Sm1-junien jatkokäyttö

---
HKL peruskorjaa parhaillaan Sm1:en kanssa samaan aikaan samassa paikassa ja pitkälti samoilla menetelmillä valmistettuja raitiovaunuja. Vaikka niillä on ajettu vuosikymmenet katuliikenteen suolassa, ne eivät ole sillä tavoin ruostuneita, etteivät korit ole kunnostettavissa. RHK:n raiteilla ei ole käytetty suolaa. Vaunuista tulee jopa parempia kuin uusina. Pinnat käsitellään kestävämmillä aineilla, vanhentuneita sähkökomponentteja on uusittu ja uusitaan edelleen, varustelu paranee yleisesti. Ja hieman uudempi sisarsarja saa uutta toimivuutta matalalattiaisesta välipalasta.
---
339-DF:n arvio tilanteesta on oikea. VR Oy on keskittynyt ja haluaa keskittyä kaupunkien väliseen nopeaan liikenteeseen, joten sitä ei Sm1-junien tulevaisuus kiinnosta, koska ne eivät sen omiin intresseihin kuulu. VR Oy on myös noudattanut johdonmukaista monopolipolitiikkaa, jonka yksi osa on itselle tarpeettoman kaluston nopea tuhoaminen, jotta se ei päädy muiden operaattoreiden käsiin. VR Oy:n liiketoiminnan kannalta tämä on etu, kansantalouden ja ilmastotavoitteiden kannalta suuri haitta.

Miksi monopoliasemassa oleva HKL on romuttanut lähes kaikki 50-luvun periaatteessa hyväkuntoiset teräksiset raitiovaunut? Olisihan niistä saanut aikoinaan kunnostamalla ja uusimalla vaikka kuinka hyviä vaunuja jatkuvaan liikenteeseen. Yli sata yksikköä!

Eikä syy ole siinä, että ne olivat neliakselisia. Käytetäänhän bussipuolellakin ketteriä kaksiakselisia busseja lähes kaikessa liikenteessä. Neliakseliset raitiovaunut olisi voinut muuttaa osamataliksi madaltamalla lattiaa keskiovien kohdalta, niin kuin on tehty useassa Tatra-kaupungissa.

Vaunujen huoltotyöt ja kunnostus taidettiin vain lopettaa ja vaunujen annettiin rappeutua, jotta niistä päästiin nopeasti eroon. Eikä vaunuja edes tarjottu ulkomaisille "alikehittyneiden" maiden liikennelaitoksille vaunuapuna vaan myytiin romuttajalle.

Tämä eräänlaisena kommenttina yli-ikäisten "leveäraideratikoiden" puolustuspuheille. VR:n malli on ilmeisimmin kopioitu suoraan HKL:ltä...
 
Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

Miksi monopoliasemassa oleva HKL on romuttanut lähes kaikki 50-luvun periaatteessa hyväkuntoiset teräksiset raitiovaunut?
Koska vaunut olivat pienikokoisina käyttötarkoitukseensa huonosti sopivia, korkealattiaisia ja niissä oli mekaaninen tehonsäätö. Ne olivat siis kalliita käyttää ja kalliita ylläpitää eli vanhanaikaisia.

Tiedän kyllä, että esim. Prahassa on korjattu saman ikäpolven vaunuja hyvinkin perusteellisesti, muun muassa korvaamalla mekaanien tehonsäätö puolijohdetekniikalla. Mutta Prahassa normaali junakoko onkin 2 vaunua multippeliajossa avorahastuksella.

Avorahastukselle muutettiin meilläkin osa 4-akselisista, mutta multippeliajolaitteet oli raksittu pois jo vuosikymmeniä sitten.

Prahalla ja Helsingillä taisi ja taitaa olla myös melkoinen ero asenteessa raitioliikenteeseen. Prahassa pyritään tehokkuuteen ja korkeaan palvelutasoon, ja raitioliikenne on kasvanut kaupungin mukana. Ei siellä pohdita, saataisiinko raitioteiden laajentamisen estämiseen, supistamiseen tai lopettamiseen hyvä syy metrosta tai johdinautoista. Helsingistä ei ylipäätään ole hyväksi esimerkiksi raitioliikenteen ja -kaluston kanssa – ellei sitten tulevaisuudessa.

Antero
 
Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

Varaosat eivät lopu, koska uusia osia voi aina valmistaa samalla tavoin kuin niitä on tehty aikaisemminkin.

Tosin varaosien "kotitekoinen" valmistaminen maksaa arvatenkin maltaita alkuperäisiin varaosiin verrattuna.

Suursarjatuotantokomponenttien valmistus saattaa loppua, mutta sellainen komponentti on korvattavissa uudella.

Mutta uusi komponentti voi olla esim. mitoitukseltaan aivan erilainen ja vaatii rakenteellisia muutoksia, jotta saadaan sopimaan paikoilleen.

Sm1:n ja vaikkapa Flirtin välillä ei tällaista eroa enää ole. Molempien ylläpidossa on periaatteessa samat tehtävät.

Ainakin VR on pystynyt vähentämään konepajojensa määrää merkittävästi. Tämä ei puhu ollenkaan sen puolesta, että uusi kalusto tarvitsisi huoltoa vain marginaalisesti vanhaa vähemmän.

Sitten junan järkevään käyttöikään vaikuttavat myös matkustusmukavuus, imagosyyt ja henkilökunnan työskentelyolosuhteet. Nämä ovat tärkeitä asioita, vaikka niille on vaikea laskea suoraa rahallista hintaa.
 
Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

Koska vaunut olivat pienikokoisina käyttötarkoitukseensa huonosti sopivia, korkealattiaisia ja niissä oli mekaaninen tehonsäätö. Ne olivat siis kalliita käyttää ja kalliita ylläpitää eli vanhanaikaisia.

Tiedän kyllä, että esim. Prahassa on korjattu saman ikäpolven vaunuja hyvinkin perusteellisesti, muun muassa korvaamalla mekaanien tehonsäätö puolijohdetekniikalla. Mutta Prahassa normaali junakoko onkin 2 vaunua multippeliajossa avorahastuksella.
Ehkä nimim Compact halusi tuoda esiin tuon asiakaspalvelu-näkökulman. 4-akseliset vaunut olivat aika epämukavia uudempiin verrattuina ja koska uusia oli jo tilattu (niitä Varioita siis) niin oli sopiva tilanne hankkiutua vanhimmista eroon. Se että hankittiin yhtä vanhoja vaunuja Saksasta taas oli hätäratkaisu koska Variot eivät toiminet kuten piti.

Sama koskee rautatiekalustoa. Sm1-yksiköt ovat omien kokemuksieni mukaan epämukavimmat kaikista VR:n nykyisistä kaupallisen liikenteen junista kaikenkaikkiaan, siitä huolimatta että ne on saneerattu 1990-luvulla. Kuvittelisin kuitenkin että enenkuin Sm1-yksiköt romutetaan kokonaan, niitä voi käyttää osittain reservikalustona, osittain tilausjunaliikenteessä tai rock-festarijunina tai puolustusvoimien sotilaskuljetusissa tms, tai siirtää maakuntien taajamajunareiteille kuten Kymenlaaksoon, Satakuntaan tai miksei Pohjois-Pohjanmaalle. Mutta siinä vaiheessa niillä on elinikää alle 10 vuotta ja vaunujen kehno matkustusmukavuus voisi pahimmillaan karkottaa matkustajia. Yksityiselle junayhtiölle niiden ostaminen voisi olla aikamoinen riski koska tietotaitoa niiden ylläpidosta ei välttämättä seuraisi kaupan mukana.

Tiedän myös että VR on pikkuhiljaa tehnyt parannuksia vanhoihin vetureihin kuten Reevereihin ja Susiin ja niillä ajamista jatketaan yhä, korkeasta iästä huolimatta, mutta vetureihin ei matkustajia oteta joten sitä asiakaspalvelu-näkökulmaa ei tarvitse ottaa huomioon.

t. Rainer
 
Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

Eihän niillä Sameilla nyt tarkoituskaan ole maailmantappiin asti ajella. Niillä nyt kuitenkin olisi suhteellisen edullista aloittaa lähijunaliikenne myös muualla kuin pk-seudulla. Se että VR haluaa mieluummin romuttaa kansallisomaisuutta erinäisten tekosyiden varjolla on vain yksittäinen esimerkki täysin kiville menneestä rautatiepolitiikasta, jossa monopoliyhtiön etu ajaa kaikilla rintamilla kansallisen edun edelle.
 
Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

Koska vaunut olivat pienikokoisina käyttötarkoitukseensa huonosti sopivia, korkealattiaisia ja niissä oli mekaaninen tehonsäätö. Ne olivat siis kalliita käyttää ja kalliita ylläpitää eli vanhanaikaisia.

Tiedän kyllä, että esim. Prahassa on korjattu saman ikäpolven vaunuja hyvinkin perusteellisesti, muun muassa korvaamalla mekaanien tehonsäätö puolijohdetekniikalla. Mutta Prahassa normaali junakoko onkin 2 vaunua multippeliajossa avorahastuksella.

Avorahastukselle muutettiin meilläkin osa 4-akselisista, mutta multippeliajolaitteet oli raksittu pois jo vuosikymmeniä sitten.
"Mekaaninen tehonsäätö"... Kuulostaa aivan siltä, että kyseessä olisi tekosyy, sillä ei ole maailman vaikein työ ryhtyä tekniikan uudelleenrakentamiseen. Vanhaa mekaanista tehonsäätöäkin olisi ollut edullista uusia; pikkupajoja jotka hallitsevat sellaisen yksinkertaisen tekniikan rattaan teon, niitä on maailma täynnä. Jos lisenssikysymykset olisivat esteenä, piirretään hieman uudistettu kaava ja tehdään sitten niitä jossain halvan työvoiman maassa. Ja kuten sanot, mekaanisten tehonsäätöjen uusiminen puolijohdetekniikalla ei ole ollut maailmalla myöskään vaikeaa. Kyseessä lienee ollut siis vain "monopoliliikennöitsijän" päätös, että "vanhalla" kalustolla ei enää nyt ajeta. Olisi voinutkin ajaa tekemällä tarvittavat tekniset helpot muutokset ja ylläpitämällä säännöllistä huolto- ja korjaamotoimintaa ko. kalustolle. Jos ja kun tämä "vanhan" kaluston hylkäys on mielestäsi ollut HKL:lle täysin oikeutettua, niin saakoon sitten VR:kin halutessaan tehdä samallalailla yli 40 vuotta vanhoille omille romuilleen.

Mainitsemasi multippeliratikkalaitteet jäivät jo 1950-luvulla pois lyhyestä koekäytöstä, kun ajan muu liikennerytmi ei ollut idean kanssa synkroonissa, ja ryhdyttiin suunnittelemaan raskasmetroa. Eiväthän ne multippelivaunut olleet tarkoitettukaan nykyisenkaltaiseen Stadin ratikkaliikenteeseen, vaan johonkin aivan muuhun utopiaan, jota ei koskaan tullut.
 
Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

Jos ja kun tämä "vanhan" kaluston hylkäys on mielestäsi ollut HKL:lle täysin oikeutettua, niin saakoon sitten VR:kin halutessaan tehdä samallalailla yli 40 vuotta vanhoille omille romuilleen.

Mittakaavaero. HKL on sählännyt yksittäisessä pitäjässa, kun VR puolestaan omilla puuhasteluillaan osaltaan vaikeuttaa raideliikenteen kehitystä koko valtakunnassa.
 
Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

. Jos ja kun tämä "vanhan" kaluston hylkäys on mielestäsi ollut HKL:lle täysin oikeutettua, niin saakoon sitten VR:kin halutessaan tehdä samallalailla yli 40 vuotta vanhoille omille romuilleen.

Vanhojen kaksiakselisten raitiotievaunujen käyttöiän jatkamiseen ei todellakaan ollut mitään syytä, kun keski-euroopasta on saatavissa paljon nykyaikaisempia ja käyttökelpoisempia 1960-luvun vaunuja romuraudan hinnalla.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

Eihän niillä Sameilla nyt tarkoituskaan ole maailmantappiin asti ajella. Niillä nyt kuitenkin olisi suhteellisen edullista aloittaa lähijunaliikenne myös muualla kuin pk-seudulla. Se että VR haluaa mieluummin romuttaa kansallisomaisuutta erinäisten tekosyiden varjolla on vain yksittäinen esimerkki täysin kiville menneestä rautatiepolitiikasta, jossa monopoliyhtiön etu ajaa kaikilla rintamilla kansallisen edun edelle.

Aikoinaan 1980-90 luvun taitteessa manailin sitä että miksi "porkkanat" eli Dm8 - 9 moottorikiitojunat romutettiin vasta n 20 vuoden ikäisinä. Niistä olisi saatu kelpoja paikallisjunia maakuntiin sähköistämättömille radoille, esim ottamalla keskimmäinen vaunu pois (kuten niillä muutamalla joita käytettiin Uudenkaupungin radalla tehtiin), tai kaikkein radikaalein vaihtoehto, ottamalla moottoritkin pois jolloin ne olisivat toimineet pelkkinä vaunuina, mutta korvanneet paljon vanhemmat puuvaunut, joita käytettiin yleisesti paikallisjunissa vielä silloin. Myös Helsingin lähiliikenteessä Sr1-vetureiden vetäminä ruuhkajunarunkoina moottorittomat porkkanat olisivat toimineet. Mutta eipä porkkanoita säästetty ei. Ja siihen aikaan ei VR ollut mikään ahne osakeyhtiö vaan ihan perinteinen valtion laitos.

t. Rainer
 
Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

Aika aikaansa kutakin, sanoisin jälleen. Jokin Sm1-yksikkö löytyy varmasti rautatiemuseosta tulevaisuudessa, mutta nyt on seuraavan junasukupolven aika.

Sm1-junan, edes yhden yksikön, säilyminen museoituna ei ole lainkaan varmaa. Suomen Rautatiemuseon kanta museointiin on kielteinen, eivätkä muutkaan tahot ole osoittaneet kiinnostusta sähköjunayksikön säilyttämiseen.

---------- Viesti lisätty kello 10:59 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:48 ----------

Mutta eipä porkkanoita säästetty ei. Ja siihen aikaan ei VR ollut mikään ahne osakeyhtiö vaan ihan perinteinen valtion laitos.

VR toteutti silloin, ja toteuttaa edelleen, 1960-luvulla valittua strategiaa, johon pääkaupunkiseudun ulkopuolinen paikallisjunaliikenne ei kuulu. Strategia ei aikoinaan perustunut ahneuteen, vaan selviytymiseen. Nykyään voisi jo puhua kerman kuorinnasta...
 
Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

Sm1-junan, edes yhden yksikön, säilyminen museoituna ei ole lainkaan varmaa. Suomen Rautatiemuseon kanta museointiin on kielteinen, eivätkä muutkaan tahot ole osoittaneet kiinnostusta sähköjunayksikön säilyttämiseen.

Tuo nyt on todella kummaa. Onhan kyseessä VR:n ensimmäinen sähköjunatyyppi. Ymmärrän että nykyisessä Rautatiemuseossa ei ole sähkörataa eikä Haapamäelläkään, mutta eihän museointi edellytä sijoittamista juuri niille paikkakunnille. Jos se restauroidaan ajokuntoiseksi niin junan sijoituspaikka voi olla vaikka jossain Helsingissä.

Onkohan Tekniikan Museolta kysytty, tai mahdollisesti junatyypin valmistaneelta teollisuudelta (Strömbergin jälkeläinen ABB tai Valmetin jälkeläinen Transtech) kysytty olisiko kiinnostusta osallistua tällaisen junan säilyttämiseen jälkipolville ?

t. Rainer
 
Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

Sm1-junan, edes yhden yksikön, säilyminen museoituna ei ole lainkaan varmaa. Suomen Rautatiemuseon kanta museointiin on kielteinen, eivätkä muutkaan tahot ole osoittaneet kiinnostusta sähköjunayksikön säilyttämiseen.

Ei SRM:eek:on voi säilöä ihan kaikkea "kivaa", etenkin kun on kyseessä 53,5 metriä pitkä esine. Vitriinipienoismallin täytyy tuossa tapauksessa riittää.

Ainoa tapa olisi että liikennöitsijä pitäisi yhden rungon ajokunnossa "veteraanijunana".

---------- Viesti lisätty kello 13:08 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:02 ----------

Vanhojen kaksiakselisten raitiotievaunujen käyttöiän jatkamiseen ei todellakaan ollut mitään syytä, kun keski-euroopasta on saatavissa paljon nykyaikaisempia ja käyttökelpoisempia 1960-luvun vaunuja romuraudan hinnalla.

En kirjoittanut kaksiakselisista vaunuista, vaan telivaunuista, joita oli toista sataa yksikköä.

Eikä Keski-Euroopasta hankittu romuraudan hinnalla yhtään parikymmentä vuotta vanhaa vaunua 1980-luvulla.
 
Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

Tosin varaosien "kotitekoinen" valmistaminen maksaa arvatenkin maltaita alkuperäisiin varaosiin verrattuna.
Se voi olla ja on ollutkin jopa halvempaa. Eikä kyse ole mistään ”kotiteollisuudesta” vaan hankinnasta aivan samalla tavalla kuin kuin osien alkuperäinenkin valmistaja tai valmistuttaja teki tai tekisi. Eli pyydetään tarjouksia konepajoilta, jotka ehkä tekivät osia alun perinkin.

Mutta uusi komponentti voi olla esim. mitoitukseltaan aivan erilainen ja vaatii rakenteellisia muutoksia, jotta saadaan sopimaan paikoilleen.
Kyllä. Tällaisia tilanteita tulee vastaan esimerkiksi sen vuoksi, että vanha korvataan paremmalla. Ei tällainen ole mitenkään epätavallista tai vaikeata, vaan normaali ylläpitokäytäntö. Raideliikennekalusto ei ole suursarjatuotantoa kuten vaikka autot, joissa komponenttien vaihto on käytännössä mahdotonta. Eihän HKL tilaa mitään osia peruskorjattaviin raitiovaunuihin ja metrojuniin Valmetilta, jota ei ole olemassa. Silti varaosia hankitaan kaiken aikaa.

Ainakin VR on pystynyt vähentämään konepajojensa määrää merkittävästi. Tämä ei puhu ollenkaan sen puolesta, että uusi kalusto tarvitsisi huoltoa vain marginaalisesti vanhaa vähemmän.
Kyllä. VR on lopettanut oman vaunutuotannon, mikä on keskeinen konepajatoiminnan vähentämisen syy. Toinen merkittävä syy on sähkökäyttöisen vetovoiman osuuden olennainen kasvu. Nämä syyt ovat eri luokan asioita kuin se, onko sähkömoottorijunassa tasa- vai vaihtovirtamoottorit mutta muuten rakenne on sama. VR Oy ei ole vähentämässä mitään toimintoja Flirtien tulon vuoksi, koska on tehnyt huoltosopimuksen Flirt eli Sm5-junien huollosta.

Sitten junan järkevään käyttöikään vaikuttavat myös matkustusmukavuus, imagosyyt ja henkilökunnan työskentelyolosuhteet. Nämä ovat tärkeitä asioita, vaikka niille on vaikea laskea suoraa rahallista hintaa.
Matkustusmukavuus, imago ja henkilökunnan työskentelyolosuhteet ovat kaikki asioita, jotka voidaan päivittää ja joita päivitetään kaluston ylläpidon aikana. Sm:ssä on istuimet vaihdettu ja vessat muutettu suljetuiksi, ohjaamoihin on tehty ilmastointi, ulkonäköä on muutettu uudella maalauksella.

"Mekaaninen tehonsäätö"... Kuulostaa aivan siltä, että kyseessä olisi tekosyy, sillä ei ole maailman vaikein työ ryhtyä tekniikan uudelleenrakentamiseen.
Mainitsin mekaanisen tehonsäädön jo aiemmin yhtenä merkittävänä käyttökustannuksia lisäävänä rakenneratkaisuna, joka kalliina muutoksena on peruste koko sarjan hylkäämiseen. Mutta kuten kirjoitin, 4-akselisten korkealattiaisten vaunujen kohdalla kyse oli lisäksi pienestä kapasiteetista. Sekä vielä korkealattiaisuudesta. Kahdelle viime mainitulle ei käytännössä voi tehdä mitään, koska vastassa ovat rataverkon aiheuttamat rajoitukset, joiden vuoksi vaunun päämittoja ei voi muuttaa. Näistä kaikista yhdessä syntyy peruste, jolla voidaan osoittaa, että tulee halvemmaksi hankkia uutta kalustoa kuin ylläpitää vanhaa, joka toteutettavissa olevien muutostenkaan jälkeen ei vastaa vaunujen käyttötarkoitusta.

Jos verrataan Sm1-juniin, uudella kalustolla saatavat edut ovat moottorivaunun eteisten matalalattiaisuus ja oikosulkumoottorit. Kaikki muu voidaan toteuttaa muuttamalla Sm1-junia. Ja jos muutostöiden järkeväksi käyttöajaksi katsotaan esim. 10–15 vuotta, se on ratkaisevasti helpompi tilanne aloittaa paikallisliikennettä muualla Suomessa kuin ostaa sitä varten uusia junia 40–50 vuoden käyttöä varten.

Olennainen kysymyshän on, miksi VR Oy ei suostu paikallisliikenteeseen muualla Suomessa vaan järjestää syitä, joiden perusteella se voi selittää kunnanjohtajille ja poliitikoille, ettei paikallisliikenne ole mahdollista kun ei ole junia.

Antero
 
Olennainen kysymyshän on, miksi VR Oy ei suostu paikallisliikenteeseen muualla Suomessa vaan järjestää syitä, joiden perusteella se voi selittää kunnanjohtajille ja poliitikoille, ettei paikallisliikenne ole mahdollista kun ei ole junia.

Eiköhän tärkein syy ole, ettei paikallisliikenteelle VR:n nykyisellä liikenteen veloitustasolla löydy maksajaa eikä kannattavuutta. Jos taas VR loisi halvemman liikennöintimuodon esimerkiksi poistamalla konduktöörit ja käyttämällä mahdollisesti halvempaa kalustoa, hinnanalennus vyöryisi lähes välttämättä Helsingin seudun lähiliikenteeseen, joka on nyt VR:lle tuottoisaa.

Jos ja mitä ilmeisimmin kun VR menettää nykyisen lypsymahdollisuuden Helsingin seudun kunnilta, konsernin tulos tipahtaa merkittävästi.
 
Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

Jos verrataan Sm1-juniin, uudella kalustolla saatavat edut ovat moottorivaunun eteisten matalalattiaisuus ja oikosulkumoottorit. Kaikki muu voidaan toteuttaa muuttamalla Sm1-junia. Ja jos muutostöiden järkeväksi käyttöajaksi katsotaan esim. 10–15 vuotta, se on ratkaisevasti helpompi tilanne aloittaa paikallisliikennettä muualla Suomessa kuin ostaa sitä varten uusia junia 40–50 vuoden käyttöä varten.
Joka päivä Sm-junilla matkustavana voin vakuuttaa että Sm1 -rungot ovat sisustuksen osalta niin kuluneita ja tärveltyjä että samanlainen saneeraus kuin mitä niille tehtiin 10-15 vuotta sitten olisi tehtävä uudestaan. Tämä siis pelkästään sisustuksen osalta, päälle tulee muun tekniikan perusteellinen huolto. Lisäksi puutteiksi jäävät se että vaunu huojuu ja pomppiii vähän kovemmassa vauhdissa, kehno ilmanvaihto ja lämmitys sekä pauhaava melu varsinkin siinä osastossa jossa kompressori sijaitsee.

VR (tai kuka niitä junia haluaa) voi varmaan pistää tarjouspyynnön vetämään esim Dm12 dieseljunien tai Sm4 sähköjunien lisätilauksesta. Silloin tiedettäisiin myös mitä se tulee maksamaan seuraavan 40-50 vuoden ajan. Se että vanhojen käyttö, jos ne melko perusteellisen kunnostuksen jälkeenkin kestävät vain rajallisen ajan, tulisi halvemmaksi, vaikuttaa vähän optimistiselta. Kyse on kuitenkin kuluttavassa kaupuniratakäytössä olleista junista eikä verkkaisesti maaseudulla pörränneistä.

Se on vähän sama asia kuin jos ostaisi 300000 km ajetun taksin perheautoksi ja kuvittelee että se tulee edullisemmaksi kuin uuden tai lähes uuden osto kovemmalla hinnalla.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös