No, esimerkiksi tämä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Munich_S-Bahn
Myös täältä
http://www.urbanrail.net/eu/muc/muenchen.htm
löytyy lisätietoa aiheesta, vaikka sivu näyttää keskittyvän enemmän U-Bahniin (metroon) kuin S-Bahniin (paikallisjuniin).
Linkki vie saksankielisen wikipedian sivulle, jossa esitellään Marienplatzin maanalaista asemaa. Asemalla kohtaavat sekä S-Bahn eli rautateiden lähiliikenne että U-Bahn eli täysmetro. Asema on Münchenin tariffialueen tärkeimpiä.
Juurikin. Münchenin S-Bahn on periaatteessa keskustan läpi kulkeva tunneli, joka päistään haarautuu eri suuntiin viuhkamaisena nippuna paikallisjunaratoja. Tunneliosuus on suhteellisen lyhyt osuus keskustassa Ostbahnhofin ja Hauptbahnhofin välillä (minkä voi todeta mm. urbanrail.net:in kartakkeesta). Marienplatz on suunnilleen Münchenin "Keskustori". Tuo tunneliosuus on yhteinen kaikille S-Bahn-linjoille, ja vuoroja onkin ruuhka-aikana noin kahden minuutin välein.
No, transponoidaanpa tämä tilanne Tampereelle. Tampereella on kenties vielä selkeämmin kuin Münchenissä yksi selkeä liikenteellinen pääakseli: suppeasti ymmärrettynä rautatieasemalta Keskustorin kautta Tuulensuuhun, tai laajasti ymmärrettynä esim. Kalevan kirkolta Pyynikintorille tai osittain jopa Pispalan ohi Lielahden aseman tienoille asti.
Keskittyminen tämän akselin ympärille on sekä vahvuus että heikkous. Vahvuus se on sikäli, että tiheäfrekvenssisen joukkoliikenteen tarjoaminen tämän akselin varrella on varsin helppoa, kun kysyntää riittää oikein hyvin tälle runko-osuudelle. Heikkous taas siksi, että jos kysyntä on liian suurta, infran kapasiteetti loppuu kesken ja sitä täytyy laajentaa. Autoliikenteessä saturaatio onkin ollut lähellä, mutta nyt tilanne on hieman helpottunut joksikin aikaa läntisen ohitusmoottoritien ansiosta.
Periaatteessa Tampereen pääakselilla vallitsee siis hieman samankaltainen tilanne kuin Münchenin S-Bahnin tunneliosuudella. Kysyntää riittää tiheään liikennöintiin, kun päistä syötetään tähän putkeen matkustajia viuhkamaisesti eri linjoilta. Perustavanlaatuinen ero on siinä, että Münchenissä tunneli on ollut käytännössä välttämätön idän ja lännen ratojen yhdistämiseen, sillä maan päälle ei olisi voinut rakentaa vanhan kaupunkirakenteen läpi tällaista rataa.
Tampereella taas suunnitellaan raitiotietä (siis kevyempää järjestelmää kuin S-Bahn) ruutukaavamaiseen kaupunkirakenteeseen, jonka leveistä kaduista olisi varaa nipistää riittävä dedikoitu kaistale raitiotielle. Erityisesti Hämeenkatu on kuin luotu tällaiseen tarkoitukseen: leveä paraatikatu, johon autojen sijasta mahtuisi raitiotie komeasti ja ylijäävästä osuudesta voisi rakentaa vielä pyörätien ja hieman leventää jo valmiiksi leveitä jalkakäytäviä, joille mahtuu kaikenlaista ekstraa kuten ravintoloiden terasseja jne., jotka pääsisivät paremmin oikeuksiinsa, jos autojen ja bussien aiheuttamasta melusta ja pakokaasuista päästäisiin eroon.
Käytännössä dedikoitu raitiotieväylä kävelykadulla on "virtuaalinen tunneli" maan päällä. Tiheä liikennöinti on mahdollista, samoin lähes kaikkien liikennöinnin esteiden poistaminen. Maan pinnalla ei voi tietysti kiihdyttää samoihin nopeuksiin, mutta ero ei ole valtava jos pysäkkejä / asemia on muutenkin tiheässä. Lisäksi jos tunneli olisi lyhyt, se ei tuottaisi juuri mitään nopeushyötyä vaan pelkkää haittaa kyytiin pyrkiville ja pois jääville.
Toinen skenaario olisi, että jos raitiotien sijasta päädytäänkin varsin laajaan paikallisjunaverkostoon, jonka runko-osuus olisi nykyinen Lielahti - Amuri - Tampella - (pää)rautatieasema. Tällöinkään tunneli ei olisi välttämätön. Joka tapauksessa pitäisi rakentaa lisäraiteet nykyisten rinnalle tai sitten Pirkkalaan, jolloin paikallisliikenteen käytössä olisi kaksi raidetta. Saman Münchenin esimerkin valossa se riittää hyvin kattavaan ja tiheään liikennöintiin. Ainoa kysymysmerkki lienee miten mahdolliset lisäraiteet sopisivat Näsinkallion - Tampellan - (pää)rautatieaseman osuudelle. Kiusaus olisi argumentoida, että tällöin tarvittaisiin tunneli Amurista Kyttälään. En ole kuitenkaan vakuuttunut, että tämä olisi järkevää rahan käyttöä, koska sillä rahalla jonka tuo tunneli maksaisi saisi jo aika paljon rataa muualle, kenties jopa tuolle välille.
Keskusteluun ylipäänsä, älkää hyvät ihmiset kuvitelko, että joillakin Teistä olisi jokin absoluuttinen totuus mielipiteidenne taustalla. Sellaista totuutta ei yksinkertaisesti kenelläkään meistä ole. Sen verran mitä olen Euroopan kaupungeissa kaupunkiraideliikennettä katsellut ja toisaalta minkä verran tunnen Tamperetta, en ensimmäisessä vaiheessa lähtisi viemään sen enempää raitiovaunuja kuin juniakaan maan alle. Jos joskus myöhemmin niin koviin ratkaisuihiin alkaisi esiintyä todellista tarvetta, asiaan voinee palata sitten silloin. Tämä näin omana mielipiteenäni, ei minkään valtakunnan faktana. Sekä tunneloituja että tunneloimattomia raideliikenneratkaisuja löytyy huomattavan paljon, tunneloituja kuitenkin pääsääntöisesti Tamperetta jonkin verran tai paljon suuremmilta paikkakunnilta.
Olen samaa mieltä siitä, ettei maan alle kannata mennä, jos maan päällä pystyy tarjoamaan saman palvelun edullisemmin. On myös totta, että tarve mennä maan alle on yleensä ilmennyt todella suurissa kaupungeissa. Tampereen koko ei sen sijaan sinänsä automaattisesti sanele sitä, ettei tunnelia tarvita -- tuo olisi hieman epä-älyllinen perustelu. Kaupunkirakenne, joukkoliikenteen kysyntä, ruuhkautuminen, maantieteelliset esteet jne. ovat niitä tekijöitä jotka vaikuttavat asiaan, ei kaupungin absoluuttinen koko.
Onhan nyt nähty sekin ihme, että miljoonakaupunki Pariisissa on rakennettu keskusta-alueelle ihkaoikea moderni raitiotie (linja T3), joka kulkee omalla ruohoväylällään joka on muokattu aiemmin autoliikenteen käytössä olleista leveistä bulevardeista. Jos kaupungin kokoa käytettäisiin mittarina niin Pariisissa ei olisi kannattanut edes puhua raitiotiestä vaan olisi pitänyt ilman muuta rakentaa uusi metrolinja. Mutta kaupunki ja kaupunkilaiset halusivat raitiotien, ja se näyttää toimivan hyvin. Avainasemassa oli se, että sille haluttiin löytää väylä maan päältä. Periaatteessa jos haluttaisiin sulkea enemmän katuja autoliikenteeltä ja dedikoida niitä raitiotielle, niin Pariisissakin voitaisiin siirtää maan päälle huomattava osa niistä matkustajista, jotka nyt tungeksivat umpitäysissä metrojunissa. Ja toisaalta jos reilu 100 vuotta sitten ei olisikaan päätetty rakentaa metroa vaan kehittää raitioteitä kohti suurempaa kapasiteettia, sähköistystä ja dedikoituja väyliä, niin Pariisin liikenne voisi periaatteessa hoitua raitiotieverkostolla, joka todennäköisesti olisi vielä jonkin verran nykyistä metroverkkoa tiheämpi. Näin voitaisiin kuljettaa sama määrä matkustajia. Ainoa ero olisi, että katuverkkoon mahtuisi huomattavasti vähemmän autoja.
Siis kaupungin koko ei ratkaise: isossakin kaupungissa voitaisiin yhtä hyvin ratkaista liikenneongelmia raitiotiellä kuin metrolla, mutta se edellyttää autoille varatun katutilan supistamista. Ainoastaan todella suurilla matkustajamäärillä ja erityisen sokkeloisella, tiiviillä ja hankalalla kaupunkirakenteella voidaan perustella tunneloimisen välttämättömyys silloin jos liikenneväline on vapaasti valittavissa (eli voidaan valita pienellä kaartosäteellä toimiva raitiotie, joka voidaan sovittaa olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen). Tietysti jos liikenneväline on otettava annettuna jostain syystä (esim. esikaupunkiradat ovat jo olemassa tms.), niin sitten sen ominaisuudet kuten kaarresäde voivat aiheuttaa sen että tunnelointi on helpompi ja edullisempi vaihtoehto. Mutta puhtaalta pöydältä rakennettavissa järjestelmissä kuten Tampereen raitiotiessä tämä ei tule kyseeseen.
Tuohon "omaan mielipiteeseesi" en usko. Seurailet vain noita tämän palstan valtaapitäviä, joiden sana on laki.
Ertsu-hyvä, en usko tähän salaliittoteoriaasi hetkenkään vertaa. Olen itse syntyperäinen tamperelainen enkä myötäile kenenkään mielipiteitä. On tasan yhtä järjetöntä vähätellä Tamperetta liian pieneksi kaupungiksi raitiotielle tai lähiliikenteelle kuin paisutella sitä vaatimalla sellaista tunnelia jota ei tarvita muuta kuin kyseenalaiseksi statussymboliksi. Sama pätee luonnollisesti mihin tahansa kaupunkiin, esim. Helsinkiin. Asioita tulee pyrkiä tarkastelemaan objektiivisesti eikä eri väristen linssien läpi värittyneinä.
Tiedossa olevien aspektien perusteella vaikuttaisi vahvasti siltä, että Tampereen liikenne hoituisi varsin hienosti ilman tunnelia jopa paremmalla palvelutasolla kuin tunnelin kanssa. Sen lisäksi säästyisi rutosti rahaa, jonka voisi investoida järjestelmän laajentamiseen nopeammin kuin muutoin olisi mahdollista, tai sitten muihin hyviin tarkoituksiin.
On tietysti mahdollista väittää, että tunneli tarvitaan. Silloin pitäisi pystyä osoittamaan, että se joko on halvempi tapa toteuttaa sama palvelutaso tai sitten että maanpäällinen ratkaisu on jostain syystä käytännössä mahdoton tai epärealistinen. Mielestäni et ole toistaiseksi esittänyt tällaisia perusteluja. Samaan aikaan tunnelia vastustavat ovat esittäneet erittäin uskottavat selitykset useista eri näkökulmista käsin miksi tunnelia ei tarvita. Ei tässä ole kyse mistään vallitsevan mielipiteen seuraamisesta tai siitä että sinun mielipiteesi olisi jotenkin huono. Sinulla on oikeus mielipiteeseesi, mutta jos haluat että muut muuttavat omaa kantaansa haluamaasi suuntaan, niin silloin olisi hyvä esittää riittävän pitävät perustelut miksi näin pitäisi tehdä. Yleisesti ottaen argumentoinnille antaisi uskottavuutta, jos se muodostaisi yhden selkeän loogisen tarinan eikä perustuisi joidenkin yksittäisten väitteiden negaatioon enemmän tai vähemmän subjektiivisin perustein (toki subjektiivisiakin asioita voi esittää mutta ne ovat enemmän omiaan argumentin havainnollistamisessa kuin sen loogisessa rakentamisessa).
Omasta puolestani lupaan kyllä vakaasti harkita kantaani tunneliin, jos pystyt esittämään sellaisen argumentaation, jolla kumoat loogisesti kohta kohdalta tunnelia vastustavan näkemyksen, ja jos argumentaatiosi muodostaa selkeän positiivisen kokonaiskuvan käsiteltävästä aiheesta.