Suurpellon raideyhteys

Hyvin harvassa on joka tapauksessa. Olen panut merkille sen Lahdentien kerrostalon mutta sillä on jokin erikoislupa, se on ns nuorisoasuintalo eli siinä ei asuta koko elämää. Myös Leppävaarassa on kehäykkösen vieressä isoja kerrostaloja mutta tilapäisesti koska kehäykkönen tullaan laittamaan tunneliin siitä kohtaa. Hiekkaharjussa on meluaita joka lienee mahdollistaneen talojen sijoitteluun.

Se on Nuorisosäätiön talo :)

Vakavissaan, Teollisuuskadun varteen tulee (ettei olisi jo valmistunut) myös asuintalo jossa on parvekkeet suoraan tielle päin. Mutta kyllä tuo siltikin on ihan oikea ongelma, väittäisin ettei esimerkiksi Mannerheimintien vartta saisi nykymääräyksillä rakentaa ollenkaan.
 

Joka tapauksessa Suomessa on tiukat määräyykset miten lähelle valtatietä saa asuinrakennuksia rakentaa, ja poikkeuslupa tulee yleensä vain ns asuntolatyyppisille taloille joissa asutaan vain lyhyitä jakosoja kerrallaan.

Kuitenkin kuvittelisin että on muitakin kuin opiskelijat, jotka voisivat asua vilkkaan tien varrella olevassa talossa jos liikenteen huminan kompensoi hyvät palvelut ja joukkoliikenneyhteydet.

t. Rainer
 
Kuitenkin kuvittelisin että on muitakin kuin opiskelijat, jotka voisivat asua vilkkaan tien varrella olevassa talossa jos liikenteen huminan kompensoi hyvät palvelut ja joukkoliikenneyhteydet.

Kuurot. No joo, huono vitsi.

Itse kyllä pitäisin euroja ainoana edes jollain tapaa toimivana kompensaationa meluasumiselle.
 
Kuurot. No joo, huono vitsi.

Itse kyllä pitäisin euroja ainoana edes jollain tapaa toimivana kompensaationa meluasumiselle.

Tietysti sen pitää tuntua myös asumisen hinnoissa.

Nyt seuraavaksi vastaat että haluan luoda slummeja Helsinkiin. Fakta on kuitenkin se että meillä asuminen on huippukallista koska ei ole toimivia asuntomarkkinoita kun säännöt ovat niin tiukat. Vaika vuokrasäännöstelyä ei ole nin miellä on rakentamisen säännöstelyä joka tuhoaa asuntomarkkinat.

Minun mielestäni slummia edustaa paljon enemmän ne halvimmasta päästä olevat asunnot jotka ovat surkeiden kulkuyhteyksien päässä eli keskellä ei mitään, joka pakotaa auton omistamisen jos haluaa johonkin päästä.

Helsingissä metsä- /ryteikkövyöhykkeet ulottuvat ihan kantakaupunkiin kiinni, lännessä Turunväylän, Vihdintien ja Hämeenlinnanväylän varrella, idässä Tuusulan ja Lahdenväylän. Ainoastaan Länsi- ja Itäväylä muistuttavat eurooppalaisen kaupungin sisääntuloväyliä koska niiden varrella on runsaasti työpaikkarakentamista. Muiden valtateiden varret ovat ghost cityä.

Parempana vaihtoehtona kuin että väki asettuu kauas kehäteiden ulkopuolelle metsälähiöihin olisi rakentaa halpoja asuntoja tyhjille joutomaille, niin syntyisi enemmän valinnanvaraa. Viheralueiden kuuluisi olla yhtenäisiä eikä kaupunkirakennetta pirstoavia. Kuvittelisin että liito-oravat, karhut, sudet ja muut harvinaiset eliöt ovat muutenkin aliedustettuja kehäkolmosen sisäpuolella ettei rakentamiskielto teiden varsilla ole edes niiden vuoksi perusteltua.

Myös ratojen varsi on aika huonosti hyödynnettyä. Kun juna lähtee Pasilasta oli suunta länsi tai pohjoinen, se puskee kilometrikaupalla metsän läpi ennenkuin mitään merkkejöä asutuksesta tulee vastaan.

Olen itse asunut talossa joka oli 50 m päässä radasta eikä häirinnyt.

Olen asunut myös muutaman kilsan päässä Vantaan lentokentältä suorassa linjassa koilli-lounaissuuntaisen pääkiitotiehen nähden ja lentomelu häiritsi enemmän kuin junamelu 50 m päässä radasta, mutta sekin vaimeni siedettäväksi jos ikkunat piti kiinni. Silti asutusta lentokentän melualueella on aika paljonkin kaiken kaikkiaan.

Olen asunut myös kohdassa josta on 200m vihdintirlle ja 400 m kehäykköselle mutta melua ei kuulunut lainkaan sisään. Tiemelu on enemmän tasaista vaimeaa huminaa, rautatiemelu siitä välistä ja lentomelu lentokoneen noustessa on kuin hiustenkuivaajaa pitäisi parin metrin päässä.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Olen itse asunut talossa joka oli 50 m päässä radasta eikä häirinnyt.

Juu samoin, tai taisi olla vähemmänkin etäisyyttä, ja kohdassa, jossa Toijalaan ja Helsinkiin menevät radat erkanevat Turussa, eli liikennettäkin oli suomalaisessa mittakaavassa varsin paljon. Silti se, mikä häiritsi, oli jatkuva kauempaa, parin talorivin takaa kuuluva Helsinginkadun humina. Juna on yksi ääni joka alkaa ja loppuu. Sähköistetyllä radalla siihen harvemmin liittyy edes dieselin jyrinää. Muutaman kuukauden asumisen jälkeen junia ei oikeasti edes huomannut, vaikka olen melun suhteen aika herkkä häiriintymään. Vilkas valtatie taas tuottaa jatkuvaa huminaa jonka ainakin minä koen ahdistavaksi. Jatkuvan melun terveysvaikutuksia on muuten alettu tutkia aika myöhään ja tulosten mukaan se on merkittävä stressitekijä asuinalueilla sallituillakin äänentasoilla.
 
Kuitenkin kuvittelisin että on muitakin kuin opiskelijat, jotka voisivat asua vilkkaan tien varrella olevassa talossa jos liikenteen huminan kompensoi hyvät palvelut ja joukkoliikenneyhteydet.

Vilkkaan tien varressa pahimpana ongelmana ei ole melu, vaan pienhiukkaskuormitus. Talojen parvekkeita ja pihoja ei saada vastaamaan nykyisiä määräyksiä turvallisen hengitysilman suhteen. Poikkeuksia on tehty esimerkiksi opiskelija-asuintaloille, joissa ei asuta pitkään ja on vähän tai ei lainkaan pihalla leikkiviä lapsia. Sekä tien että radan varressa melu ja tärinä voidaan maaperätyypistä riippuen yleensä saada hallintaan, kun puhutaan taajama-alueilla yleisistä nopeuksista. Vaimennuksen hinta tietysti vaikeuttaa edullisten asuntojen rakentamista.

Mannerheimintien, Mäkelänkadun ja Hämeentien varteen ei tosiaan enää saisi asuntoja rakentaa. Esimerkiksi tulevia varikkoratkaisuja pohdittaessa arvioitiin, että Koskelan varikon tontille olisi hyvin vaikeaa saada lupia asuinrakennuksille, jos varikko siirrettäisiin muualle.
 
Vilkkaan tien varressa pahimpana ongelmana ei ole melu, vaan pienhiukkaskuormitus. Talojen parvekkeita ja pihoja ei saada vastaamaan nykyisiä määräyksiä turvallisen hengitysilman suhteen. Poikkeuksia on tehty esimerkiksi opiskelija-asuintaloille, joissa ei asuta pitkään ja on vähän tai ei lainkaan pihalla leikkiviä lapsia. Sekä tien että radan varressa melu ja tärinä voidaan maaperätyypistä riippuen yleensä saada hallintaan, kun puhutaan taajama-alueilla yleisistä nopeuksista. Vaimennuksen hinta tietysti vaikeuttaa edullisten asuntojen rakentamista.

Mannerheimintien, Mäkelänkadun ja Hämeentien varteen ei tosiaan enää saisi asuntoja rakentaa. Esimerkiksi tulevia varikkoratkaisuja pohdittaessa arvioitiin, että Koskelan varikon tontille olisi hyvin vaikeaa saada lupia asuinrakennuksille, jos varikko siirrettäisiin muualle.
Niin jos asunnossa on pakko olla parveke niin ei se silloin tietenkään onnistu.

Mutta hyvä että nyt saatiin selkeä vastaus sille ikuisuuskysymykselle, että miksi kantakaupunkia ei voi enää laajentaa vaan on pakko sijoittaa asuintalot lähiömäisesti mikä suosii autoilua ja tekee joukkoliikenteen toteuttamisen haasteelliseksi. Meillä on siis tiukat rakennusmääräykset.

Saksassa jossa kaupunkirakene on tiiviimpää ,pienhiukkasten syntymistä rajoitetaan ajoneuvolainsäädännön avulla, dieselajoneuvoilla on erilaisia päästöluokkia ja liian suuripäästöisillä ei ole asiaa kaupunkeihin, ja nin voisi minun puolestani ihan hyvin ola meillä. Myös nastarenkaat ovat Saksassa kielletty, niiden kieltäminen Suomessa voi olla vaikeampi juttu, mutta Ruotsissa suunitellaan jo niiden käytön rajoittamista suurkaupungeissa.

t. Rainer
 
Myös nastarenkaat ovat Saksassa kielletty, niiden kieltäminen Suomessa voi olla vaikeampi juttu, mutta Ruotsissa suunitellaan jo niiden käytön rajoittamista suurkaupungeissa.

Miten niin suunnitellaan? Tukholman Hornsgatanilla on jo nastarengaskielto ja se laajentunee tulevana talvena muualle Södermalmia. Kunnianhimoisimpiin vaalilupauksiin kuuluu tietenkin koko kehäteiden sisäpuolella oleva kaupunki.
 
Miten niin suunnitellaan? Tukholman Hornsgatanilla on jo nastarengaskielto ja se laajentunee tulevana talvena muualle Södermalmia. Kunnianhimoisimpiin vaalilupauksiin kuuluu tietenkin koko kehäteiden sisäpuolella oleva kaupunki.

No joka tapauskessa siellä on jo asialle päätetty tehdä jotain.

Miten muuten rakentamisen kanssa Tukholmassa? Saako siellä rakentaa asuintaloja lähelle pääväyliä vai ei?

t. Rainer
 
Miten muuten rakentamisen kanssa Tukholmassa? Saako siellä rakentaa asuintaloja lähelle pääväyliä vai ei?

Liljeholmenissa ja viereisessä Sjövikissä on hiljattain rakennettu 60-100 metrin päähän kuusikaistaisesta Södertäljevägenistä. Essingessä E4/E20:n varteen on tullut 50 m:n etäisyyteen asuintaloja. Myös radan viereen ja päälle keskusrautatieaseman lähelle on tullut ja tulossa asutusta, samoin Farsta strandissa (ja varmasti paljon muuallakin).
 
Olen jossain lukenut että Ruotsissa on kokeiltu matalia meluaitoja rautateillä ja joidenkin tietojen mukaan ne toimivat yhtä hyvin kuin korkeat.

En ole Ruotsin kokeiluista lukenut, mutta meluaidoissa ylipäätään on se ongelma, että niiden yläreuna toimii uutena pistemäisenä säteilylähteenä melulle. Kaikilla meluaidoilla, matalilla ja korkeilla, on siis se vika, että melu leviää niiden "taaksekin" varsin tasaisesti.
 
Liljeholmenissa ja viereisessä Sjövikissä on hiljattain rakennettu 60-100 metrin päähän kuusikaistaisesta Södertäljevägenistä. Essingessä E4/E20:n varteen on tullut 50 m:n etäisyyteen asuintaloja. Myös radan viereen ja päälle keskusrautatieaseman lähelle on tullut ja tulossa asutusta, samoin Farsta strandissa (ja varmasti paljon muuallakin).

Kun katsoo Tukholman esikaupunkialueita Google mapsillä niin ei ihmettele yhtään miten on saatu 800.000 asukasta mahtumaan samankokoiselle alueelle kuin Helsingissä vain 570.000. Ja silti on isoja yhtenäisiä viheralueitakin voitu säästää.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 14:56 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:55 ----------

Liljeholmenissa ja viereisessä Sjövikissä on hiljattain rakennettu 60-100 metrin päähän kuusikaistaisesta Södertäljevägenistä. Essingessä E4/E20:n varteen on tullut 50 m:n etäisyyteen asuintaloja. Myös radan viereen ja päälle keskusrautatieaseman lähelle on tullut ja tulossa asutusta, samoin Farsta strandissa (ja varmasti paljon muuallakin).

Ne ruotsalaismalliset matalat joita on käytössä mm Arlandan radalla kaartuvat jotenkin sisäänpäin. Voi olla että ne on vuorattu kanssa jollain akustiikkaklevyillä.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös