purkaminen välttämättä parempaa junaliikennettä edes keskipitkällä aikavälillä. Lentoliikenteen prestiisi näkyy myös siinä, että Suomen maakuntalentomarkkinoille ollaan taas tunkemassa sekä baltialaisin, ruotsalaisin että brittiläisin voimin - siitäkin huolimatta, että nämä markkinat on moneen kertaan tuottamattomiksi todettu. Suomen raiteille tuskin on näköpiirissä vastaavaa kilpajuoksua, vaikka reaaliset katteet olisivatkin paremmat.
 
Toimivilla markkinoilla Finnair voisi tehdä yhteistyötä junaoperaattoreiden kanssa. Junamonopolissa se ei onnistu.

Miksi ei onnistu? Kyllähän yhteistyötä on ollut aikoinaan laivapikajunien muodossa Siljan kanssa - joskin hyvin marginaalisesti. Periaatteessa siis täysin mahdollista.
 
Miksi ei onnistu? Kyllähän yhteistyötä on ollut aikoinaan laivapikajunien muodossa Siljan kanssa - joskin hyvin marginaalisesti. Periaatteessa siis täysin mahdollista.
Muistan valkoiset Silja-vaunut, mutta niistä on monta vuosikymmentä. Eli ne ovat ajalta ennen kuin VR-Yhtymästä tehtiin Oy, jonka tehtävä on tuottaa rahaa, ei junaliikennepalveluita.

Olen ilahtunut mm. Hesarissa tänään olleesta uutisesta, että lentoja korvaava junaliikenne kiinnostaa VR-yhtymää. Mutta millä ehdoilla? En tiedä, onko Finnair ollut yhteydessä VR-Yhtymään, mutta näyttää siltä, että Finnairin oli helppo löytää Finncommille kilpaileva kumppaniehdokas lentoliikenteen vapailta markkinoilta. Junapuolella ei ole neuvotteluvaraa, jos VR-Yhtymän ehdot eivät houkuta.

Finnairin näkökulmasta junavaihtoehto on myös sikäli heikko, että valtiovalta ei ole tähän mennessä lämmennyt asian edistämiselle. Finnair on halunnut Lentorataa jo vuosia sitten ymmärtäen sen välttämättömyyden ja Vantaan kiinteistöbisnestä tukevan Kehäradan hyödyttömyyden. Mutta valtio on valintansa tehnyt ja pitänyt Vantaan intressejä tärkeämpänä kuin muun Suomen lentoliikenteen yhteyksiä. VR-Yhtymä on ollut samassa kuorossa.

Jos tässä maassa oikeasti haluttaisiin muuttaa lyhyet jatkolennot juniksi, Kehärata pantaisiin Kivistöstä itään toiseen järjestykseen Lentoradan kanssa. Louhittua tunnelia kentän ja Aviapoliksen alueella voidaan käyttää osana Lentorataa niin, ettei tyhjäkäynnille jää kovin suurta osaa jo käytetystä rahasta. Tämä ratkaisu ei polje Vantaan intressejä, kuten Kehäradan itäosa Lentoradan sijasta polkee monen kaupungin intressejä.

Mutta sittenkin kun Lentorata on tehty, VR-Yhtymän on otettava lusikka kauniiseen käteen yöjunien kanssa. Illan ja varhaisaamun Pendolinot eivät korvaa liityntälentoja ja nykyisiä yöbusseja ja yön yksityisautoilua. Ja jos ei VR-Yhtymää edelleenkään kiinnosta realististen ehtojen muodossa, silloin tarvitaan vaihtoehtoisia junaliikennöitsijöitä.

Antero
 
Mutta sittenkin kun Lentorata on tehty, VR-Yhtymän on otettava lusikka kauniiseen käteen yöjunien kanssa. Illan ja varhaisaamun Pendolinot eivät korvaa liityntälentoja ja nykyisiä yöbusseja ja yön yksityisautoilua.

Enpä usko tilanteen parantuvan siitä runsaasti. Liityntälentojen korvaaminen junilla ei toimi kuin kolmen, korkeintaan neljän tunnin etäisyyksille. Sitä pidemmälle tullaan jatkossakin käyttämään lentokonetta. Yöjuna ei pysty kilpailemaan siinä lentoliikenteen kanssa yhtään sen enempää kuin päiväjunatkaan.
 
Muistan valkoiset Silja-vaunut, mutta niistä on monta vuosikymmentä. Eli ne ovat ajalta ennen kuin VR-Yhtymästä tehtiin Oy, jonka tehtävä on tuottaa rahaa, ei junaliikennepalveluita.

No ne Eita-vaunut paalattiin vasta joskus 2007 muistaakseni. Silja-tekstit niissä oli niinkauan, kunnes SeaContainers alkoi myydä Siljaa. Muistakaa ihmiset, että Silja on enää markkinointinimi, Tallink on oikea varustaja nykyisin. Sit se LaivaJuna-alennus on pelkkä vitsi nykyään, kun liput pitää ostaa etukäteen ja tätä asiaa ei ole kerrottu tarpeeksi selkeästi ihmisille ja aiheuttaa päänvaivaa kun kauppatapa oli mennä maihinnousukortin kanssa lippuluukulle ja nyt vaaditaan documenttejä jo melkein syntymätodistuksesta lähtien. VR OY sucks!
 
Muistakaa ihmiset, että Silja on enää markkinointinimi, Tallink on oikea varustaja nykyisin.

No Silja-niminen varustamo nyt muutenkin oli vain lyhyt välivaihe. Suurimman osan historiastaan Silja on nimenomaan ollut pelkkä markkinointinimi tai -yhtiö, alunperin FÅA:n, Boren ja Svean, sitten Effoan ja Johnsonin, sitten vielä EffJohnin, joka lopulta muutti nimensä Siljaksi. Ja toisin kuin alun perin, Tallink Silja on kuitenkin ainoa varustamoyhtiö, joka tuota markkinointinimeä käyttää, mutta sattuu nyt olemaan toisen yhtiön omistuksessa. Tallink Gruppin muut varustamot kuuluvat eri tytäryhtiöihin, joten ei voida sanoa, että varustamo on Tallink, vaan Tallink Silja, Tallink Gruppin omistama varustamo.
 
No ne Eita-vaunut paalattiin vasta joskus 2007 muistaakseni. Silja-tekstit niissä oli niinkauan, kunnes SeaContainers alkoi myydä Siljaa.

Kyllä. Voin todistaa matkustaneeni Tampere - Turku (huom. ei Turun satama) välillä 2007 Silja-maalatulla vaunulla, jossa oli sisällä junalaiva-artistille minikokoinen esiintymislava ja värivalot. Valot eivät olleet päällä ja artistikin puuttui, örveltäviä risteilyvieraita sen sijaan oli.
 
Kyllä. Voin todistaa matkustaneeni Tampere - Turku (huom. ei Turun satama) välillä 2007 Silja-maalatulla vaunulla, jossa oli sisällä junalaiva-artistille minikokoinen esiintymislava ja värivalot. Valot eivät olleet päällä ja artistikin puuttui, örveltäviä risteilyvieraita sen sijaan oli.

Ehkä niin, mutta Siljan tunnuksia ei enää vuonna 2007 Eita -vaunujen kyljessä ollut, vaan ne oli korvatta VR logoilla. Kuvista vuodelta 2006 sen näkee, http://vaunut.org/kuva/44344 ja http://vaunut.org/kuva/25167 ja näitä Eita vaunujahan oli vain nuo 2 kpl.
 
Enpä usko tilanteen parantuvan siitä runsaasti. Liityntälentojen korvaaminen junilla ei toimi kuin kolmen, korkeintaan neljän tunnin etäisyyksille. Sitä pidemmälle tullaan jatkossakin käyttämään lentokonetta. Yöjuna ei pysty kilpailemaan siinä lentoliikenteen kanssa yhtään sen enempää kuin päiväjunatkaan.
Jos on matkalla aamukoneelle paikkakunnalta, jonne ei ole liityntälentoja, on kyllä mukavampi lähteä illalla yöjunassa kuin aamuyöllä päiväjunassa. Tai bussissa tai omalla autolla. Ja sama iltaisin toisin päin. On myös fiksumpaa matkustaa yöjunalla kuin maksaa hotellista siitä ajasta, jonka voisi nukkua ja matkustaa samaan aikaan.

Sama pätee myös pitkiin matkoihin. Juna kulkee yön yli Suomen päästä päähän. Jos ei ole mitään hyötyä olla tunnin lennon jälkeen puolen yön aikaan perillä odottamassa aamua, voi yhtä hyvin matkustaa yöjunalla ja olla perillä aamulla. Kotiin on toki mukava mennä jo lentäen, mutta jos on vaikka työmatkalla, aamu on mukavampi jos on saanut nukkua 2–3 tuntia enemmän.

Eli lentomatkustajalle on yöjunassa sama hyöty kuin kaikille muillekin. Ja jos aamu- ja iltalennoille halutaan tarjota liityntälentojen vaihtoehdoiksi parempaa palvelua kuin matkustaa yöaikaan päivävaunuissa, niin se palvelu on yöjuna.

Eli juna voi korvata liityntälentoja kaikkina aikoina noin 3 tunnin matka-aikaan asti siten, että palvelu on itse asiassa parempaa kuin kentällä hengailu ja muu liityntälennon kokonaisaika. Pidemmillä junamatkoilla juna korvaa liityntälennot aamusta ja illasta, jos on tarjolla yöjuna. Ja lisäksi yöjuna siis korvaa öisen bussi- ja automatkustamisen, mistä vain yöjuna on tarjolla.

Antero
 
Hienoista ideoista ja yöjunan hyödyistä huolimatta, kysyntää vaan ei siltikään ole tarpeeksi. Bisnesmiehet eivät todellakaan kuluta aikaansa junassa yön yli, kun Helsinkiin voi lentää tunnissa, ja yritys maksaa matkan. Tavallisella kansalla ei ole Kainuun ja Oulun korkeudelta jokaviikkoista asiaa Helsinkiin. Tavallinen kansa pääsee päiväjunallakin, sopivasti linnanmäen/korkeasaaren avautumisen aikaan Helsinkiin. Ei kukaan ole tulossa junalla Helsinkiin aamupalaveriin tms Kainuun/Oulun korkeudelta, kyllä ne matkat lennetään. Jokunen reppureissumies saattaa haluta tulla esim maanantai aamuksi ennen kukonlaulua Helsinkiin, esim työkomennukselle rakennukselle viikoksi. Mutta kyllä näitä todellisia yöjunan tarvitsijoita on hyvin, hyvin vähän, ainakaan työasioiden takia.

Eri asia on sitten junalla Lappiin lomareissut, jotka taitavat olla nykyisin se suurin yöjunan syy, miksi yöjunia yleensä Suomen päästä päähän ajaa. Ei esim Oulustakaan mitään suurta tungosta etelän yöjuniin ole, vaan kyllä niillä matkataan juurikin päästä päähän, lomatarkoituksessa.

Sekin on sitten toinen juttu, voitaisiinko yksi yöjuna ajaa esim savonrataa. Enemmän näkisin senkin palvelevan Kouvolasta Lappiin matkaajia, kuin esim Kainuun kuviteltuja työmatkalaisia. Ja näiden kuviteltujen työmatkalaisten takia, myös aamupendo Kajaanista-Kuopioon saakka on täysin turha. Nämä kansanliikkeetkin lähtevät vain monesti ajatuksesta, jossa on kuviteltu paljon enemmän käyttäjiä, kuin todellisuudessa edes on.

Kannattaisiko näille muutamalle Kainuulaiselle rakennuttaa ennemminkin superpikabussi, joka ajaisi pysähtymättä yön yli Helsinkiin, ja jossa olisi makuupenkit.
 
Kannattaisiko näille muutamalle Kainuulaiselle rakennuttaa ennemminkin superpikabussi, joka ajaisi pysähtymättä yön yli Helsinkiin, ja jossa olisi makuupenkit.
VR-Yhtymän ratkaisu on ollut ryhtyä ajamaan Pendolinolla aamuyöjunaa (lähtö 4:00), jossa on ihan tavalliset Pendolinopenkit. Tämä juna ei saa valtiontukea, eli se on siis ”kannattava”, vaikka luotettavien havaintojen mukaan matkustajia yön tunteina on sen verran, että taitaisi taksikin tulla kysymykseen korvaavana liikenteenä.

Vanhat tilastot – tosin osa on kuulemma kadonnut – eivät tue väittämää siitä, ettei yöjunilla ole matkustajia. Tai että ne tuottaisivat 10 M€ vuosittaista tappiota. Epäilenkin, ettei tämä yöjuna- ja Yö-Pendolinojupakka johdu kannattavuudesta tai yömatkustajien puutteesta, vaan periaatteista ja niistä kiinni pitämisestä, minkä tekee mahdolliseksi monopoliasema. Hyvän menekin yöjunan voi lopettaa ja panna tilalle huonon menekin Pendolinon, koska ei ole pelkoa siitä, että joku toinen tarjoaisi Pendolinoa parempaa yöjunatuotetta.

Eikä kyse ole muutamasta aamukoneille pyrkivästä lentomatkustajasta. ATR72 tai Bombardierin Q400 -koneiden kapasiteetti on runsas 70 matkustajaa. Junissa puhutaan sadoista matkustajista (Pendolino 283 hlö). Junien talous ei perustu eikä kaadu niihin pariin kymmeneen Keski-Euroopan liikematkustajaan, jotka lentävät firman kustannuksella eivätkä suostu makuuvaunun asiakkaaksi. Vielä vähemmän ne suostuvat yöllä ajavan päivävaunun asiakkaaksi – varsinkaan kun sillä ei ehdi aamukoneille – joten ei VR-Yhtymän Pendolinoliikennekään näiden asiakkaiden varassa ole.

Hienoista ideoista ja yöjunan hyödyistä huolimatta, kysyntää vaan ei siltikään ole tarpeeksi.
On myös hyvä kysymys, mikä on ”tarpeeksi” yöjunien kysynnäksi. Se, minkä VR-Yhtymä ilmoittaa olevan itselleen tarpeeksi ei tarkoita sitä, etteikö junia kannattaisi liikennöidä, etteivätkö ne olisi jopa lipputuloilla kustannettavia tai etteikö olisi perusteltua valitun aluepolitiikan toteuttamiseksi subventoida tällaista saavutettavuuspalvelua – kun on halua subventoida muutaman liikematkustajankin saavutettavuuspalvelua.

Kun VR-Yhtymä haluaa ajaa yöllä Pendolinoilla, ”tarpeeksi” tarkoittaa niin paljon makuuvaunumatkustajia, että voittoa tulee kylliksi jotta tarpeettomaksi käyvät Pendolinot tulevat maksetuksi, siis makuuvaunujunan lisäksi, vaikka Pendolinoja ei enää käytetäkään. Sen sijaan silloin, kun monopoli lakkautetaan, ”tarpeeksi” tarkoittaa kohtuullista tuottoa tehokkaasti hoidetun junan kustannusten kattamisen päälle. Ja se tehokkaasti hoidettu juna voi koostua sinisistä makuuvaunuista uusien punaisten sijaan. Tällä pikkuseikalla on aika iso merkitys, kun sinisen vaunun päivähinta on 2,9 € ja punaisen 14 € per makuupaikka.

Jouten seisovan Pendolinon päivähinta muuten on 10 €/paikka, ja paikkoja on 283. Niiden kaikkien kustannukset siis pitää kattaa lisänä, vaikka makuuvaunujunassa ei olisi kuin pari sataa paikkaa (= 3 vaunua). Että tuleehan siinä lisähintaa sen ”tarpeeksi” saavuttamiseksi.

Antero
 
Niiden kaikkien kustannukset siis pitää kattaa lisänä, vaikka makuuvaunujunassa ei olisi kuin pari sataa paikkaa (= 3 vaunua). Että tuleehan siinä lisähintaa sen ”tarpeeksi” saavuttamiseksi.

Sinisessä makuuvaunussa on 35 paikkaa (edellyttäen, ettei kukaan varaa hyttiä yhden tai kahden hengen käyttöön) ja punaisessa 38 paikkaa. 200 paikan kapasiteettiin tarvitaan siis makuuvaunujunassa ainakin 5-6 vaunua. Makuuvaunujen kalleus päiväjunaan verrattuna johtuu siitä, että paikkoja on vain puolet tai kolmannes päivävaunun vastaavasta mutta hintaa vaunulla on vähintään yhtä paljon. Tehokasta käyttöä makuuvaunulle löytyy 8-12 tuntia vuorokaudessa, kun päivävaunulla on mahdollista ajaa vaikka vuorokauden ympäri. Lisäksi päiväjunassa on etuna, että sama paikka voidaan myydä yhdelle matkustajalle Helsingistä Tampereelle, toiselle Tampereelta Seinäjoelle, kolmannelle Seinäjoelta Ouluun ja neljännelle Oulusta Rovaniemelle mutta yöjunassa Helsingistä Kokkolaan matkustava syö paikan myös osuudelta Kokkola-Rovaniemi, vaikka ei maksa siitä mitään.

On myös melkoista yleistämistä tehdä oletus, että yöjuna on (aina) parempi vaihtoehto kuin klo. 4.00 lähtevä Pendolino. Makuuvaunussa on niin paljon nukkumista häiritseviä tekijöitä, että kotona tai hotellihuoneessa vietetty yö voi hyvinkin olla parempi, vaikka olisi 2-3 tuntia lyhyempi. Lisäksi etenkin sinisissä makuuvaunuissa peseytymismahdollisuudet ovat kehnot, joten ne eivät ole mukava vaihtoehto sellaiselle matkustajalle, jonka on oltava aamulla siistissä kunnossa.
 
Tässä varmaan ollaan asian ytimessä. Vaikka kukaan ei ole Suomen sisäisten lentojen markkinoilla kilpailemalla erityisesti rikastunut, on maakuntalennoilla kuitenkin tuotettu alueellisille keskuksille sellaista lisäarvoa, jonka valtiovalta nyt on halukas säilyttämään ostopalveluilla tai muilla vippaskonsteilla.

Finncommin lakkautettujen lentojen jatkajia löytynee varmasti Porin ja Jyväskylän reiteille ilman valtion tukea, mutta Seinäjoen sijoittaisin valiitettavasti samaan kategoriaan kuin Mikkeli jonka lennot on lennetty jo vuosia sitten. Seinäjoelle on niin hyvät junayhteydet Helsingistä (kesto 2.5 - 3 h) ja kaupunki on muutenkin reilusti Poria ja Jyväskylää penempi. Lisäksi lennot Seinäjoelle ylipäänsä on verrattain uusi juttu. Ne alkoivat 1980-luvulla surullisenkuuluisan Wasawingsin (2 vakavaa lentoturmaa aika lyhyessä ajassa ja niiden seurauksena toimintakielto ja konkurssi) käynnistäminä ja ovat olleet useaan otteeseen muutenkin katkolla. Lisäksi eteläpohjalaisilla on mahdollisuus käyttää Vaasan ja Tampereen lentokenttiä.

Muutenkin lentoliikenne on verotuksellisesti eri asemassa juna- ja muun pintaliikenteen kanssa koska lentopolttoaineesta ei peritä polttoaineveroa ja ulkomaiset halpalentoyhtiöt käyttävät ulkomaista miehistöä halvan työvoiman maista.
Olkoon totuus sitten mikä tahansa, ainakaan ministeriön silmissä VR ei ole yöjunapalveluillaan vastaavaa lisäarvoa kyennyt tuottamaan. Junaliikenteen kärsimä prestiisivaje lentoihin nähden on väistämättä ainakin osaltaan VR:n syy.
Itä-Suomen yöjunayhteyksien asteittainen alasajo alkoi jo 1990-luvulla. Ensiksi Karjalan yöjunan reittiä pidennettiin Pieksämäen kautta kulkevaksi ja yhteysjuna Nurmeksen suuntaan lakkautettiin. Seuraavat toimintaa rampauttavat toimenpiteet olivat postin ja kiitotavaran kuljettamisen lopettaminen junissa ja ravintolapalvelujen heikentäminen sekä autokuljetusmahdollisuudesta luopuminen. Lopullinen niitti oli halpalennot 2000-luvun alussa Flying Finn nimisen lentoyhtiön toimesta käytti työvoimanaan Finskilltä eläkkeelle siirtyneitä mutta meni siitä huolimatta konkkaan. Joka tapauksessa junalla matkustamisen suosio yöjunalla itä-Suomeen romahti. Mielestäni kannattaisi kokeilla kuitenkin viikonloppuisin ajettavaa yöjunaa, kuvittelisi sillä olevan kysyntää aivan kuten Kolarin reitillä.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös