Suurpellon raideyhteys

Ne ruotsalaismalliset matalat joita on käytössä mm Arlandan radalla kaartuvat jotenkin sisäänpäin. Voi olla että ne on vuorattu kanssa jollain akustiikkaklevyillä.

Oletan, että tämä vastaus oli minulle.

Aidan muoto ei vaikuta yläreunan "äänilähteeseen"; aidan yli jatkavan äänen kannalta on jokseenkin sama onko yläreunan alla jonkinlainen "pussi" vai ei. Ainoa muoto, jolla oikeasti olisi merkittävä vaikutus, olisi koko radan yli ulottuva tunneli. Akustiikkalevyjenkin vaikutus on vähän kyseenalainen, ei meluaidoista takaisin heijastuva melu ymmärtääkseni ole se suurin ongelma.
 
Aidan muoto ei vaikuta yläreunan "äänilähteeseen"; aidan yli jatkavan äänen kannalta on jokseenkin sama onko yläreunan alla jonkinlainen "pussi" vai ei. Ainoa muoto, jolla oikeasti olisi merkittävä vaikutus, olisi koko radan yli ulottuva tunneli. Akustiikkalevyjenkin vaikutus on vähän kyseenalainen, ei meluaidoista takaisin heijastuva melu ymmärtääkseni ole se suurin ongelma.
Minulla on kyllä sellainen mielikuva, että nimenomaan raideliikenteen kiskomelua vaimennetaan onnistuneesti kaartuvalla matalalla meluesteellä, joka heijastaa äänen takaisin sinne, mistä se tulikin. Junan ylempien osien melua onkin vaikeampi vaimentaa. Saksassa olen nähnyt meluesteitä, jotka ulottuvat selvästi yli kattokorkeuden. Sellaisen meluesteen vieressä on tosi tylsää matkustaa junassa, kun ei näe mitään. Yhtä tylsää kuin metrolla tunnelissa.

Antero
 
Saksassa olen nähnyt meluesteitä, jotka ulottuvat selvästi yli kattokorkeuden. Sellaisen meluesteen vieressä on tosi tylsää matkustaa junassa, kun ei näe mitään. Yhtä tylsää kuin metrolla tunnelissa.
Olisiko mitään teknistä estettä sille, että lisätään ikkunat meluesteisiin? :)
 
Minulla on kyllä sellainen mielikuva, että nimenomaan raideliikenteen kiskomelua vaimennetaan onnistuneesti kaartuvalla matalalla meluesteellä, joka heijastaa äänen takaisin sinne, mistä se tulikin. Junan ylempien osien melua onkin vaikeampi vaimentaa.

Mielenkiintoista. Seison korjattuna. Lieneeköhän tässä kyse siitä, että estetään melun heijastuminen meluesteestä toiselle puolen rataa tai jälleen junan seinän kautta alkuperäiseen suuntaansa? Uusi ajatus minulle, mutta vähäisistä akustiikan opinnoistani onkin jonkin verran aikaa.
 
Minulla on kyllä sellainen mielikuva, että nimenomaan raideliikenteen kiskomelua vaimennetaan onnistuneesti kaartuvalla matalalla meluesteellä, joka heijastaa äänen takaisin sinne, mistä se tulikin. Junan ylempien osien melua onkin vaikeampi vaimentaa. Saksassa olen nähnyt meluesteitä, jotka ulottuvat selvästi yli kattokorkeuden. Sellaisen meluesteen vieressä on tosi tylsää matkustaa junassa, kun ei näe mitään. Yhtä tylsää kuin metrolla tunnelissa.
Ttarvitaanko tavallisella radalla jossa kaikki junat kulkevat sähköllä, ja kiskot ovat jatkuvasti hitsattuja ollenkaan yli 1.5 metrin korkusia meluesteitä?

Suurnnopeusradat ovat erikseen koska niissä ajoviima 200-300 km vauhdissa aiheuttaa vissiin aika terävän, "viheltävältä" kuulostavan äänen.

t. Rainer
 
Ttarvitaanko tavallisella radalla jossa kaikki junat kulkevat sähköllä, ja kiskot ovat jatkuvasti hitsattuja ollenkaan yli 1.5 metrin korkusia meluesteitä?

Mutkat ja vaihteethan ne taitaa pahimmat olla, seuraava tekijä onkin sitten oikeastaan itse juna. Perus sähköjuna suorilla, vaihteettomilla ja yhteenhitsatuilla kiskoilla ei pidä pahemmin ääntä, ei vaikka nopeus olisi korkea.

Joku jo ohimennen mainitsikin, että silloin tällöin ohi kiitävä juna ei ole niin paha kuin jatkuva autotien kohina. Tästä on muutama vuosi sitten tehty jotain tutkimustakin, jonka lopputulos oli, että jatkuva melu, hieman hiljaisempanakin, stressaa enemmän kuin vähän väliä toistuva ääni.
 
Perus sähköjuna suorilla, vaihteettomilla ja yhteenhitsatuilla kiskoilla ei pidä pahemmin ääntä, ei vaikka nopeus olisi korkea.
Meiltä on n. 1 km pääradalle kohtaan, jossa junat ajavat kohtalaista vauhtia (Hiekkaharjun ja Koivukylän välillä) ja kyllä pihalle kuuluu selvästi, milloin juna ohi ajaa. Ääni ei häiritse mitenkään, mutta ei voi myöskään väittää, ettei sitä olisi. Pian 2-vuotias tyttäreni huomaa sen lähes joka kertaa ja kommentoi 'puf-puf' :)
 
Meiltä on n. 1 km pääradalle kohtaan, jossa junat ajavat kohtalaista vauhtia (Hiekkaharjun ja Koivukylän välillä) ja kyllä pihalle kuuluu selvästi, milloin juna ohi ajaa. Ääni ei häiritse mitenkään, mutta ei voi myöskään väittää, ettei sitä olisi.

Sama juttu, 1 km, Hkh-Kvy -välillä myös ollaan, ja ääni kuuluu. Pakkasella etenkin kaikki ääni etenee vaakasuoraan.
 
Meiltä on n. 1 km pääradalle kohtaan, jossa junat ajavat kohtalaista vauhtia (Hiekkaharjun ja Koivukylän välillä) ja kyllä pihalle kuuluu selvästi, milloin juna ohi ajaa.

Otaniemeen kuulee silloin tällöin junan äänen - tai oletan, että se on juna, en tietenkään näe Rantaradalle saakka. Liekö jossain Vermon kohdilla sopivan äänekäs mutka? Matkaa tulee reilu kolme kilometriä. Kehä I puolestaan kuuluu jatkuvana huminana, ja se kyllä alkaa ottamaan päähän varsinkin lintualueella liikkuessa.
 
Kaupunkisuunnittelulautakunnan uudelta esityslistalta löytyy löytyy kohta Niittykumpu, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, Koivu-Mankkaa II, alue 211907. Kyseessä on siis hyvin alustavassa vaiheessa oleva kaava ja nyt ensimmäistä kertaa osuu silmiini jonkillaista havainnemateriaalia: http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2012231500-3-1.PDF. Tässä on esityslistasta poimittua tekstiä:

Niittykumpu sanoi:
Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti kokouksessaan 7.12.2011 kaavan lähtökohdat ja tavoitteet uudelleen valmisteltavaksi. Päätöksen mukaan ”alueesta laaditaan useita toisistaan merkittävästi poikkeavia vaihtoehtoja eri arkkitehtitoimistojen toimesta. Tavoitteena on kaupunkikuvaltaan ja -rakenteeltaan tiivis ja omaleimainen alue, joka luontevasti kytkeytyy olemassa olevaan työpaikka-alueeseen ja urheilupuistoon ilmentäen esimerkiksi hyvinvoinnin teemaa. Tämä korostaa luontevasti ekologisuuden ja hyvien energiaratkaisujen merkitystä. Tavoitteena on alue, joka ulospäin on ilmeeltään pistetalojen sijasta suljetummasta korttelirakenteesta muodostuva alue ja jossa korttelien piha-alueet ovat ulospäin suojattuja. Alue on niin laaja, että sen sisällä voidaan toteuttaa myös osa-alueiden korttelien keskinäistä vaihtelua. Toteutuksessa korostetaan metron käyttöä sekä hyviä liikenneyhteyksiä eri suuntiin. Tarvittava pysäköinti järjestetään pysäköintitaloissa ja/tai maanalaisena.”

Tämä kaava-alue sijaitsee arviolta 0.5-1.5 km kävelymatkan päässä tulevalta Tapiolan urheilupuiston metroasemalta. Tämä rakentaminen täydentäisi ja monipuolistaisi kaupunkirakennetta ja voisi myös parantaa mahdollisen Suurpellon ratikan kannattavuutta. Suurpelto-Pasila-Latokartano ratikalla olisi varmasti aamuruuhkassa työntekijöitä tulossa Oriolan ja Orionin tiloihin idästä. Itään päin menijöitä tulisi varmasti paikallisista asukkaista. Näin kulkijoita riittäisi paremmin molempiin suuntiin.
 
Keraan on suunniteltu pikaratikkayhteyttä Matinkylästä Suurpellon ja Olarin kautta. Ongelmallista tuossa on se, että Kera on teollisuusaluetta, jonne mennään vain töiden alkaessa ja josta lähdetään töiden päättyessä. Ilmeisesti Keran tilanne tulee muuttumaan. Tämän päivän Helsingin Sanomissa sivulla A9 "Espoo kutsuu suunnittelemaan Länsimetron jatkeen asemia"-nimisessä jutussa Espoon uusi kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen nostaa Keran aseman ympäristön esille. Jutussa sanotaan, että teollisuusalue alkaa tyhjentyä ja että se voitaisiin muuttaa asuinalueeksi. Pikaisella googlauksella löytyikin Tony Hagerlundin kirjoitus Kerasta. Olen tainnut nähdä tuon jutun aiemminkin ja se on ilmeisemmin julkaistu Helsingin Sanomissa mielipideosastolla kesäkuussa. Tuossakin kirjoitetaan, että loppukin teollisuus olisi muuttamassa alueelta pois ja että aluetta oltaisiin muuttamassa asuinalueeksi ja tuossa kirjoitetaan myös alueen historiasta ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta Keran vanhasta päärakennuksesta. Laitetaan lainaus tekstistä:
Tony Hagerlund sanoi:
Keskellä Espoota sijaitsevalta nykyään lähinnä junaseisakkeestaan tunnetun Keran alueelta on muuttamassa loppukin teollisuus pois. Tilalle on suunnitteilla uusi asuinalue. Pelkästään Inex Partnersilta vapautuu pääosin asuinrakentamiselle peräti 21 hehtaaria maata. Kaupunkisuunnittelulauta ryhtyy kaavoittamaan aluetta uudestaan.

Tätä seuraavaa en ainakaan muista koskaan nähneeni: S-ryhmä: Kaavoituspyynnön lähtökohdat ja periaatteet. Tuon mukaan selvästikin S-ryhmän uudelledelleenjärjestellessään logistiikka-alueen toimintoja Keran aseman läheltä vapautuu alue, joka voitaisiin käyttää asuinrakentamiseen. Laitetaan vielä lainaus tekstistä:
S-ryhmä: Kaavoituspyynnön lähtökohdat ja periaatteet sanoi:
Asemakaava-alueen koko ja uusien toimintojen edellyttämä infrastruktuuri avaavat mahdollisuuksia tavanomaista rakentamista kustannustehokkaampien ja ekologisempien ratkaisujen tutkimiselle ja suunnittelulle. Esimerkiksi alueellisella lähienergialla voidaan pienentää kasvihuonekaasupäästöjäja samalla tuottaa edullisempaa energiaa alueen asukkaille. Lähiöiden lähienergiahankkeissa on päästy jopa 20% edullisempaan hintatasoon (esim. Turussa Varissuon alue).

Asutuksen lisääntyessä Kerassa pikaratikkayhteys muuttuu jo huomattavasti järkevämmäksi. Matinkylä - Olari - Suurpelto - Kera - reittiosuudella tapahtuu paljon jo nyt: Matinkylän uimarannan lähellä on rakenteilla niin pientaloja kuin kerrostalojakin, Ison Omenan läheisyydessä rakennetaan niin kerrostaloja kuin toimistojakin, Ison Omenan kohdalla Länsiväylän pohjoispuolella on rakenteilla kerrostaloja ja lisäksi yksi kortteli on tyhjänä ja puista parturoituna odottamassa rakentamista ja tietenkin Suurpellossa rakennetaan myös. Palomaan kuvaamassa hienossa linjan E16 reittivideossa näkyykin Ison Omenan läheisyyteen nousevat kerrostalot (kohta 3:20 eteenpäin ja myös Suurpeltoa videon loppupuolella. Kyllä videossa vilahtaa miltei heti Länsiväylän ylityksen jälkeen se tyhjä tonttikin. Nihtisiltaan on tulossa jokunen kerrostalo ja nyt kun vielä Keraankin tulisi kunnolla asutusta, tilanne ratikkaliikenteen suhteen näyttääkin jo huomattavasti nykyistä paremmalta. Tietenkin Kerasta tuota ratikkalinjaa pitäisi vielä jatkaa johonkin suuntaan, esimerkiksi Leppävaaran tai Karakallion suuntaan.
 
Tietenkin Kerasta tuota ratikkalinjaa pitäisi vielä jatkaa johonkin suuntaan, esimerkiksi Leppävaaran tai Karakallion suuntaan.

Tuo raitiotiehän on Jokeri 2:n alun perin esitetyllä reitillä, joka siis jatkuu Myyrmäkeen. Taitaa olla kuitenkin utopiaa, että Jokeri 2 rakennettaisiin heti ensivaiheessa raiteille koko matkaltaan Vuosaaresta Matinkylään.

Sinänsä Kera näyttää vallan loistavalta mahdollisuudelta Espoon kaupunkirakenteen kannalta. Toivottavasti tekevät sinne paljon ja tiiviisti ennen kuin rupeavat lämmittämään Histan hylättyä kaavaa uudelleen.
 
Tuo raitiotiehän on Jokeri 2:n alun perin esitetyllä reitillä, joka siis jatkuu Myyrmäkeen. Taitaa olla kuitenkin utopiaa, että Jokeri 2 rakennettaisiin heti ensivaiheessa raiteille koko matkaltaan Vuosaaresta Matinkylään.

Ei välttämättä edes kannata liikennöidä noin pitkää reittiä yhtenä linjana. Useamman linjan ratkaisussa reitille voi tulla myös haarautumia. Olen aiemminkin kirjoittanut seuraavanlaisesta asiasta. Nimittäin siitä, että Länsimetron jatkeen kohtalo voi hyvinkin vaikuttaa ratikkasuunnitelmiin. Jos metron jatke Matinkylästä eteenpäin todetaan liian kalliiksi, eikä sitä haluta toteuttaa, niin silloin ratikka voisi lähteä jopa niinkin kaukaa kuin Saunalahdesta, jolloin järkevä reitti voisi olla vaikka Saunalahti - Espoonlahti - Matinkylä - Suurpelto - Kera - Leppävaara/Myyrmäki, mikä ikinä sitten katsotaan järkeväksi. Tuo ei palvelisi ollenkaan eteläistä Matinkylää. Jos metron jatke rakennetaan, niin silloin mahdollinen ratikkareitti päättyisi Matinkylään.

Keran alueen kaavoitushankkeista löytyy Espoon karttapalvelussa merkinnät, mutta ei sieltä vielä kovin paljon tavaraa ole.

Aiemmin kirjoittamastani alueesta Koivu-Mankkaa II on tullut lisää materiaalia nähtäville. Valmisteluaineisto on nähtävillä kaupunkisuunnittelukeskuksessa Espoon keskuksessa 10.9-9.10 ja myös täällä, jos sattuu kiinnostamaan. Esimerkiksi 5Maankäytön suunnitelma sisältää muunmuassa haveinnemateriaalia julkisivuista. Nuo ovat vasta hahmotelmia, joiden ei tuollaisina tarvitse toteutua, mutta jos ne tuollaisina toteuttettaisiin, niin en tiedä mitä niistä ajatella. Värejä on noissa läiskitty ja ulokkeitakin löytyy. Tuo alue olisi mahdollisen Suurpellosta Pasilaan kulkevan linjan varrella.
 
Raitioteitä tietysti kannattaa kehittää verkostomaisesti ja nyt kun Jokeri 1:n toteutuminen näyttää vaihteeksi todennäköiseltä, niin varmaan sen haaroittamista Espoossa on syytä tutkailla. En ole silti ihan tämän perusteella vakuuttunut tuo Kera-Leppävaara -välin laittamista esim. TramWest-suunnitelmassa esitettyjen Suurpellon linjojen edelle.

Tuossa Koivu-Mankkaan suunnitelmassa itseäni häiritsee ulkotilojen lähiömäisyys. Kuvat voisivat olla 70-luvun lähiöstä, paitsi että taloihin luvataan puhtaaksimuuratut julkisivut. Vähän jotain umpikortteliin viittaavaa on kyhäelty, mutta niin väljästi, että epämääräistä pöpelikköä on kuin vanhoissa metsälähiöissä.

Laatikkoleikki-tetristyyli tuntuu lyöneen niin totaalisesti läpi, että muunlaisia uusia kerrostaloja ei juuri missään näykään. Sopii tietysti elementtirakentamiseen. Lajissaan nuo kuvissa näkyvät eivät ole ollenkaan pahimpia mahdollisia, mutta enpä näistä jaksa enää innostuakaan. Katoilta ulos töröttävät värilliset laatikot aiheuttavat jo pientä pahoinvointia. Olen ihmetellyt, että miten arkkitehtikunnassa voi noinkin pöljä trendi lyödä täydellisesti läpi kautta suunnilleen koko uuden tuotannon?
 
Laatikkoleikki-tetristyyli tuntuu lyöneen niin totaalisesti läpi, että muunlaisia uusia kerrostaloja ei juuri missään näykään. Sopii tietysti elementtirakentamiseen. Lajissaan nuo kuvissa näkyvät eivät ole ollenkaan pahimpia mahdollisia, mutta enpä näistä jaksa enää innostuakaan. Katoilta ulos töröttävät värilliset laatikot aiheuttavat jo pientä pahoinvointia. Olen ihmetellyt, että miten arkkitehtikunnassa voi noinkin pöljä trendi lyödä täydellisesti läpi kautta suunnilleen koko uuden tuotannon?
Tämä kuuluu ehkä Talofoorumin puolelle, mutta olen ehdottomasti samaa mieltä. Eihän 2000-luvun arkkitehtuurin pitänyt näyttää tältä! 2000-luvun piti olla aidosti futurismia, mihin postmoderni yhdistettynä teräs- ja lasirakentamiseen olisi ollut väylä… :/ Ehkä olen vain 80- ja 90-lukujen lapsi, mutta saan edelleen kiksejä Tammelan Terästalosta vm. 1990 ja Pikku-Huopalahden Terassitalosta.
 
Takaisin
Ylös