Tampereen pikaratikka: tunneliin vai maan päälle?

Totta, mutta ikinä Kauppakadulle ei saa yhtä leveitä jalkakäytäviä kuin Hämeenkadulla on mahdollista. Lisäksi Kauppakatu ei ole oikein omiaan kävelypainotteiseksi kaduksi. Se on kapeudestaan, korkeista taloista ja itä-länsi -suunnastaan johtuen suurimman osan päivästä hyvin varjoisa paikka, joten se ei ole yhtä helposti elävöitettävissä kuin aurinkoisempi Hämeenkatu.

Kauppakadusta saisi varsin näppärän kävelypainotteisen kadun, joka saattaisi jopa olla vaikuttamatta yhtä autiolta Suomen 11 kuukautta kestävän talven aikana kuin puhtaasti kävelyyn ja ratikoille varattu ylileveä länsi-Hämppi.

mutta silti Hämeenkatu Sokoksen edustalla voisi ehkä olla parempi sijainti. Ei pelkästään kaupunkikuvan vuoksi vaan myös siksi, että se on lähempänä tärkeimpiä asiointikohteita kuten kauppoja ja Sokoksen tavarataloa (kuinka kauas tavaratalon ulko-ovelta jaksaa esim. ruokakasseja kantaa noustakseen ratikkaan?).

No, joillekkin Sokos on tärkeä kohde, toisille taas esim. Plevna, vanha kirjastotalo, virastotalo tai vaikka teatteri. Näiden pysäkkien sijaintien eroista puhuttaessa kyseessä on kuitenkin vain muutamia kymmeniä metrejä, joten nämä perustelut ovat aika hataralla pohjalla.
 
No, joillekkin Sokos on tärkeä kohde, toisille taas esim. Plevna, vanha kirjastotalo, virastotalo tai vaikka teatteri. Näiden pysäkkien sijaintien eroista puhuttaessa kyseessä on kuitenkin vain muutamia kymmeniä metrejä, joten nämä perustelut ovat aika hataralla pohjalla.

Kaupassa asioidaan selvästi tiheämmin (50-150 krt vuodessa?) kuin teatterissa (1-6 krt vuodessa?), elokuvissa (10-25 krt vuodessa?) tai virastoissa (1-5 krt vuodessa?). Sekä yleensä lähtiessä on enemmän kantamuksia. Teatterin ulko-ovelta pääsy raitiotielle ei ole yhtä tärkeää kuin että ruokakasseja kantaessa kävelymatka pysäkille on mahdollisimman lyhyt.
 
Kaupassa asioidaan selvästi tiheämmin (50-150 krt vuodessa?) Teatterin ulko-ovelta pääsy raitiotielle ei ole yhtä tärkeää kuin että ruokakasseja kantaessa kävelymatka pysäkille on mahdollisimman lyhyt.
Just just, nyt ollaan samaa mieltä ja päästään otsikon aiheeseen. Mikään muu ratkaisu ei voisi saada tuota kävelymatkaa lyhyemmäksi kuin tunnelissa, Sokoksen tai Hämeenkadun alla kulkeva ratikka. Sokokselta pääsisi siis hissillä suoraan ratikkapysäkille ja myös ostoskärryjen kanssa voisi mennä, jolloin kantamismatka olisi mahdollisimman lyhyt.
 
Kaupassa asioidaan selvästi tiheämmin (50-150 krt vuodessa?) kuin teatterissa (1-6 krt vuodessa?), elokuvissa (10-25 krt vuodessa?) tai virastoissa (1-5 krt vuodessa?). Sekä yleensä lähtiessä on enemmän kantamuksia. Teatterin ulko-ovelta pääsy raitiotielle ei ole yhtä tärkeää kuin että ruokakasseja kantaessa kävelymatka pysäkille on mahdollisimman lyhyt.

Just just, nyt ollaan samaa mieltä ja päästään otsikon aiheeseen. Mikään muu ratkaisu ei voisi saada tuota kävelymatkaa lyhyemmäksi kuin tunnelissa, Sokoksen tai Hämeenkadun alla kulkeva ratikka. Sokokselta pääsisi siis hissillä suoraan ratikkapysäkille ja myös ostoskärryjen kanssa voisi mennä, jolloin kantamismatka olisi mahdollisimman lyhyt.

Kyseessä on yksittäinen kauppa tai muutamia yksittäisiä kauppoja. Tampereella on satoja kauppoja. Ei taida asia oikein olla mittakaavassa jos pysäkin sijainti maanpäällä ta sen alla on kyseisessä tapauksessa muutamasta kymmenestä metristä kiinni.
 
Kaupassa asioidaan selvästi tiheämmin (50-150 krt vuodessa? (...) ruokakasseja kantaessa kävelymatka pysäkille on mahdollisimman lyhyt.

Kannattaa nyt muistaa yksi perusasia.

Päivittäistavara- ja ruoka - asiointi (yleensä n. 2-5 kertaa viikossa eli 100 - 250 kertaa / v) on aivan eri asia kuin erikoistavara-asiointi kuten vaatteet, kengät, levyt, videot, kirjat, kestävät kotitaloustavarat yms. yms, jossa asiointi on huomattavasti harvempaa ja vaihtelee enemmän kotitalouksittain.

Tästä on toki Suomessa erittäin usein väärinkäsityksiä erityisesti osuuskaupan Prisma- ja Keskon Citymarket - ketjujen takia, joissa yhdistetään nämä erilaiset palvelut saman kassan taakse.

Kaupunkikeskustoista päivittäistavaroita ostavat pääsääntöisesti keskustan asiakkaat ja jossain määrin siellä töissä käyvät ym. Sen sijaan ne (toivottavasti) palvelevat erikoistavarakaupassa pääosaa kaupunkiseudusta, Tampereen tapauksessa noin 30-35% markkinaosuudella.

Kauppa-asiointia koskevissa tutkimuksissa mm. Turun ja Tampereen seuduilta on havaittu, että päivittäisasioinnissa joukkoliikennettä käytetään paljon vähemmän kuin erikoistavara-asioinnissa.

Joukkoliikennettä suosivassa kaupunkirakenteessa päivittäistavarakauppa on omalla asuntoalueella, joukkoliikennepysäkin läheisyydessä - näin käytännön havaintojen perusteella myös Tampereella. Raitiotien palvelualueella tätä tilannetta voidaan raitiotien toteutuksen yhteydessä parantaa mm. kaavoittamalla pysäkkien yhteyteen tilaa kaupoille.

Näiden tekijöiden seurauksena joukkoliikenteessä kuljetetaan ruokakasseja varsin harvoin verrattuna päivittäisasiointikäyntien määrään. Sen sijaan joukkoliikenteessä kuljetetaan paljon muita kauppakasseja, jotka yleensä ovat suhteellisesti kevyempiä.
 
Nyt sinun täytyy enää saada Sokos maksamaan 20 miljoonaa tuosta loistavasta palvelusta.
Kuka maksaa parkkiluolan ? Varmaan samat tahot voisivat osallistua myös ratikkatunnelin rahoitukseen ? Sokoksen ala-aulaan pitäisi olla pääsy myös kadulta, jolloin ratikka palvelisi muitakin kauppoja. Kaikkia Tampereen kauppoja ei kuitenkaan voi palvella, vaikka olisi minkälainen ratkaisu.
 
On täysin perusteltua kysyä, miksi Tampereen keskustan liike-elämä ei maksaisi merkittävää osuutta raitiotien toteuttamisesta. On todennäköistä, että toisin kuin parkkipaikat, raitiotien toteuttaminen lisäisi merkittävästi sekä keskustaan suuntautuvia erikoistavaran ostokäyntejä että keskustan liikevaihtoa. Strasbourgissa tämä vaikutus oli noin +70% keskustassa liikkuvia ihmisiä ja +30% liikevaihtoa.

On aivan perusteltua, että Tampereen keskustan yritykset sijoittaisivat raitiotiehen saman suuruusluokan potin kuin ne ovat viimeisen 20-30 vuoden aikana sijoittaneet parkkipaikkoihin. Tuotot ainakin olisivat paljon suuremmat.

Raitiotie maan pinnalla palvelee kuitenkin Tampereen keskustan liikkeitä paljon tunnelia paremmin, joten se myös houkuttelisi enemmän rahoittajia. Semminkin kun tunnelin hinnalla raitiotiehen saataisiin 1-2 esikaupunkihaaraa enemmän, eli noin 10 - 20 000 potentiaalista asiakasta enemmin.
 
Sillä ei ole merkitystä, koska Sokos näkee asiassa kaksi vaihtoehtoa: a) ratikkapysäkki kadulla oven edessä tai b) ratikkatunneliasema omassa kellarissa. Sokokselle ei ole b-vaihtoehdosta hintansa arvoista lisähyötyä.

Aikalailla huumoripainotteisesti tuli mieleen vaan, että voisiko siitä tosiaankin nimenomaa Sokokselle olla huomattavaa hyötyä jos kaikki Keskustori/Sokos-pysäkin matkustajat pakotettaisiin vaeltamaan kyseiseen tavarataloon, vaikka sitten kellarin kautta.
 
Sinänsä kyseessä ei ole huumori. Helsingin metroahan on suunniteltu näillä periaatteilla, mm. vielä muutama vuosi sitten suunniteltiin Kaisaniemen metroaseman Porthanian viereen tulevan sisääntulokäytävän sulkemista ja jalankulkijoiden ohjaamista 100-150 m pidemmälle reitille Kluuvin kauppakeskuksen läpi. Tietenkin voidaan haluttaessa pakottaa asiakasvirtoja haluttuihin kellareihin.
 
Päivittäistavara- ja ruoka - asiointi (yleensä n. 2-5 kertaa viikossa eli 100 - 250 kertaa / v) on aivan eri asia kuin erikoistavara-asiointi kuten vaatteet, kengät, levyt, videot, kirjat, kestävät kotitaloustavarat yms. yms, jossa asiointi on huomattavasti harvempaa ja vaihtelee enemmän kotitalouksittain. [...] Kaupunkikeskustoista päivittäistavaroita ostavat pääsääntöisesti keskustan asiakkaat ja jossain määrin siellä töissä käyvät ym. Sen sijaan ne (toivottavasti) palvelevat erikoistavarakaupassa pääosaa kaupunkiseudusta, Tampereen tapauksessa noin 30-35% markkinaosuudella.

Kauppa-asiointia koskevissa tutkimuksissa mm. Turun ja Tampereen seuduilta on havaittu, että päivittäisasioinnissa joukkoliikennettä käytetään paljon vähemmän kuin erikoistavara-asioinnissa.

Nykytilanne on, että ainakin Tampereella on asuinalueita joilla ei ole kunnollista omaa ruokakauppaa. Esim. meillä Pispalan / Hyhkyn alueella tai lähellä oli viime vuosiin asti vain kaksi pientä kauppaa (K-Tahmelan valinta ja Epilän Valintatalo), molempiin hieman liian pitkä kävelymatka ruokakassien kantamista ajatellen ja toisaalta niukahko valikoima. Jokin aika sitten Ahjolan viereen avattiin Sale, jonka sijanti on joukkoliikennettä ajatellen ideaali (vähän kaukana kylläkin meiltä), mutta valikoima on edelleen aivan liian suppea. Kuten jossain viestissä karrikoin, läheltä saa vain Coop Xtraa ja Euroshopperia.

Lähinnä valikoiman mutta myös saavutettavuuden vuoksi olen viimeiset reilut puolitoista vuosikymmentä (eli niin pitkään kuin olen omaan / oman perheen talouteen ruokaa ostanut itse) tehnyt ruokaostokseni pääosin Stockmannilla. Näin tein Turussa opiskellessa kun asuin Ylioppilaskylässä ja jouduin raahaamaan kassit bussissa. Samoin palattuani Tampereelle kun asuin Lentävänniemessä, olin töissä Hervannassa ja kuljin bussilla. (Silloinkin yhteenlaskettu kävelymatka tavaratalosta bussipysäkille ja bussipysäkiltä kotiin oli lyhyempi kuin lähikaupasta kotiin, eli valinta oli jopa täysin rationaalinen.) Sitten talouteen tuli auto, mutta jatkoimme Stockmannilla asiointia. Täydennysostoksia teemme toisinaan Sokoksella. Satunnaiset käynnit Prismassa ja CM:ssä vain vakuuttavat siitä, että valinta on oikea, jos kiinnittää huomiota ruoan laatuun. Nyt asumme Hyhkyssä ja olen töissä Hatanpäällä eli kohtuullisen lähellä keskustaa, mutta en näe että työpaikan sijainnilla on käyttäytymiseeni suurta vaikutusta. Asioisin Stockmannilla vaikka joutuisin lähtemään sinne kerran viikossa erikseen illalla työpäivän jälkeen.

Haaveilla voisi tietysti tilanteesta, jossa meillä olisi kävelymatkan päässä kauppa, jossa olisi oikea palvelulihatiski (jossa tuoreet marinoimattomat lihat ja leikkeleet), hyvä valikoima juustoja, oikea leivostiski (ei pelkkiä dallaspullia) sekä take away deli, josta saisi valmiita annoksia mukaan (mieluiten myös sushia). Tällaisiahan näkee maailmalla, mutta ei meillä Suomessa. Sellaisessa olisi ilo asioida, varsinkin jos saisi henkilökohtaista palvelua ja kauppias vaikka tilaisi ne tavarat joita haluan, mutta joita ei ole vakiovalikoimissa.

Mutta niin kauan jos valinta lähikaupassa on tehtävä Coop Xtran ja Euroshopperin väliltä, asioin jossain muualla eli käytännössä kaupungin keskustassa. Vaivoista piittaamatta. Eli joko autolla vaikka sitten ruuhkissa taistellen tai sitten bussissa kassien kanssa.

Joukkoliikennettä suosivassa kaupunkirakenteessa päivittäistavarakauppa on omalla asuntoalueella, joukkoliikennepysäkin läheisyydessä - näin käytännön havaintojen perusteella myös Tampereella. Raitiotien palvelualueella tätä tilannetta voidaan raitiotien toteutuksen yhteydessä parantaa mm. kaavoittamalla pysäkkien yhteyteen tilaa kaupoille.

Näiden tekijöiden seurauksena joukkoliikenteessä kuljetetaan ruokakasseja varsin harvoin verrattuna päivittäisasiointikäyntien määrään. Sen sijaan joukkoliikenteessä kuljetetaan paljon muita kauppakasseja, jotka yleensä ovat suhteellisesti kevyempiä.

Lähikauppa on teoriassa hyvä ajatus ja voisi toimia, jos kaupparyhmät oikeasti kilpailisivat laadulla. Nykyiset lähikaupat (ainakin ne joista olen tehnyt käytännön havaintoja Tampereella) ovat hyvän kaupan irvikuvia.

Lisäksi on yksi tekijä, joka houkuttaa ruokaostoksille tavarataloon: samalla reissulla voi poiketa kirjakaupassa kymmenen minuutin pikakierroksella katsomassa mitä uutta mielenkiintoista sinne on ilmestynyt. Samaan palveluun eivät pysty hypermarkettien suppeat best seller -osastot tai lähikaupan lehtihylly. :D

Yllä olevat mielipiteet ovat luonnollisesti subjektiivisia, mutta havaintojeni perusteella uskon että nimenomaan Stockmannilla käy säännöllisesti ruokaostoksilla laatua arvostavia asiakkaita pitkienkin matkojen takaa. Nykyään moni tulee autolla, mutta jos tavaratalo sattuu sijaitsemaan työmatkan varrella ja raitiotiepysäkki olisi juuri oven edessä, niin uskon että moni tekisi ostoksensa myös joukkoliikennettä käyttäen. Ehkä ei kerran viikossa autokuormallisen verran (kuten esim. meidän perheemme nykyään) vaan pari kertaa viikossa kassillisen verran. Ja bulkki-täydennysostokset ehkä ostettaisiin helpommin kodin läheltä eri reissulla.

En todellakaan usko, että keskustan tavaratalojen ruokaosastojen asiakkaat koostuisivat yksinomaan tai edes pääosin niistä jotka asuvat itse lähistöllä keskustassa. Hypermarketeissa toki asioidaan enemmän, mutta tavarataloilla on oma asiakaskuntansa myös ruokapuolella eli niiden ruokaosastot eivät ole mitään lähikauppoja.
 
Viimeksi muokattu:
Vaikka joidenkin mielestä tunnelissa kulkeva ratikka on muka vaikeasti saavutettavissa, niin tässä kuitenkin matkustajien käsitys asiasta. Tämä siis Helsingistä: http://www.vartti.fi/artikkeli/f706ae09-666c-4439-9a7f-12e84aa47a22

"Metro säilytti suosikkiasemansa
Joukkoliikenteen matkustajat antavat edelleen parhaan arvosanan metroliikenteelle.

Viime keväänä tehdyssä yli 5 000 vastaajan kyselyssä metro sai arvosanan 4,11, kun toiseksi sijoittunut raitioliikenne sai 4,06. Myös junat ja bussit ylsivät 1 - 5 asteikolla yli nelosen lukemiin.
"


En näe vieläkään mitään syytä, miksei tämä toimisi myös Tampereella.
 
Vaikka joidenkin mielestä tunnelissa kulkeva ratikka on muka vaikeasti saavutettavissa, niin tässä kuitenkin matkustajien käsitys asiasta.

Pitäisi nähdä tuon tutkimuksen kysymyksenasettelu. Oliko siinä kysytty saavutettavuudesta? Tuosta lyhyestä jutusta päätellen kyselyssä oli eritelty ainakin siisteys ja täsmällisyys. Metro on tietysti täsmällisin, kun siinä on kokonaan oman radan ja reilun kapasiteetin ansiosta vähiten häiriöitä. Viimeksi näkemäni luvun mukaan lähes puolet metron matkustajista tulee tai menee toiseen välineeseen. Kuten on moneen kertaan täällä jauhettu, pitäisi ehkä kysellä tyytyväisyyttä vastaajan oman kokonaisen matkan sujuvuuteen.
 
Takaisin
Ylös