Sm1-junien jatkokäyttö

Valitettavasti valmistajalaattojen piilottelu ei ole vitsi, vaan nimenomaan perusteltu sillä, etteivät matkustajat tietäisi, milloin yksikkö on tehty. Ketä tavallista matkustajaa kiinnostaa ihan oikeasti, milloin yksikkö on tehty? Vai oletteko havainneet Helsingin aamuruuhksssa ihmisten pysähdelleen valmistajalaattojen kohdalle ja jatkaneen matkaa päätä pudistellen?

Odotan innolla niitä juhlapuheita rautateiden 150v juhlissa, kun kehutaan, miten ollaan niin hyvin kunnioittu historiaa.
 
Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

...numerolaatan ja muun korin väliin kertyi kosteutta, joka aiheutti korroosio-ongelmia. Ehkä VR halusi vain vähentää Sm1 -junien korroosio-ongelmia siirtämällä valmistajanlaatat "pois ulkoilmasta"? ;)

No, vakavasti puhuen: tuo valmistajanlaattojen piilottaminen ovimonttuihin sillä perusteella, etteivät matkustajat näkisi kulkupelinsä ikää oli kai joku aikanaan puolittain vitsinä heitetty tokaisu. Mutta ehkä siinä on totuuden siementäkin.

Korroosiojuttu on totisinta totta. Onhan HKL:kin poistanut Nr II:ien nivelestä metalliset Valmetin ja Strömbergin valmistajalaatat korroosion uhkaan vedoten. Erikoista on, että laattojen tilalle on tehty (HKL:n laskuun) vastaavannäköiset tarrat. Kunnioitettavaa historian kunnioittamista!

Lisäksi HKL on poistanut muuten alkuperäiseen asuun kunnostetuista HM V -vaunuista etupään peltikilven kotelon. Nekin ruuvit ovat aikanaan aiheuttaneet ruostumista.

VR:n henkilöliikennepuolella ei ehkä ole nähty enää tarpeelliseksi valmistajalaattojen kautta kertoa kaluston alunperäistä +40 v -ikää. Vaikka useinkin se ainoa mikä on niin vanhaa, on juuri vain se laatta ja kaikki muu on jo moneen kertaan vaihdettu uudempaan. Kunkin junan valmistajanlaatoista on puolet siis tallella, kuten todettu, sijoitettuna porrassyvennyksiin. Vetureista vastaava osasto ei ole kokenut samaa ikäongelmaa ainakaan negatiivisena, vaan ehkä päinvastoin, että kestävän kehityksen linjalla ollaan, ja 60-lukuisetkin veturit toimivat vielä liikenteessä hyvällä menestyksellä.
 
Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

jos auto on ollut koko ajan Helsingissä taksikäytössä ja vaikka se olisi vain 5 vuoden ikäinen, mutta kilometrejä takana 300-400000 niin käytännössä ei kenenkään muun kuin sellaisen jolla on hyvät "suhteet" autokorjaamoihin kannata ostaa perheautoksi.

Montakohan kertaa tuollaisesta autosta on yleensä irroitettu ja purettu esimerkiksi moottori ja akselisto, korjattu niiden osat ja koottu uudelleen? Autojen ja kiskokaluston kunnossapito ovat täysin eri tyyppistä toimintaa, joten niitä ei voi järkevästi verrata. Tätä Antero on pyrkinyt selittämään.

---------- Viesti lisätty kello 13:10 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:02 ----------

Ja aivan ensimmäiseksi pitäisi yksiköitä lisätä nykyisiin juniin. Tällä hetkellä Helsingistä klo 16:48 arkisin kolmella yksiköllä ajettava täpötäysi H-juna on hyvä esimerkki lisäyksiköitä kaipaavista vuoroista.

Kalustosta on pääkaupunkiseudullakin tosiaan pulaa eivätkä jo tilatut Flirtit todellakaan ratkaise ongelmaa, jos Sm1:t poistetaan vauhdilla ja kysyntä edelleen kasvaa. Tässä valossa VR:n järkkymätön linja Sm1:n käyttöiän suhteen on erityisen vastuuton. Käyttöikähän on ilmeisesti kiveen hakattu jo kalustoa hankittaessa ja ilmeisesti tällä perusteella ylläpitoakin on mitoitettu viime aikoina sen mukaan eli lyöty laimin.
 
Kannattaa kuitenkin huomioida se, että parhaimman käyttöikänsä ehtoopuolelle jo siirtyvät Sm3:t eli Pendolinothan voisivat tulla kysymykseen väliaikaisratkaisuna sitten, kun Sm1:n aika päätyä romikselle on kerta kaikkiaan koittanut, mutta kalustoa tarvitaan...
Onko Sm2-sarjassa samanlaisia korroosiovaurioita, kuin vanemmissa sisarissaan?
 
Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

Kalustosta on pääkaupunkiseudullakin tosiaan pulaa eivätkä jo tilatut Flirtit todellakaan ratkaise ongelmaa, jos Sm1:t poistetaan vauhdilla ja kysyntä edelleen kasvaa. Tässä valossa VR:n järkkymätön linja Sm1:n käyttöiän suhteen on erityisen vastuuton. Käyttöikähän on ilmeisesti kiveen hakattu jo kalustoa hankittaessa ja ilmeisesti tällä perusteella ylläpitoakin on mitoitettu viime aikoina sen mukaan eli lyöty laimin.

Flirtejä lienee tilattu 32 kpl ja ne vastaavat kapasiteetiltaan juuri ja juuri kaikkia 50 kpl aikoinaan rakennettua Sm1 -junaa.

Eli jos kehärata on käytössä niin Sm1 rungoista ei heti pääse eroon, ellei tilata lisää Flirtejä. Tietysti kalustokiertoa tehostamalla voidaan jotain paikata, samoin jos pidemmän matkan lähi- ja taajamajunia ajettaisiin enemmän veturikalustolla.

t. Rainer
 
Oikeastaanhan kahdenkymmenenviiden Flirtin voisi tulkita vastaavan viittäkymmentä Sm1/2:a, mutta eihän se käytännössä niin mene, kun kysynnän kasvaessa pitäisi pystyä luomaan myös lisää tarjontaa.
Toisaalta juurikin tuo Tampereelle -miksei Kouvolaankin- asti ulottuva lähijunaliikenne voitaisiin ylimenovaiheessa ajaa kalustolla, jossa olisi sekä sinisiä että EiL-vaunuja. Samalla VR pääsisi eroon hankaliksi kokemistaan pikajunista, joista asiakkaat kyllä tykkäävät, mutta jotka kuormittavat operaattorin imagoa tämän mielestä ilmeisen väärällä tavalla...

Mutta ainakin osa Sm1-kalustosta voitaneen pitää vielä ainakin muutaman vuoden ainakin ruuhka-ajossa, eikä sekään ole ihan pelkästään moraaliselle tasolle jäävää apua.
 
Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

Tietysti kalustokiertoa tehostamalla voidaan jotain paikata, samoin jos pidemmän matkan lähi- ja taajamajunia ajettaisiin enemmän veturikalustolla.

Nyt jo tällä hetkellä on sellaisia reittejä, joita pystyisi oikein hyvin ajamaan veturikalustolla. Y-lähijunat, suurempi osa Z-junista ja myöskin osa R-junista. Nämä ovat sellaisia, joissa pysähdyksiä on kohtuullisen vähän, joten matka-aika ei pitenisi hirvittävän paljon. Lisäksi eil-vaunut ovat mielestäni vielä mukavempia kuin sm4:set joilla kahta jälkimmäistä ajetaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Oikeastaanhan kahdenkymmenenviiden Flirtin voisi tulkita vastaavan viittäkymmentä Sm1/2:a, mutta eihän se käytännössä niin mene, kun kysynnän kasvaessa pitäisi pystyä luomaan myös lisää tarjontaa.

Eikä se käytännössä niin mene myöskään siitä syystä, että Flirt on vain 40 % Sm1/2:sta pidempi ja siten ei kapasiteetiltaan lähelläkään kahta Sm1/2:ta.
 
Toisaalta juurikin tuo Tampereelle -miksei Kouvolaankin- asti ulottuva lähijunaliikenne voitaisiin ylimenovaiheessa ajaa kalustolla, jossa olisi sekä sinisiä että EiL-vaunuja. Samalla VR pääsisi eroon hankaliksi kokemistaan pikajunista, joista asiakkaat kyllä tykkäävät, mutta jotka kuormittavat operaattorin imagoa tämän mielestä ilmeisen väärällä tavalla...
Ei voida ajaa sinipunaisilla sekarungoilla. Ei ainakaan niin kauaa, kuin sinisissä vaunuissa on "manuaaliovet". Sm4 seisoo Lempäälässä 15-30 sekuntia – Sr1+siniset Nokialla jopa 3-4 minuuttia!

Siniset vaunut sopivat hyvin yöpikajuniin: chilli tunnelma, ravintolavaunu ja pehmeät penkit.
 
Siinähän se perustelu lukee, kun luet kappaleen loppuun...

Ei voida ajaa sinipunaisilla sekarungoilla. Ei ainakaan niin kauaa, kuin sinisissä vaunuissa on "manuaaliovet". Sm4 seisoo Lempäälässä 15-30 sekuntia – Sr1+siniset Nokialla jopa 3-4 minuuttia!
 
Kyllä samoissa junissa on ollut niin IC, Eil, kun pikajunakalustoakin. Tosin nykyään se ei enää ole mahdollista.

Sinisten vaunujen selvä ongelma ovat manuaaliovet, mutta mutta... Miltäs kuulostaisi kaukokäyttöisten ovien asentaminen? Aivan, vaunut Eiu 27067, Einu:t 27187 ja 27189 sekä EFiti 23664 saivat kaukokäyttöiset ovet. Kuitenkin 23664:ää lukuunottamatta vaunut on hävitetty "tarpeettomina". Eli jos halutaan, että vaunuissa on kaukokäyttöiset ovet, voidaan ne asentaa, mutta jos halutaan paalata vaunut mahdollisimman nopeasti "turhina, vanhoina sekä epätarkoituksenmukaisina" niin sitten sille ei mikään maailman mahti voi mitään. :frown:
 
Jos sinivaunuihin saadaan luotettavat automaagiovet niin siitä vaan. Sittenhän niitä voi käyttää paremmin taajamajunissakin, ja elinikää tulee ainakin kymmenkunta vuotta lisää.
 
Takaisin
Ylös