Tampere - Pietari -yhteys

Minuakin tässä keskustelussa on kaiken kaikkiaan kummastuttanut into, jolla halutaan nimenomaan suoria Tampere - Pietari - yhteyksiä. Yhteyksiä ei kuitenkaan saada kuin ehkä yksi junapari päivässä.

Mikä siinä kummastuttaa, että puoli Suomea haluaa saada elinkeinoelämän, vientiyrttämisen ja turismin kannalta elintärkeän suoran yhteyden ylivoimaisesti tärkeimpään kohdemaahamme, johon on valmis rata olemassa ja kalustoakin näyttäisi olevan (Allegrot + Sibeliukset)?
Halutaanhan Turkuunkin suora Allegro (Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randellin haastattelu radio Echo Moskvi:ssa 4.5.2011). Randell ilmoittaa haastattelussa Turun suoran Allegron olevan tärkein hanke liikenteen osalta.

Jos suoralla yhteydellä ei olisi merkitystä, niin silloinhan yksi Allegro kahdesta voisi jo nyt ajaa Tampereelle, koska VR:n mittapuun mukaan vaihtoyhteys Helsingistä Lahteen ja Tre-SPb-Allegroon on erinomainen (merkittävästi parempi kuin Rixun pohjoispuoleta Tikkurilaan).

Yksi suora junapari palvelee mainiosti elinkeinoelämän, turismin ja viennin tarpeita Länsi-Suomessa. Tuskin venäläisetkään turistit ja yritykset ovat sitä vastaan, että heiltä pääsisi yhä useampaan kohteeseen suoraan?

Allegro ei noin vain hoida samalla myös maan sisäisiä yhteyksiä. Jos se on edelleen vain kansainväliseen liikenteeseen varattu juna

Ei Allegron tarkoitus olekaan hoitaa maan sisäisiä yhteyksiä. Sitä varten tarvitaan maan sisäinen juna Pori tai Seinäjoki tai Vaasa tai Tampere-Imatra. SPb-Tre välillä asuu ja työskentelee suoraan lähes 7 milj. ihmistä ja yhden vaihdon päässä lähes 1,5 milj. lisää. Eiköhän niistä yhteen edestakaiseen vuoroon päivittäin ihan riittävästi matkustajia saada, kun jo nyt pelkästään venäläisten yöpymiset ovat nousseet merkittävästi.

Se (Tampereen Allegro syö kapasiteettia muilta, tärkeämmiltä, Suomen sisäisen liikenteen yhteyksiltä.

Miltä yhteyksiltä Tre-SPb-Allegro söisi kapasiteettia välillä Tre-Rixu-Vainikkala?
Entä miten junavuorojen tärkeys määritellään?
 
Niiden lisäksi varikolla seisoo myös vanha IC-Sibelius ja mitä ilmeisimmin vielä sitäkin edeltäneen sinivaunuisen Sibeliuksen käyttökelpoisia vaunuja.

Allegro on uutuustuote, jota on rajan molemmin puolin mainostettu valtion ylintä johtoa myöten. Onhan päivän selvä asia, ettei niin täydelliseen epäonnistumiseen ole varaa, että siniset vaunut olisi kaivettava hämähäkinseittien keskeltä uudelleen käyttöön.

mikä tekee Allegroista niin poikkeuksellisia, että kun normaalisti sähkömoottorijunien varakalustomäärä on noin 1 varajuna 10 liikennöivää junaa kohden, niin kahta Allegroa varten kohden tarvitaan 3 varajunaa?

Onko tuo tieto vai hatusta heitetty luku, että "normaalisti" tarvitaan yksi varajuna kymmentä junaa kohden? Nythän emme puhu mistään paikallisliikennekalustosta, jolla ajetaan muutama tunti aamuin illoin viitenä päivänä viikossa vaan päivittäisestä liikenteestä kokopäivävuoroissa.

90-luvun puolivälissä VR:n pahimman sähköveturipulan aikaan vaati kierto muistaakseni 98 veturia eli jotain 88-89 % silloisesta sähkövetureiden kokonaismäärästä. Näistäkin vain osa oli kokopäiväisessä käytössä. Silti jouduttiin tosiasiallisesti korvaamaan tavarajunissa sähkövetureita dieselvetureilla, ajamaan viikonloppuruuhkan raskaimpia pikajunavuoroja yhdellä veturilla, vaikka aikataulun puolesta olisi tarvittu kaksi yms. Lisäksi pelkkä veturi lienee olennaisesti vähemmän huoltoa vaativa kuin 7-vaunuinen junayksikkö.
 
Jos kysymys on siitä, että vuoroja on tarkoitus lisätä Hki-SPb- väillä lähiaikoina, tai alkaa ajamaan toisen junan kalustokiertoa "tupla-Allegrona", niin miksi sitä ei jo nyt tehdä (jos matkat jakautuvat niin epätasaisesti kuin edellä väitetään) ja miksi näistä suunnitelmista ei avoimesti kerrota? Selityksiä piisaa, mutta ne eivät ole uskottavia.

Väität siis, että ei ole uskottava selitys, että kun tässä vaiheessa junakaluston toimintavarmuudesta ei ole vielä käytännön kokemuksia, ajetaan varmuudeksi suuremmalla määrällä varakalustoa? Sinne radalle vain, kyllä ne toimivat. Tulkoot Pendolinon imagotappiot taas uudelleen, ei sillä niin väliä.

Väität, että ei ole uskottava selitys, että ihan vielä ei kannata lisätä niitä vuoroja, koska matkustajia toistaiseksi ei ole tarpeeksi, ja vähän aikaa vielä odotetaan matkustajamäärien kasvua? Ovat ne pienetkin kustannukset kustannuksia. Vuorojen lisääminen etupainotteisesti on hyvä asia, mutta ei sitä silti välttämättä tarvitse tai ole kannattavaa juuri nyt tehdä.

---------- Viesti lisätty kello 16:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:37 ----------

-- ja miksi näistä suunnitelmista ei avoimesti kerrota?

Olisikohan syynä myös se, että jos VR kertoo jotain suunnitelmistaan, se tulkitaan lupaukseksi. Totuus todennäköisesti on, ettei VR vielä itsekään tiedä ja odottaa ihan oikeita tuloksia. Jos nyt lähdetään lupaamaan, että vuoden päästä kesäkuussa liikennöidään viisi tai kuusi lähtöä Helsingistä, niin se on silloin käytännössä lukkoon lyöty lupaus. Jos näin ei tehdäkään, se tulkitaan että jokin on mennyt pieleen. Paljon helpompi on pitää suunnitelmat liikenteen lisäyksestä korttina takataskussa. Skenaarioita tulevaisuuteen varmasti on; monta eri "entä jos" -suunnitelmaa Pietarin liikenteen erilaisille toteutuville kasvuille.

Ja kannattaa nyt ottaa suhteellisuudentajukin mukaan peliin. Allegrot ovat liikennöineet neljällä päivittäisellä lähdöllä nyt jopa kuukauden ajan. Miksi ihmeessä tässä vaiheessa vaaditaan uskottavia selityksiä sille, miksei liikennöidä jo viittä tai kuutta? Miksei sama porukka jo maaliskuussa huutanut, että miksi vain kaksi lähtöä - miksei kolme?
 
Jos liikenne halutaan saada sujumaan luotettavasti niin pienin mahdollinen varakaluston määrä lienee kaksi junayksikköä. Toinen niistä tarvitaan suurempia huoltoja varten, jotka eivät onnistu normaalien kääntöaikojen puitteissa. Toinen taas ennalta suunnittelemattomia tilanteita varten. Jälkimmäisiä voivat olla esim. kulunvalvonnan rikkoutuminen tai hirven allejäänti, joka useinkin näyttää vievän nykyajan muovijunat remonttiin. Suunnitelmalliset huollot voitanee järjestää matalan kysynnän aikaan, joten kolmella junalla liikennöinti lienee ruuhkapäivien osalta mahdollinen mutta tuskin jokapäiväisesti harjoitettuna.

Tämä tosin poistaa sen tässä ketjussa spekuloidun ja VR:n pohjattomasta tekosyykorista ammennetun mahdollisuuden siitä, että nykyisellä kalustolla voitaisiin ajaa lisävuoroja myöskään helsingistä jatkossa. Yhtä hyvin se junan kahvinkeitin saattaa sanoa työsopimuksensa irti niin Tikkurilassa kuin Toijalassakin ja se lehmä saattaa olla poikittain kiskoilla Rekolassa siinä missä Viialassakin.
 
Ja kannattaa nyt ottaa suhteellisuudentajukin mukaan peliin.

Kyllä. Myös Venäjää, Itä-Suomea ja Länsi-Suomea hyvin palvelevan suoran junayhteyden vastustamisen osalta. Koko Suomea laajemmin palvelevat junayhteydet ja niiden edistäminen ei ole pk-seudulta tai keneltäkään muultakaan pois.

Laajemmin palvelevien raideyhteyksien vastustaminen on kuitenkin hyvä asia. Siten asia pysyy esillä tulevassakin ja pakottaa samalla parempien junayhteyksien ja koko Suomen elinkeinoelämän edistäjiä entistä tarkempaan työhön.
 
Tämä tosin poistaa sen tässä ketjussa spekuloidun ja VR:n pohjattomasta tekosyykorista ammennetun mahdollisuuden siitä, että nykyisellä kalustolla voitaisiin ajaa lisävuoroja myöskään helsingistä jatkossa.

Ei suinkaan. Lisävuoroja on hyvinkin mahdollista ajaa mutta tuskin niin, että kierto sitoisi 3 runkoa vuoden jokaisena päivänä.
 
Myös Venäjää, Itä-Suomea ja Länsi-Suomea hyvin palvelevan suoran junayhteyden vastustamisen osalta.

Minä en ymmärrä, kuka tässä ketjussa niitä vastustaisi.

---------- Viesti lisätty kello 17:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 17:44 ----------

Tämä tosin poistaa sen tässä ketjussa spekuloidun ja VR:n pohjattomasta tekosyykorista ammennetun mahdollisuuden siitä, että nykyisellä kalustolla voitaisiin ajaa lisävuoroja myöskään helsingistä jatkossa.

Onko se niin vaikeaa ajatella, että johonkin asiaan tarjotaan kaksi toisensa pois sulkevaa selitystä, kun ei tarkalleen tiedetä, kumpi se on, mutta molempia pidetään erittäin mahdollisena?
 
Ei suinkaan. Lisävuoroja on hyvinkin mahdollista ajaa mutta tuskin niin, että kierto sitoisi 3 runkoa vuoden jokaisena päivänä.

Silloin kai näitä lisävuoroja voisi jo nyt ajaa Tampereelta esim. ma-ke-pe.
 
Totta, lento on käytännössä ainoa ajallisesti kilpailukykyinen vaihtoehto. Mutta eihän ole mitään uutta, että junaliikenteen häiriöitä paikkaillaan muilla liikennevälineillä. VR-Yhtymä käyttää jatkuvasti takseja ja busseja, eikä sillä seiso joka liikennepaikalla varajunia eikä rataosille ole rinnakkaisia vararatoja. Miksi nyt Allegro-liikenteen kanssa pitäisi olla näin?

Tämä on minusta ihan selvä juttu. Allegro on meikäläisen rautatieliikenteen lippulaiva, joten siihen ja sen maineeseen & luotettavuuteen satsataan enemmän kuin muuhun liikenteeseen. Pietarin linjan matkustajaprofiili on myös aivan erilainen – sillä ei kuljeteta opiskelijoita joka viikonloppu kotipaikkakunnalle eikä autottomia mummeleita sukuloimaan, vaan matkustajiksi yritetään saada liikemiehiä ja vaativia venäläisiä turisteja. Tässä onnistutaan, koska juna on käytännössä kilpailukykyisin ja vaivattomin vaihtoehto Helsinki–Pietari -välillä, kun se ei monenkaan mielestä ole sitä Helsinki–Tampere- tai Hämeenlinna–Jyväskylä-väleillä.

Jotta nämä vaativat asiakkaat saadaan ja jotta heistä tulee myös palaavia asiakkaita, palvelu ei voi olla samanlaista kuin muussa liikenteessä. Liikemiehelle nyt vaan ei voi sanoa, että kävele se puku päällä pikkukengissä kilsa metrisessä lumihangessa lähimmälle asemalle tai odota täällä pimeässä, ilman sähköjä ja vessaa, neljä tuntia, että joku tulee tekemään jotain.

Eli toisin sanoen: satsaamalla erityisen paljon Pietarin liikenteeseen VR samalla oikeastaan myöntää, että palvelutaso kotimaan liikenteessä on täysin kelvoton. Mutta sitä palvelutasoa ei kannata parantaa, koska opiskelijat ja mummelit matkustavat jatkossakin huonon palvelutason junilla, kun eivät muuta voi. Liikemiehet menevät sitten autolla tai lentokoneella.

Oikeastaan asiaa voisi lähestyä niin päin, että VR yrittäisi parantaa vaikkapa Helsinki–Oulu-reitin palvelutason allegromaiseksi ja houkutella sinnekin näitä vaativampia matkustajia. Mä vaan en usko, että se onnistuu. Juna häviää sekä lyhyellä että pitkällä matkalla. Eli jos aika on rahaa, miksi menisin Munkkiniemestä Pyynikintorille junalla, kun autolla olen perillä ovelta ovelle 105 minuutissa? Siihen ei juna pysty. Jos asuisin Pasilan aseman vieressä ja kohde olisi Hämeenkadulla rautatieaseman vieressä, silloin juna voittaisi, jos sen luotettavuus olisi edes joten kuten sellainen, että uskaltaisin luottaa olevani perillä silloin kun neuvottelu alkaa. Koska en voi, menisin kuitenkin omalla autolla.

Pidemmällä matkalla Munkkiniemestä vaikka Toppilaan ei taaskaan kannata ottaa junaa, koska taksi+lento+taksi on ajallisesti aivan ylivoimainen.

Voi olla, että väliin jää kourallinen sellaisia keskipitkiä kohteita, ettei ajaminen enää ole miellyttävää tai ajallisesti juuri nopeampaa, mutta silloin törmätään taas junien raskaaseen luotettavuusongelmaan tai ainakin mielikuvaan siitä, ja lentokone vie voiton. Esimerkiksi Vaasa voisi olla tällainen.

Asiaa voi miettiä myös näin: kuinka monta kertaa olette nähneet, että Finnair peruisi teknisen vian vuoksi lennon Lontooseen? Tilanne on tällainen ei siksi, että juuri Lontoon-koneita huollettaisiin erityisen hyvin vaan siksi, että Lontoon-koneen vikaantuessa joltain toisarvoiselta reitiltä otetaan kone pois ja siirretään se Lontoon-lennolle. Sitten perutaan joku puolityhjä Göteborg. Allegron kanssa on muuten sama juttu, mutta samanlaista korvaavaa kalustoa ei ole. Siksi on hankittu tavallista enemmän varakalustoa.

Kuitenkin olen taipuvanen uskomaan, ettei VR ole ajatellut ajaa maailman tappiin asti sellaista aikataulua, jossa kaksi junaa de facto riittää. Joko siellä ajatellaan, että vuoroja lisätään myöhemmin tai sitten siellä ajatellaan, että osalla vuoroista ajellaan kaksiyksikköisiä vuoroja jatkossa. Sitä tosin ihmettelen, jos tällaista ei voi sanoa ääneen. Ei siinä ole mitään salaista tai kilpailukykyä murentavaa. Kyllä Finnairkin sanoo, että aloitamme nyt nämä Taipein lennot kolmella viikkovuorolla ja jos kysyntää riittää, lisäämme tarjontaa vähintään päivittäiseksi.

Jos tilanne sitten on se, että VR:ssä ajatellaan, että kolmea yksikköä tarvitaan linjaliikenteessä jossain vaiheessa, niin on ymmärrettävää, ettei tällä hetkellä haluta asettaa sitä kolmatta yksikköä Tampereen-linjalle vain tilapäisesti, sillä eihän sitä kuitenkaan voi ottaa sieltä sitten pois ilman suurta porua ja imagotappiota, kun se linja kerran aloitetaan. Mutta tämän asian VR voisi kyllä hoitaa tyylikkäämmin ja kertoa avoimesti nämä perustelut, jos ne nyt ovat niitä, mitä arvailen.

En myöskään panisi lainkaan pahakseni, että valtio-omisteinen, kansaa ja kansalaisia palvelemaan tarkoitettu "yritys" lähtisi avomesti Tampereen sidosryhmien kanssa selvittämään asiaa siltäkin kantilta, että liikenne hoidettaisiin tilaamalla yksi uusi Allegro-yksikkö. Ottamatta lainkaan kantaa siihen, olisiko Tampere–Pietari-Allegro kannattava tai järkevä linja, tulisi VR:n, kun asia on edennyt jo näin pitkälle lobbausmielessä, selvittää rehellisesti tilanne ja kysyntä ja kertoa sitten avoimesti, miksi linja perustetaan tai miksi ei. Kun VR:lle on monopoli annettu, niin vastalahjana on minusta vähintään moraalinen oikeus olettaa tämäntyyppisessä asiassa rehellistä selvittämistä.

Silloin kai näitä lisävuoroja voisi jo nyt ajaa Tampereelta esim. ma-ke-pe.

Tässä on kyllä sellainen ongelma, että jos linjan on tarkoitus olla kilpailukykyinen vaihtoehto liikematkustuksessa, niin molemmissa suunnissa tulisi kyetä tarjoamaan yhteys, joka ei edellytä yöpymistä ja joka mahdollistaa riittävän pitkän työpäivän kohteessa. Siis sellainen "Suoran Euroopan aamuihin – illaksi kotiin" -tyyppinen. Kolmesti viikossa kulkeva juna ei täytä tuota, eikä kerran päivässäkään kulkeva. Vähintään pitäisi olla kaksi edestakaista vuoroa kunakin arkipäivänä, ja tämä sitoo jo kaksi yksikköä, koska ne ovat liikkeellä samanaikaisesti. Lauantai taukoa ja sunnuntaina riittää pelkkä iltavuoro niille, jotka haluavat tulla kohteeseen jo edellisenä iltana tai niille turisteille, jotka tekevät viikonloppumatkan.

Tietysti Tampereen Allegro-liikenteen voisi polkaista käyntiin parilla viikkovuorolla, mutta sellaisesta touhusta olisi enemmän haitaa kuin hyötyä. Tässä tapauksessa tuo olisi niin sanotusti huonompi kuin ei mitään. Siinä kun kävisi vain niin, että ne harvat vuorot eivät keräisikään sellaisia matkustajia kuin toivottiin, koska ne kulkisivat väärään aikaan ja liian harvoin. Sitten ne vähin äänin lopetettaisiin. Sen jälkeen olisi turha haikailla kunnollisen junayhteyden perään vuosikymmeniin. Eli jos tehdään, tehdään kunnolla.
 
Kuten joku aiemmin mainitsi, nykyisen Allegroliikenteen hoitoon tarvitaan neljä yksikköä. Kaksi on liikenteessä, yksi pidemmässä huollossa ja yksi varalla. Kolmellakin pyörisi, jos hyväksytään se, että vuoroja ajetaan muulla kalustolla suhteellisen usein. Puheet kahden yksikön riittävyydestä on sen sijaan silkkaa provosointia.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö neljällä yksiköllä voitaisi pidemmän päälle ajaa nykyistä useampia vuoroja. Varmasti voidaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että Allegrot aloittivat liikenteen vasta viime joulukuussa. On tavallista, että uuden kaluston sisäänajovaiheessa käyttöaste on aluksi pienempi. Kalustoon tehdään lastentautien korjausta ja muuta säätöä varsin paljon, nyt kun kokemusta päivittäisestä liikennöinnistä karttuu.

No suunnilleen tämä oli helppo itsekin päätellä, sitä vain en tullut ajatelleeksi, että sisäänajovaiheessa tietysti myös huoltokierto on tiheämpi. Tuntuisi tosiaankin oudolta, jos allegroilla olisi tarkoitus ajaa pysyvästi tällaisella rytmillä: kaksi huollossa/varalla ja kaksi liikenteessä. Mutta selvästi on järkevää olla vielä tekemättä täsmällisiä suunnitelmia liikenteen lisäämisestä. Juuri nythän saadaan kokemusperäistä tietoa niin allegrojen suosiosta kuin luotettatuvuudestakin: tärkeitä faktoja liikennöintiä suunniteltaessa. Ehkäpä lisäjuniakin saatetaan tilata.

Mutta ongelma on tosiaankin tiedottamisessa: miksi tätä ei voida selvästi kertoa, vaan annetaan vain ympäripyöreitä lausuntoja. Voihan olla, että taustalla on sekin tosiasia, että liikennettä pyörittää yhteisyritys, eikä tiedottamisessakaan voida sivuuttaa venäläistä osapuolta. Joskin tämänkin voisi sanoa ääneen. Jos siis näin on. Kaikkinensa vr:n tiedottaminen on kuin jonkin rock-bändin fanipostia: kaikkea pikkukivaa ja teasereita, kaikenlaista imagonkohotusta, mutta itse asioista kiinnostuneille turhauttavaa seurattavaa. Ja taas kerran sivuuttamalla kritiikin, vr on onnistunut tekemään itselleen ison vahingon: tarvitsee vain katsoa tätä ketjua ymmärtääkseen miten. Vaikea kuvitella, että täällä kirjoittavat ihmiset eivät esittäisi näkemyksiään myös muualla, ja he työskentelevät eri virastoissa, puolueissa, yrityksissä, sanomalehdissä ja vaikka useimmat eivät ehkä ole kovin keskeisissä tehtävissä, niin tällaisilla puheilla on vaikutuksensa. Ja vaikutus kohdistuu vieläpä vr:n kannalta keskeisiin sidosryhmiin. Kannattaa vähän selata tätä ketjua, koska se paljastaa aika nätisti, millaisiin johtopäätöksiin ihmiset tapaavat tulla, kun tiedotus on ylimalkaista ja jopa suorastaan virheellistä.

Vähän kerrassaan minulla on kypsynyt ajatus: vr tarvitsisi tiedotusstrategian kriittisesti liikenneasioita seuraaville. Tämä porukka tietysti näyttää pieneltä "suureen yleisöön" verrattuna ja merkityksettömältä verrattuna sidosrymien keskeisiin toimijoihin, poliitikkoihin ja pääjohtajiin ja sen sellaisiin. Mutta tällä porukalla on kuitenkin pidemmällä tähtäimellä suuri vaikutus niin yleiseen mielipiteeseen kuin myös näiden sidosryhmien päättäjiinkin. Ja nämä ihmiset kaipaavat enemmän selkeää faktaa ja tietoa suunnitelmista, ei propagandaa tai fanipostia. Selvää on, että kaikkea ei voi kertoa, mutta yhtä selvää on, että ongelmitta vr voisi kertoa selvästi enemmän.
 
Nykyisen Allegroliikenteen hoitoon tarvitaan neljä yksikköä. Kaksi on liikenteessä, yksi pidemmässä huollossa ja yksi varalla. Kolmellakin pyörisi, jos hyväksytään se, että vuoroja ajetaan muulla kalustolla suhteellisen usein. Puheet kahden yksikön riittävyydestä on sen sijaan silkkaa provosointia

Ilman provosointia tiedustelisin - kun en tiedä - että onko tälle "pidemmälle huollolle" jotain lähdetietoa, ettei mene provosoinnin puolelle? Mitä tarkalleen ottaen kolmannelle Allergolle tehdään tässä "pidemmässä huollossa" ja miksi se pidempi huolto on päällä joka päivä yhdelle Allegrolle? Entä mistä tulee tarve, että yksi 30 miljoonan euron uusi Allegro pitää olla pidemmässä huollossa joka kolmas päivä, jolloin se ei tuota mitään?

Jos yksi Allegro tosiaan vaatii esim. kolmen päivän välein pidemmän huollon, joka vie yhden liikennöintipäivän pois, niin silloin vaikuttaisi, että on tehty liiketaloudellisesti erittäin huono hankinta. Kolmen päivän välein isossa huollossa käyvästä junasta eivät ole ainakaan entiset VR:n korjaamoihmiset kuulleet. Täytyypä tiedustella asiaa eurooppalaisilta moottorijunavalmistajilta, että onko tosiaan asia näin.
 
Tietysti pitäisi, jos olet sitä mieltä, että yksi Allegro on joutavana vielä tulevaisuudessakin.
Kun VR-yhtymä ei välitä asiallisesta tiedottamisesta, ei minun sitä tarvitse korvata. Ja jos he eivät tiedota asiallisesti, he itse jättävät kaikille vapauden keksiä mitä ihmeellisimipiä selityksiä, jotka voivat olla VR-Yhtymälle itselleen vahingoksi. Lue Ville O. Turusen erittäin fiksu kirjoitus aiheesta! (tänään klo 22:34)

Missä kirjoitin, että yksi Allegro on joutava?
Jotkut lähdöthän ovat jo nyt loppuunmyytyjä.
...yksi Allegro on joutava, ja tullut ilmi, ettei VR-Yhtymä sitä käytä, vaikka sillä onkin loppuun myytyjä Allegro-vuoroja. Ihan itse kirjoitit niin.
Kuten lainauksista huomaat, vääntelen taas olkinukkeja. Kirjoitin, että olet itse sanonut, että on loppuunmyytyjä Allegro-vuoroja. Tässä ketjussa on käynyt selväksi, ettei niihin ole lisätty toista runkoa. Vai kiistätkö senkin?

Kyse oli siitä, saako VR antaa vaikka täyttä hölynpölyä antavia lausuntoja. Ja kyllä saa, mikään laki ei kiellä sitä.
Kyllä taitaa mennä lain rikkomisen puolelle, jos perustelee hölynpölyllä valtiolta rahaa. Vai onko juristisi sitä mieltä, ettei VR-Yhtymän tarvitse puhua/kirjoittaa totta, kun selvittää, miksi sille pitäisi antaa valtion budjetista rahaa?

Tässä onkin olennainen puute. Nykyään ei ole lainkaan tavatonta, että teknisen vian sattuessa juna seisoo tuntitolkulla keskellä korpea eivätkä matkustajat pääse edes vessaan. Syynä juurikin, ettei varakalustoa ja henkilökuntaa löydy. Minä en moiti, jos edes Allegro-liikenteessä on päätetty vähän yrittää.
Jos juna jätetään seisomaan keskelle metsää tuntikausiksi, se ei johdu siitä, ettei ole varakalustoa. Eikä siihen auta, vaikka jossain usean sadan kilometrin päässä olisikin varajuna.

Jos siellä metsän keskellä ei vessat enää toimi, ja yrityskulttuurissa hyväksytään se, että juna voi seistä tunteja keskellä metsää, silloin on jo monta asiaa pielessä. Minusta ensinnä se, että hyväksytään tuntien seisominen ja toiseksi se, että kun kerran sellainen hyväksytään, siihen ei mitenkään varauduta. Se on osaamisen puutetta esimerkiksi siinä vaiheessa, kun suunnitellaan, minkälaista kalustoa käytetään. En nimittäin pidä osaamisena sitä, että päätetään kalustoa tilattaessa, että vaikka tiedetään, että se voi joutua seisomaan matkustajien kanssa tuntikausia keskellä metsää, ei kuitenkaan edellytä, että vessat silloin toimivat.

Antero
 
Ottamatta kantaa sen enempää tähän kiivaana vellovaan keskusteluun, heitän pari satunnaisen lukijan huomiota. Myönnetään etten koko ketjua ole lukenu läpi, joten pahoittelen jos toistan jonkun muun kirjoittamisia

Allegro-liikenne on aika tuore tapaus ja kaluston elinkaarta ajatellen alkutaipaleella. Eka junayksikkö liikkui omin voimin täällä oliko maaliskuussa 2010 ja joulukuussa alkoi kaupallinen liikenne. Kyllä ainakin minä ymmärrän maltillisen alun liikennemäärissä. Ekojen Flirttien tullessa niidenkin liikenne alkoi verkkaisesti. Ehkä tällainen rauhallinen startti antaa paremmat eväät koeponnistaa kalustoa rauhassa ja siten lupaa ehkä parempaa luotettavuutta jatkossa?


En nimittäin pidä osaamisena sitä, että päätetään kalustoa tilattaessa, että vaikka tiedetään, että se voi joutua seisomaan matkustajien kanssa tuntikausia keskellä metsää, ei kuitenkaan edellytä, että vessat silloin toimivat.

Missä maassa sitten uusi junakalusto huusseineen toimii jollain muulla periaatteella kuin paineilmalla? Koneilmastointi myös saattaa katketa vehkeiden piiputtaessa eli senkin laulu loppuu. Sekin on hikisellä kelillä ikävämpi homma. Viime kesänähän näitä kävi myös Saksassa ja Ruotsissa lehtitietojen mukaan. Ei siis sielläkään osata sinun mielestäsi?

Aiheen sivusta, mutta paineilmaan liittyen; taannoin yli 3000 matkustajaa ajelehti kolme päivää uudennahkealla Carnival Splendor-risteilijällä ilman yhtäkään toimivaa vessaa.. Ei armeijan käyneelle suomalaiselle kummoinenkaan rasti, mutta luulisi tuon hieman tunnelmaa risteilyaluksella latistavan:cool:
 
Missä maassa sitten uusi junakalusto huusseineen toimii jollain muulla periaatteella kuin paineilmalla? Koneilmastointi myös saattaa katketa vehkeiden piiputtaessa eli senkin laulu loppuu. Sekin on hikisellä kelillä ikävämpi homma. Viime kesänähän näitä kävi myös Saksassa ja Ruotsissa lehtitietojen mukaan. Ei siis sielläkään osata sinun mielestäsi?
Kommentoin PNu:n viestiä, jossa hän kirjoitti olevan tavallista, että junat Suomessa seisovat tuntikausia keskellä metsää. En ottanut kantaa siihen, onko tämä totta vai ei. Vain siihen, että jos se on totta, on osaamisen puutetta, ettei siihen varauduta.

Jos vessoista tai ilmastoinnista puhutaan, niin ne ovat olleet koneellisia vuosikymmenet. Jos viime kesä oli niiden kanssa ongelma Saksassa ja Ruotsissa ensi kerran, en pidä asiaa osaamisen puutteena. Jos ongelmat olisivat jokakesäisiä ja olleet sitä jo vuosikausia, pidän ongelmia osaamisen puutteena.

Antero
 
Jos vessoista tai ilmastoinnista puhutaan, niin ne ovat olleet koneellisia vuosikymmenet. Jos viime kesä oli niiden kanssa ongelma Saksassa ja Ruotsissa ensi kerran, en pidä asiaa osaamisen puutteena. Jos ongelmat olisivat jokakesäisiä ja olleet sitä jo vuosikausia, pidän ongelmia osaamisen puutteena.

Ok. Itse luulen, että noiden kanssa on ollut maahan katsomatta ajoittain ongelmia niin kauan kuin koneellisia vessoja ja ilmastointeja on ollut käytössä. Ei kai ne kovin usein prakaa, mutta sen kerran kun toiminta loppuu niin ei ole mukavaa. Sinänsä joku varajärjestelmä olisi tietysti hyvä. Taitaa olla pohjimmiltaan kustannuskysymys juuri ongelman harvinaisuudesta johtuen?
 
Takaisin
Ylös