Suomi-rata

Juurikin siksi liputan lentoradan/Suomiradan puolesta, ettei nykyinen raidekapasiteetti riitä oikein nytkään, tulevaisuudesta puhumattakaan.

Niin ei se ehkä oikein riitäkään, mutta se riittämättömyys ja sumahan on Helsingin asemalla sen ratapihalla. Jo nyt tungosaikaan.

Linjalla Kerava-Pasila riittää suojavälejä nykyistä useammallekin junalla. Ei niitä tarvitse hajauttaa turhanpäiväiselle Lentoradalle.
 
Jos kerta lisäraidepari tarvitaan joka tapauksessa, miksei sitten Lentoaseman kautta? Tunnen monia, jotka eivät mene lentoasemalle junalla juuri siksi että on vaihdettava Tikkurilassa lähijunaan. Ei niinkään matka-ajan vuoksi, mutta kaukojunilla on lähijunia parempi maine, eikä jakseta raahata matkalaukkuja junasta toiseen asemasillan yli. Myös häiriöherkkyys on vaihdollisessa yhteydessä väistämättä korkeampi, ja sitä ei siedetä kun ollaan menossa lennolle.

Ei lentorata olekaan turha. Joukkoliikenteeseen on vaan käytettävissä rajallinen määrä rahaa, eikä ole järkevää käyttää 2,9 miljardia euroa siihen, että pää- ja oikoradalta pääsee lentoasemalle vaihdotta, kun laittamalla rahat muihin asioihin joukkoliikenteen käyttö lisääntyisi paljon enemmän. Tunnelin louhinta on niin kovin kallista. Esimerkiksi 2,9 miljardilla eurolla voi vaikkapa kaksinkertaistaa Tampereen seudun joukkoliikennebudjetin seuraavan 30 vuoden ajaksi.
 
Lentoradan uusi linjaus. Mahdollistaa kaukojunien pysähtymisen Keravan asemalla. Periaatteessa aseman kapasiteetin pitäisi riittää sikäli mikäli K junien lähtöraiteeksi vaihdetaan nykyinen 6 raide. Tämä saattaa olla toki hankalaa tavarajunien takia.
Keravan asemallehan on tulossa raiteet 7 ja 8 samalla, kun Jäspilän varikko valmistuu ja K-junien vuoroväli tihenee 7,5 minuuttiin. En kuitenkaan pidä kallista Lentorataa kannattavana, koska Pasilan ja Keravan välillä voidaan etenkin kulunvalvonnan uudistamisen myötä liikennöidä 12 kaukojunaa / nopeaa lähijunaa tunnissa suuntaansa, eikä sitä enempää edes pystyttäisi liikennöimään Helsingin ratapihan alhaisen välityskyvyn vuoksi (vaikka osa lähijunista siirtyy pois Ilmalan varikolta, mikä vähentää kalustosiirtoja Helsingissä). Lentorata tarvitsisi parikseen Pisararadan tai muun samankaltaisen hankkeen, joka nostaisi hintaa entisestään. Vaikka tällainen hanke myöhemmin toteutettaisiin, sekään ei edellyttäisi Lentorataa, vaan viidettä raidetta voitaisiin tarvittaessa jatkaa Oulunkylästä Keravalle (ainakaan kahdelle lisäraiteelle ei pitäisi olla tarvetta), mikä toki edellyttäisi jonkin verran purkutöitä, mutta tulisi paljon halvemmaksi. Lentoaseman junayhteydet ovat nykyiselläänkin paremmat kuin Arlandassa, koska ei tarvitse maksaa ylihintaisesta Arlanda Expressistä tai muiden junien matkustajilta perittävää tullimaksua. Jos Arlandaan haluaa päästä edullisesti, pitää mennä junalla Märstaan ja loppumatka bussilla.
 
En kuitenkaan pidä kallista Lentorataa kannattavana, koska Pasilan ja Keravan välillä voidaan etenkin kulunvalvonnan uudistamisen myötä liikennöidä 12 kaukojunaa / nopeaa lähijunaa tunnissa suuntaansa, eikä sitä enempää edes pystyttäisi liikennöimään Helsingin ratapihan alhaisen välityskyvyn vuoksi (vaikka osa lähijunista siirtyy pois Ilmalan varikolta, mikä vähentää kalustosiirtoja Helsingissä).
Milloin ETCS siis tulee Pääradan eteläosaan?
 
Esimerkiksi 2,9 miljardilla eurolla voi vaikkapa kaksinkertaistaa Tampereen seudun joukkoliikennebudjetin seuraavan 30 vuoden ajaksi.
En nyt lähde väittelemään siitä, onko Lentorata sellainen hanke, johon kannattaa sijoittaa lähes 3 miljardia euroa, mutta lähtökohtaisesti pääomakustannukset (uuden infran rakentaminen) eivät ole vaihtoehto juokseville kustannuksille (liikennöinti-, kunnossapitokustannukset jne.) ja sama toisin päin. Uutta infraa rakennetaan juuri siksi, että valmistuttuaan niistä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Esimerkiksi jos Tampereen joukkoliikenteen rahoitus tuplataan seuraavalle 30 vuodelle, 30 vuoden päästä tuo raha on kulunut loppuun. Jos sama raha laitetaan Lentorataan, 30 vuoden päästä Lentorata on edelleen olemassa ja tuottamassa hyötyjä.

Toisin sanoen, siitä vaan, jos haluat argumentoida, että raha olisi paremmassa käytössä rakentamassa kaupunkiraiteita tai pintarataa muualla Suomessa, mutta juoksevia kustannuksia ei kannata sekoittaa tuohon mukaan.
 
Ei lentorata olekaan turha. Joukkoliikenteeseen on vaan käytettävissä rajallinen määrä rahaa, eikä ole järkevää käyttää 2,9 miljardia euroa siihen, että pää- ja oikoradalta pääsee lentoasemalle vaihdotta, kun laittamalla rahat muihin asioihin joukkoliikenteen käyttö lisääntyisi paljon enemmän. Tunnelin louhinta on niin kovin kallista. Esimerkiksi 2,9 miljardilla eurolla voi vaikkapa kaksinkertaistaa Tampereen seudun joukkoliikennebudjetin seuraavan 30 vuoden ajaksi.
Nämä rahat voisi ottaa Länsiradan budjetista pois, tämä on kaikin puolin ainakin sitä järkevämpi projekti. Tuota koko matkan tunnelointia kritisoinkin jo, varmasti hanke olisi toteutettavissa edullisemminkin kun puolet matkasta mennään peltomaisemissa.

Hinta riippuu myös siitä, mihin verrataan. Oletetaanko, että lisäraiteet tehdään joka tapauksessa joskus, jolloin Lentoradan todellinen kustannus on pääradan lisäraiteiden ja Lentoradan välinen erotus, vai pidennetäänkö junia loputtomiin ja jätetään osa matkustajapontentiaalista (erilaisia nopeusvariantteja kauko- ja lähijunilla ei voida tarjota) pois. R-junalla olisi jo nyt kysyntää 15 minuutin vuorovälille (tai mieluiten kaksi eri nopeusluokkaa 30 min välein) eikä rakentaminen radan varteen näytä loppuvan. Jos jonain päivänä tehdään rata itään, tarvitsee sekin Pääradan raidekapasiteettia.

Jos itse saisin päättää, tehtäisiin näillä miljardeilla mieluummin monia pienempiä hankkeita ympäri maata (esim. maakuntien lähijunat, Porvoon ja Uudenkaupungin ratojen kunnostus henkilöliikenteelle, Karjaa-Hyvinkää asemat ja kohtauspaikat henkilöliikenteelle, Joensuu-Kuopio matkustajaliikenne, henkilöliikenneratojen sähköistäminen, Pieksämäki-Savonlinna radan kunnostus, rata Kemijärvi-Sodankylä[-Kirkkoniemi], tuplaraiteistus isojen kaupunkien välille, uusia asemia kuten Paimio ja Muurame..) mutta ne eivät tunnu olevan poliittisesti yhtä mediaseksikkäitä kuin megaprojektit.

Yksi edullinen vaihtoehto olisi kolmioraiteet Kehäradan kumpaankin päähän ja uusi express-lähijunalinja Riihimäeltä Lentoaseman kautta Kirkkonummelle. Näin ei käytettäisi Helsingin ratapihan kapasiteettia ja lentoasemalta olisi vaihdoton yhteys kaikkiin lähikaupunkeihin. Toki kaupan päälle myös vaihdottomuus Kirkkonummelta, Espoosta ja Länsi-Vantaalta Keravalle, Järvenpäähän, Hyvinkäälle ja Riihimäelle. Koko ajan vähemmän matkoja suuntautuu keskustaan joten eiköhän "junien Jokeri-linjalle" löytyisi matkustajia myös työmatkalaisista.
Lentorata tarvitsisi parikseen Pisararadan tai muun samankaltaisen hankkeen, joka nostaisi hintaa entisestään.
Onko tosiaan niin, että alle miljardilla ei voi parantaa Helsingin ratapihan kapasiteettia?
 
Nämä rahat voisi ottaa Länsiradan budjetista pois, tämä on kaikin puolin ainakin sitä järkevämpi projekti. Tuota koko matkan tunnelointia kritisoinkin jo, varmasti hanke olisi toteutettavissa edullisemminkin kun puolet matkasta mennään peltomaisemissa.
Jos tarkkaan katsoo tuota uutta linjausta niin aika suurin osa on rakennettua aluetta. Ei edes puolet mahtuisi maan pinnalle?
 
En nyt lähde väittelemään siitä, onko Lentorata sellainen hanke, johon kannattaa sijoittaa lähes 3 miljardia euroa, mutta lähtökohtaisesti pääomakustannukset (uuden infran rakentaminen) eivät ole vaihtoehto juokseville kustannuksille (liikennöinti-, kunnossapitokustannukset jne.) ja sama toisin päin. Uutta infraa rakennetaan juuri siksi, että valmistuttuaan niistä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Esimerkiksi jos Tampereen joukkoliikenteen rahoitus tuplataan seuraavalle 30 vuodelle, 30 vuoden päästä tuo raha on kulunut loppuun. Jos sama raha laitetaan Lentorataan, 30 vuoden päästä Lentorata on edelleen olemassa ja tuottamassa hyötyjä.

Joo, toi oli vaan esimerkki, joka havainnollistaa sitä, kuinka valtava summa 2,9 miljardia euroa on. Investointipuolella sillä saa tosiaan karkeasti noin 150 kilometriä pikaraitiotietä kaupungissa tai rautatietä maaseudulla. Myös erilaisia oikaisujen, rautateiden kunnostamisen ja sähköistämisen tyyppisiä investointeja voitaisiin toteuttaa valtava määrä tuolla summalla, ja nuo investoinnit lisäisivät joukkoliikenteen käyttäjämäärää ja säästäisivät käyttäjien aikaa enemmän kuin Lentorata.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Nämä rahat voisi ottaa Länsiradan budjetista pois, tämä on kaikin puolin ainakin sitä järkevämpi projekti.

Länsirata nopeuttaa merkittävästi matkaa kahden kaupungin välillä ja tuo junayhteyden uuteen paikkaan eli sillä on sikäli enemmän vaikutusta. Lentorata ei nopeuta matkaa Pasilaan tai Helsinki C:lle eikä se tuo uutta junayhteyttä mihinkään.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä jos levennettäisiin ratapihaa Kaisaniemen suuntaan?

Helsingin ja Pasilan välillä menee 10 raidetta ja Pasilassa on 11 laituriraidetta + 1 raide ilman laituria. Vaikka Helsingin ja Pasilan välille lisäisi raiteita, Pasilan asema ei varmaan vedä enempää junia. Pasilan asemalle ei voi puolestaan lisätä enempää laituriraiteita kuin 11, koska Helsingissä ei ole tapana varautua tulevaisuuden kehitykseen, joten rautatien käytävän leveys lyötiin lukkoon, kun rakennettiin Tripla. Rautatien viemää tilaa ei siis voi leventää kumpaankaan suuntaan.

Läntinen lisäraide on viimeinen Pasilaan mahtuva raide ja laituri. Sen jälkeen kaikki maanpäällinen tila on käytetty.

 
Helsingin ja Pasilan välillä menee 10 raidetta ja Pasilassa on 11 laituriraidetta + 1 raide ilman laituria. Vaikka Helsingin ja Pasilan välille lisäisi raiteita, Pasilan asema ei varmaan vedä enempää junia. Pasilan asemalle ei voi puolestaan lisätä enempää laituriraiteita kuin 11, koska Helsingissä ei ole tapana varautua tulevaisuuden kehitykseen, joten rautatien käytävän leveys lyötiin lukkoon, kun rakennettiin Tripla. Rautatien viemää tilaa ei siis voi leventää kumpaankaan suuntaan.

Juurihan koko Pasilan asema ympäristöineen rakennettiin uusiksi, eikö tämä silloin tullut kenenkään mieleen?
 
Helsingin ja Pasilan välillä menee 10 raidetta ja Pasilassa on 11 laituriraidetta + 1 raide ilman laituria. Vaikka Helsingin ja Pasilan välille lisäisi raiteita, Pasilan asema ei varmaan vedä enempää junia. Pasilan asemalle ei voi puolestaan lisätä enempää laituriraiteita kuin 11, koska Helsingissä ei ole tapana varautua tulevaisuuden kehitykseen, joten rautatien käytävän leveys lyötiin lukkoon, kun rakennettiin Tripla. Rautatien viemää tilaa ei siis voi leventää kumpaankaan suuntaan.
Juuri näin, pullonkaula on Pasilan asema joten Pisara-ratakaan ei tosiasiassa auttaisi kapasiteetin kanssa, se kun menisi tunneliin Alppipuiston kohdalla.
 
Takaisin
Ylös