Suurpellon raideyhteys

Jutussa viitataan hauskasti "Amerikan" lamaan, ikään kuin se ei muita koskisi. Amerikkalaisetkinhan ovat vasta päässeet lamaantumisessa vauhtiin.

Otaniemi-Tapiola-Suurpelto -ratikka voidaan kytkeä liikenteellisesti yhteen jokerin kanssa, tai sitten ei. Kumpikaan ei sulje toisiaan pois. Teknisesti ne toki olisivat samaa järjestelmää, linjastollisesti se ei ole välttämätöntä.

Tuosta olisi enää suht pieni askel TramWestin mukaiseen linjaan edelleen Otaniemestä Munkkiniemeen ja Meilahteen. Jos Jokeri on olemassa, tekisin itse tiedelinjan loppuun asti Kumpulaan ja Viikkiin. Tällöin tietysti Jokerin ja muiden uusien raitioteiden pitäisi olla vanhojen kanssa yhteensopivia ja Helsingin pitäisi olla suostuvainen hankkeeseen.

Espoon kaavoituksessa, jota en kyllä tunne sen syvällisemmin yhtään, ihmetyttää se, että nykyistä Rantaradan käytävää ei tunnuta hyödyntävän kovinkaan tehokkaasti. Esim. Leppävaaran länsipuolella tuntuisi olevan radan varressa tilaa kovasti, mutta jostain syystä joku Suurpelto täyttyy ensin ja Histaa ja ties mitä haikaillaan. Inkrementaalisuus ja kunnon kaupunkimaisuus kunniaan, niin ei tule tämmöisiä 'ei ne veturit tulleetkaan' -havaintoja kymmenen vuotta jälkikäteen.

Östersundom-selvityksistä jäi tosin hieman lamaantunut olo ratikoiden suhteen ylipäätään, kun raidesuunnitelmien tarkoituksenmukaisuudella tai taloudellisuudella ei tunnu olevan ainakaan Helsingissä yhtään mitään väliä. Metro tulee kuin Jumalan ilma. Rakentaisiko Espoo ratikkaa yksinään? Epäilen, varsinkin kun Länsimetron budjetti on näemmä menossa pitkäksi ja leveäksi pahemman kerran. Omatoimisessa hankkeessa Espoon pitäisi vieläpä niellä ylpeytensä ja tehdä Helsingin järjestelmän kanssa yhteensopivaa ratikkaa, jolloin voitaisiin ikään kuin keittiön ovesta päästä tilanteeseen, jossa rajan yli kulkevaa linjaa ei voisi estää.
 
Kyllä tuossa ollaan ihan oikeilla linjoilla – menestyvä Suurpelto tarvitsee, jos ei joukkoliikennematkojen lukumäärän vuoksi, niin imagosyistä – raideliikenneyhteyden. Minusta mielenkiintoisin yhteys olisi tehokas ja laadukas liityntäratikka Tapiolan metroasemalle Jousenpuiston aseman kautta.

Paljonko sellainen halpisversio, eli pelkästään Jousenpuistoon asti ensin tulisi maksamaan, jos rata tehtäisiin nurmiratana pölkkyjen päälle? Vaunuinahan voisi aluksi käyttää helsinkiläisvaunuja joita vuokrattaisiin tai sitten niin että HKL hoitaa koko liikenteen.

Ongelmaksi tulisi varikko. Jonkinlainen liiteri saadaan tietysti aikaiseksi vaunujen säilytystä varten, mutta jos jollekin vaunulle tulee isompi korjaustarve, se pitäisi viedä luultavasti Helsinkiin, vai miten olisi järkevintä toimia?

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 9:41 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:26 ----------

Espoon kaavoituksessa, jota en kyllä tunne sen syvällisemmin yhtään, ihmetyttää se, että nykyistä Rantaradan käytävää ei tunnuta hyödyntävän kovinkaan tehokkaasti. Esim. Leppävaaran länsipuolella tuntuisi olevan radan varressa tilaa kovasti, mutta jostain syystä joku Suurpelto täyttyy ensin ja Histaa ja ties mitä haikaillaan. Inkrementaalisuus ja kunnon kaupunkimaisuus kunniaan, niin ei tule tämmöisiä 'ei ne veturit tulleetkaan' -havaintoja kymmenen vuotta jälkikäteen.

Tämä on se ikuisuuskysymys joka minuakin ihmetyttää. Samaa voisi sanoa myös kehäykkösen varsi Otaniemen ja turunväylän välillä, pelkkää metsää.

Rantaradan tilanteen selittänee osittain se että välissä on kokonaan toinen kaupunki, Kauniainen, joka kaavoittaa hyvin maltillisesti. Rata kulkee Kauniaisten alueen läpi 3 km matkalta. Mutta Espoon keskuksen länsipuolella on pitkät matkat pelkkää metsää ja peltoa Kauklahteen asti. Kaiketi ne ovat maanomistusolot jotka vaikuttavat minne voi rakentaa ja minne ei, jos maat omistaa yksityinen niin kukaan hullu ei ainakaan halvalla myy. Suurpellon kohdalla saattoi olla kyseessä sukupolvenvaihdostilanne jossa jollakin perillisistä oli niin kova rahantarve että siksi päätettiin tehdä kaupungin kanssa diili kaavoittamisesta.

Toinen seika on tietenkin NIMBY ja liito-oravat. Muistattehan taannoin millainen mekkala syntyi siitä jätevedenpuhdistamon siirtosuunnitelmista. Lähiseudun asukkaat halusivat mielummin pitää sen nykyisessä paikassa ja vastusti sen siirtoa lähimetsään (maan alle) ettei oman asunnon arvo tipu. Lopputuloksena se päätettiin sijoittaa kauas kehäkolmosen ulkopuolelle. Kauklahden ja Mikkelän välisiin metsiin on haluttu asuntoja mutta liito-oravien ja hirvien takia pitä jättää metsää alueiden väliin jne. Eli helppoa se ei ole mutta ei se Helsingissäkään ole jossa Keskuspuistoon ei saa koskea mistään kohtaa.

t. Rainer
 
Espoon kaavoituksessa, jota en kyllä tunne sen syvällisemmin yhtään, ihmetyttää se, että nykyistä Rantaradan käytävää ei tunnuta hyödyntävän kovinkaan tehokkaasti.
Olisikohan syynä se, että Espoon kaavoitus on perinteisesti ollut maanomistajavetoista. Esim. Histan takana on alueen maanomistaja, jolla on intressi saada rakennusoikeutta ja tuloja nykyisistä pelto- ja metsämaistaan. Rantaradan varren maanomistajia ei ehkä jostain syystä kiinnosta rakentaminen. Suurpellossa perikuntia rakentaminen kiinnosti, ja niinpä käynnistyi Suurpellon suurhanke.

Paljonko sellainen halpisversio, eli pelkästään Jousenpuistoon asti ensin tulisi maksamaan, jos rata tehtäisiin nurmiratana pölkkyjen päälle?
Sanotaan nyt 5-8 M€/km. Juurihan on julkaistu tuoreet suunnitelmat radanteosta Östersundomiin ja on näitä tietoja ollut tyrkyllä vuosikausia täälläkin.

Ongelmaksi tulisi varikko. Jonkinlainen liiteri saadaan tietysti aikaiseksi vaunujen säilytystä varten, mutta jos jollekin vaunulle tulee isompi korjaustarve, se pitäisi viedä luultavasti Helsinkiin, vai miten olisi järkevintä toimia?
Tuollaisen pätkän muutama vaunu voidaan säilyttää vaikka taivasallakin, jopa Suomen vaativissa erityisolosuhteissa. Mutta graffitit pysyvät paremmin poissa, jos tila on suljettu. Sellainen halli ei paljoa maksa. Isommat korjaustarpeet eivät ole ongelma. Käytännössä ainoa iso tarve on kolari, ja siinäkin tapauksessa ei mene kuin muutama tunti, niin vaunu on viety jonnekin, missä on tilaa oikoa ja maalata. Jos siinä säilytyshallissa ei sellaiseen työhön ryhdytä. Fiksusti tehdyissä uusissa vaunuissa kolarikorjauksetkin ovat pikakiinnitteisten ulkopaneleiden vaihtoja, joten vaunua ei tarvi viedä minnekään.

Toinen seika on tietenkin NIMBY ja liito-oravat. Muistattehan taannoin millainen mekkala syntyi siitä jätevedenpuhdistamon siirtosuunnitelmista. Lähiseudun asukkaat halusivat mielummin pitää sen nykyisessä paikassa ja vastusti sen siirtoa lähimetsään (maan alle) ettei oman asunnon arvo tipu. Lopputuloksena se päätettiin sijoittaa kauas kehäkolmosen ulkopuolelle. Kauklahden ja Mikkelän välisiin metsiin on haluttu asuntoja mutta liito-oravien ja hirvien takia pitä jättää metsää alueiden väliin jne. Eli helppoa se ei ole mutta ei se Helsingissäkään ole jossa Keskuspuistoon ei saa koskea mistään kohtaa.
Ei ole ei, kun metro sotkee kaikki kuviot. Metrohan on Suurpellon arvon syönyt ja metron vuoksi pitää siirtää jätevedenpuhdistamo ja rakentaa periaatteessa rakennuskelvottomat savirannat. Mutta rohkenenpa veikata, että kun keskuspuistoon ehdotetaan metroasemaa, niin se pitää rakentaa heti eikä hinnalla ole väliksi eikä sillä, että metroaseman ympärille on rakennettava myös 10.000 asukkaan kompaktikaupunki, jotta sillä asemalla olisi myös käyttäjiä. Keskuspuiston luontoarvoilla ja puistokaavoilla ei ole merkitystä, koska metro on välttämätön. [applause]

Antero
 
Jos kysymys on raskaasta raidelikenteestä, miksei metroa voi rakentaa Kehä II:n käytävään ja yhdistää metro Länsiväylällä sekä viedä sen pohjoiseen aina Rantaradalle. Siellä Leppävaaran kautta ja tunnelissa Pitäjänmäelle, Munkkivuoreen, Meilahteen, Töölöön ja Kamppiin. Tällöin molemmat haarat yhtyisivät, mutta toinen haara kulkisi Länsiväylän vartta ja toinen Töölön kautta Rantarataa ja sitten palvelisi myös Espoon tarvetta yhdistää kaupunkirakennettaan. En ole espoolainen, mutta miltä ajatus kuulostaa?

- Heli
 
Jos kysymys on raskaasta raidelikenteestä, miksei metroa voi rakentaa Kehä II:n käytävään ja yhdistää metro Länsiväylällä sekä viedä sen pohjoiseen aina Rantaradalle. ... En ole espoolainen, mutta miltä ajatus kuulostaa?
Miksi? Koska se maksaa niin järjettömästi. Ajatus siis kuulostaa rahan tuhlaukselta. Sen sijaan jos tuo toteutetaan kevyenä raideliikenteenä, saadaan hinnasta 80 % pois ja ollaankin jo vuosikymmeniä vanhoissa Espoon pikaraitiotiesuunnitelmissa. Eli ajatuksesi on aivan oikea, teknologiavalinta vaan korjattuna.

Antero
 
Espoon kaavoituksessa, jota en kyllä tunne sen syvällisemmin yhtään, ihmetyttää se, että nykyistä Rantaradan käytävää ei tunnuta hyödyntävän kovinkaan tehokkaasti. Esim. Leppävaaran länsipuolella tuntuisi olevan radan varressa tilaa kovasti, mutta jostain syystä joku Suurpelto täyttyy ensin ja Histaa ja ties mitä haikaillaan. Inkrementaalisuus ja kunnon kaupunkimaisuus kunniaan, niin ei tule tämmöisiä 'ei ne veturit tulleetkaan' -havaintoja kymmenen vuotta jälkikäteen.

Kilon ja Leppävaaran välisellä alueella sijaitsee radan pohjoispuolella Kilon kartano ja eteläpuolella on virkistysaluetta. Muutenkin tuo alue sijaitsee jo melko pitkän matkan päässä sekä Leppävaaran että Kilon asemista. Tuo alue varmasti jää rakentamattomaksi. Sinänsähän Rantaradan vartta on kehitetty voimakkaasti, varsinkin Leppävaaran aseman tienoota. Tälläkin hetkellä Sellonhuippu- niminen asuintorni on rakenteilla aivan aseman viereen, samoin kuin toimistokortteli Kehä I:n varteen lyhyen matkan päähän radasta sen eteläpuolelle ja sitten kun Kehä I:n tunnelointi siinä radan pohjoispuolella valmistuu, rakennetaan senkin päälle vielä lisää. Kun Leppävaarasta tulee hyvin tiiviisti rakennettu, on ihan hyvä, että sen lähellä on tarpeeksi virkistysaluetta. Kyllähän sekä Espoossa ja Kauniaisissa on kehitetty (ainakin kaavoitettu rakentamista, jota ei välttämättä ole vielä ehditty toteuttamaan), kaikkia asemanseutuja, lukuunottamatta nyt ehkä Mankin ja Keran seisakkeiden ympäristöjä.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole ei, kun metro sotkee kaikki kuviot. Metrohan on Suurpellon arvon syönyt ja metron vuoksi pitää siirtää jätevedenpuhdistamo ja rakentaa periaatteessa rakennuskelvottomat savirannat. Mutta rohkenenpa veikata, että kun keskuspuistoon ehdotetaan metroasemaa, niin se pitää rakentaa heti eikä hinnalla ole väliksi eikä sillä, että metroaseman ympärille on rakennettava myös 10.000 asukkaan kompaktikaupunki, jotta sillä asemalla olisi myös käyttäjiä. Keskuspuiston luontoarvoilla ja puistokaavoilla ei ole merkitystä, koska metro on välttämätön. [applause]
Jos unohdetaan vitsailu niin Keskuspuiston suunta olisi se suunta joka Helsingissä voisi pikaraitiotie palvella. Nimenomaan jos sen reunamille valtateiden varsille saisi rakentaa kapean vyöhykkeen, esim Ruskeasuolta pohjoiseen Hämeenlinnaväylää pitkin uudelle Kuninkaantammen asuinalueelle, mahdollisesti jatkuen Kaivokselaan kuten vanhoissa Castrénin esimetrosuunnitelmissa.

t. Rainer
 
Minä käsitin, että Antero puhui Espoon Keskuspuistosta.

Minä tarkoitin kyllä alunperin Stadin Keskuspuistoa kun vastasin edellistä edellisessä viestissä että "helppoa se ei ole mutta ei se Helsingissäkään ......"

Espoon Keskuspuistossa on kyllä vähän sama problematiikka mutta rakentamishalut lienevät toistaiseksi tyydytetty Suurpellolla joka tulee siis puiston kylkeen.

t. Rainer
 
Eikös se WSP:n ehdottama ratikka ollut Suurpelto - Tapiola - Otaniemi - Munkkiniemi - Meilahti - Pasila - Arabia. Olisi hyvä, tuo Munkkiniemi - Meilahti - Pasila - Arabia pitäisi tehdä joka tapauksessa. Tosin ehkä kuitenkin Suurpelto - Tapiola - Otaniemi - Munkkiniemi - Meilahti - Pasila - Kalasatama - Laajasalo mieluummin. Tai sekä että, Matinkylän haaralle saadaan sekin näppärän metroliitynnän piikkiin :)
 
Tämä on se ikuisuuskysymys joka minuakin ihmetyttää. Samaa voisi sanoa myös kehäykkösen varsi Otaniemen ja turunväylän välillä, pelkkää metsää.
Haluaisitko itse asua aivan kehän tai radan varrella? Mieluummin asuu hieman kauempana, luonnon hiljaisuudessa. Mieluummin 500m päässä hiljaisesta bussipysäkistä kuin juna-asemasta tai väylänvarsipysäkeistä.
 
Haluaisitko itse asua aivan kehän tai radan varrella? Mieluummin asuu hieman kauempana, luonnon hiljaisuudessa. Mieluummin 500m päässä hiljaisesta bussipysäkistä kuin juna-asemasta tai väylänvarsipysäkeistä.

Suomessahan on jokin normi jonka mukaan asuintaloja ei saa rakentaa isijen valtateiden kylkeen ja ihan noin vaan ei myöskään rautateiden viereen. Mutta ei koske työpaikkarakentamista.

t. Rainer
 
Suomessahan on jokin normi jonka mukaan asuintaloja ei saa rakentaa isojen valtateiden kylkeen ja ihan noin vaan ei myöskään rautateiden viereen. Mutta ei koske työpaikkarakentamista.

Käypäs katsomassa Lahdenväylän alussa olevaa isoa asuinkerrostaloa Vanhassakaupungissa ja Hiekkaharjun seisakkeen itäpuolelle liki rataan kiinni valmistuvaa omakotitaloa.
 
Käypäs katsomassa Lahdenväylän alussa olevaa isoa asuinkerrostaloa Vanhassakaupungissa ja Hiekkaharjun seisakkeen itäpuolelle liki rataan kiinni valmistuvaa omakotitaloa.

Hyvin harvassa on joka tapauksessa. Olen panut merkille sen Lahdentien kerrostalon mutta sillä on jokin erikoislupa, se on ns nuorisoasuintalo eli siinä ei asuta koko elämää. Myös Leppävaarassa on kehäykkösen vieressä isoja kerrostaloja mutta tilapäisesti koska kehäykkönen tullaan laittamaan tunneliin siitä kohtaa. Hiekkaharjussa on meluaita joka lienee mahdollistaneen talojen sijoitteluun.

t. Rainer
 
Haluaisitko itse asua aivan kehän tai radan varrella? Mieluummin asuu hieman kauempana, luonnon hiljaisuudessa. Mieluummin 500m päässä hiljaisesta bussipysäkistä kuin juna-asemasta tai väylänvarsipysäkeistä.

Eipä se Suurpeltokaan olisi mikään hiljaisuuden tyyssija, jos sinne olisi saatu kaikki mitä haalittiin, ja nyt kun raideliikenne puuttuu niin meluavia autoja tulee sitä enemmän.

Tien viereen rakentamisesta: Turussa tehdään opiskelija-asuntotornia Helsingin moottoritien päähän suunnilleen niin lähelle ajorataa kuin pystyy. Ks.

http://taloforum.fi/viewtopic.php?f=6&t=480&start=201

Olin aikanani suht tyytyväinen Ylioppilaskylän asukas tornin naapurikorttelissa (nykyinen Helsinginkatu/-valtatie valmistui sinä aikana), mutta enpä kyllä tuossa haluaisi asua. Torneista innostuneita varmaan silti piisaa.
 
Takaisin
Ylös