Tampereen pikaratikkahanke

Selitetään niin kauan kunnes asia tulee selväksi. Bussilla on mahdollisuus lähteä heti kun kuljettaja ensimmäisen pakkaamiskerran jälkeen sulkee ovét.
Mulla palaa kohta hermot... Jos halutaan nappi joka lukitsee ovet niin laitetaan, ei tällä ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa onko kulkuneuvossa kumipyörät. Ja sitäpaitsi ne ovet esimerkiksi Varioissa eivät aukea aina kun niitä painaa, jokusen kerran Hakaniemessä kokeillut.

Mittauksessa 39 ja 14 pakataan keskimäärin 6 - 15 sekuntia Vauriotram 10 - 25 sekuntia.
Tuliko nyt selväksi ?
Mikä siinä että jos ratikka joka tapauksessa seisoo valoissa niin samantien voi päästää matkustajia sisään ei sinulle auennut? Miten olisi parempi että jos joka tapauksessa seistään valoissa, niin ne ei saisi olla pysäkkien edessä? Ja jos haluat noita mitata niin suhteuta nyt ihmeessä sisään tulevien ja poistuvien määrään.

Ja muuten, jos Tampereelle tulee kunnollista ratikkaa niin sillä lienee tasauspysäkit, eli se seisoo joskus ylimääräistä pysäkillä ihan tarkoituksella.
 
Jumittuneet tai muuten hajonneet ratikat tyypillisesti tuupataan eteenpäin ja edelleen varikolle takana tulevan ratikan voimin. Tietysti kiinteän kiinnikkeen kanssa, jotta ei alamäet aiheuta hauskoja tilanteita. Ongelma muodostuu vasta kiskoilta suistuessa, sähkönsyötön kadotessa tai radan ollessa ulkoisista syistä poikki.

Bussit kyllä kulkevat omin voimin ja etupyörät kääntyvät, mutta millä hinnalla? Jos (kun) kysyntä ylittää normaalitarjonnan ruuhka-aikaan, ruuhkatarjonnan lisääminen maksaa sitä enemmän paikkaa kohti mitä enemmän niitä tarvitaan. Tuetun liikenteen ollessa kyseessä tarjonnan kasvattaminen eli tuen kasvattaminen pitää käydä perustelemassa kaukana liikennesuunnittelusta. Eli hitaasti ja epävarmasti. Eli matkustajamäärät ovat aikansa ruuhkatarjonnan mukaan mitoittuneita. Eli eivät kasva.

Ratikalla ruuhkatarjontaa saadaan liittämällä valmiiksi pitkään vaunuun toinen perään jatkoksi. Koska toista kuljettajaa ei tarvita (vrt. bussit, joissa kuljettaja maksaa kaupunkiliikenteessä parhaimmillaan 80% koko liikennöintimenosta), tuloksena kustannukset penkkiä kohti laskevat. Tuettuna liikenteenäkin ratikan kannattaa vastata ruuhkan kysyntään, koska lisämatkustajat täydentävät kassavirtoja. Eli tukea tarvitaan vähemmän. Jota ei tarvitse perustella kaupungin kassalla. Jolla erotuksella voidaan ostaa vaikka johdinautoja.
 
Ei niitä tarvitse siirtää, vaan ne voidaan suoraan ajaa toiselle raiteelle.

Voisitko ystävällisesti selvittää että Rakennetaanko Helsingin verkkoon tällainen yhdysraidejärjestelmä ? Jos rakennettaisiin niin kuinka tiheästi yhdysraiteet tulisivat ? Entäs tuleeko Tampereelle sellainen (raitiotieverkosto varustettuna yhdysraiteilla ) ?

Valitettavasti olemme keskustelussa samassa pisteessä. Pysähtyneen raitiovaunun taakse muodostuu jono, jonka kesto riippuu pysähdyksen pituudesta. Ei tapahdu Helsingissä päivittäin , mutta viikossa tapahtuu muutamia. Jos pysähdys sattuu usean linjan raiteilla, Helsingin koko raitioliikenne on sekaisin useita tunteja.

Martti
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Bussihan pysähtyy, jos joku on jäämässä pois tai pyrkimässä kyytiin. Eli jos 39 on pysähtymässä Janoisen lohen pysäkille, niin 14 ja 18 ajavat ohi omalleen ja 45 ohittaa pysäkillä olevan 39:n tarvittaessa.

Tämähän johtuu ihan siitä, että bussit ovat pienempiä. Esimerkkinä:

Linja h55: 22 pysäkkiä, 55 matkustajapaikkaa (eikös tuo ajeta nelipyöräisillä?). 2,5 matkustajapaikkaa per pysäkki.
Linja h6: 22 pysäkkiä, 130 matkustajapaikkaa. 5,9 matkustajapaikkaa per pysäkki.

Tuosta jo huomaa selvästi miksi kutonen pysähtyy joka pysäkillä mutta 55 ei. Matkustajapaikat muistinvaraisesti, saattoi mennä väärinkin.

Jos jotain linjaa ajettaisiin tulevaisuuden Capacity-trollikoilla tuulilasikuormassa (100hlö) niin kyllä sekin sitten pysähtyisi joka pysäkillä. Ja jos taas ajetaan pikkubusseilla jotka voivat ohitella pysäkkejä, niin kustannukset ovat kuormitetulla linjalla paljon isompaa vaunua suuremmat.
 
Tästä asiasta ei edes tarvitsisi keskustella, jos liikenne järjestettäisiin vähänkään järkevällä tavalla. Mitä järkeä on ajaa useita samaan suuntaan meneviä busseja samaan aikaan niin, että seuraavaa kyytiä joutuu taas odottaa 10-15 minuuttia :eek:? Eikö ole ihan luonnollista, että samaan suuntaan menevät saapuvat tasaisin väliajoin? Jos aikatauluja ei jostain syystä saada limitettyä järkevästi, niin toki voi myös tehdä kaksi laituria suuntaansa Hakaniemen tapaan. Niin usein samaan suuntaan meneviä vaunuja ei pitäisi missään kaupungissa mennä, että ongelmia tässä asiassa tulisi.

Eli ongelma on muulla kuin raiteissa.
Tampereella on tuota bussien peräkkäinajoa harrastettu niin kauan kuin minä muistan. Esim Hervannan Valtaväylällä 23 ja 30 kulkevat peräkanaa kuin köyhän talon porsaat. Samoin Keskustorilta lähes kaikki bussit lähtevät samaan aikaan. Hämeenkadulla ne ovat sitten peräkkäin.
Joltain liikennelaitoksen päälliköltä joskus kysyttiinkin jossain lehtihaastattelussa, että miksi bussit ajavat peräkkäin. Hän vastasi, että kun rinnakkain ei mahdu.
 
Mulla palaa kohta hermot... Jos halutaan nappi joka lukitsee ovet niin laitetaan,

Raitovaunussa on sellainen pääkatkaisija jo nyt, jonka käytöstä kuljettaja päättää. Kun ollaan odottamassa valoissa , niin riippuu kuljjettajasta, päästääkö hän sisään vai ei..

ei tällä ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa onko kulkuneuvossa kumipyörät. Ja sitäpaitsi ne ovet esimerkiksi Varioissa eivät aukea aina kun niitä painaa, jokusen kerran Hakaniemessä kokeillut

On. Bussi kääntää etupyörät pakkaamisen jälkeen ajoradan puolelle ja yleensä kuljettaja ei päästä matkustajia ajoradalta kyytiin.


Mikä siinä että jos ratikka joka tapauksessa seisoo valoissa niin samantien voi päästää matkustajia sisään ei sinulle auennut?

Yleensä päästää ja samalla tulee muitakin ja jos sisääntulija maksaa 20 euron setelillä, niin nuoliopastin vaihtuu S-merkiksi. Joskus koko kehä toistuu kolme - neljä kertaa tyypillisimmillään esim Kaivokadun pysäkillä.

Pitää ymmärtää liikeenvälineestä pysäkin rakennetapa, joka on riippuvainen liikennevälineestä. Raitiovaunun pysäkki on vaunun ajolinjalla. Bussin ja johdinauton pysäkki ajolinjasta sivussa. (poikkeuksia: esim Kaupintien pysäkki Nordean edessä)

Miten olisi parempi että jos joka tapauksessa seistään valoissa, niin ne ei saisi olla pysäkkien edessä?

Tämä ei ole minun kanta. Enkä ota siihen vielä kantaa(myöhemminkyllä) . KSV ajattelee, että pysähdysten määrää voidaan näin minimoida. Tästä kyllä kannattaa keskustella.

Ja jos haluat noita mitata niin suhteuta nyt ihmeessä sisään tulevien ja poistuvien määrään.

Olemme ilmeisesti samaa mieltä siitä, että pysäkit Kaivokatu, Hakaniemi, Lasipalatsi, Stockmann jne ovat tapauksia, joiden yhteydessä on pakko keskustella koko paletista. Tein eilen muutamia mittauksia ja mittauksia tehneet saivat karkeasti ottaen samoja tuloksia kuin minä. Mutta jatkan edelleen niitä ja kerron sitten vähän laajemman otannan pohjalta, jotta voidaan välttää Juupas_Eipäs änkkääminen. Ajoin eilen Kaivokadulta Pekka Korpisen kaupan kulmaan, mutta kerron siitä matka-ajasta lisää , kun olen vielä ajanut 9 kertaa saman välin.

Ja muuten, jos Tampereelle tulee kunnollista ratikkaa niin sillä lienee tasauspysäkit, eli se seisoo joskus ylimääräistä pysäkillä ihan tarkoituksella.

Helsingissä on jo käytössä, ja tiedän mihin sillä pyritään mutta siitä huolimatta tästäkin pitäisi keskustella. Tai ei tarvitse , koska Tampereelle tulee(jos yleensä tulee uusi laite)realiseen aikaan perustuva järjestelmä, jossa kuljettaja säätää ajonopeuden siten, että ei ainakaan aja useita minuutteja etuajassa. Ajoneuvossa on näyttö , joka ilmoittaa kuljettajalle ollaanko jäljessä vai edellä.

Joko revit pelihousut ?

Martti
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Yleensä päästää ja samalla tulee muitakin ja jos sisääntulija maksaa 20 euron setelillä, niin nuoliopastin vaihtuu S-merkiksi. Joskus koko kehä toistuu kolme - neljä kertaa tyypillisimmillään esim Kaivokadun pysäkillä.

Miksi minulle ei käy koskaan näin, vaikka matkustan päivittäin raitiovaunulla ja vieläpä Kaivokadun pysäkin läpi?

Miksi käyttämäni raitiovaunut eivät koskaan hiivu reitille ja pysäytä liikennettä muutamaksi tunniksi? Monta tuhatta matkaa pitää tehdä vuodessa, että pääsee nauttimaan tästä?

Miksi minua ei häiritse, vaikka asun raitiovaunuristeyksen vieressa ja ikkunan alla vaunuja kolistelee 14 tuntia päivässä?

Salomaan täytyy olla tavattoman herkkä ja epäonninen ihminen, kun hän kärsii niin pahoin kolinasta ja reitille uupuvista raitiovaunuista, että näistä aiheista tarvitsee kirjoittaa intterwebbiin päivittäin useita viestejä.
 
Salomaan täytyy olla tavattoman herkkä ja epäonninen ihminen, kun hän kärsii niin pahoin kolinasta ja reitille uupuvista raitiovaunuista, että näistä aiheista tarvitsee kirjoittaa intterwebbiin päivittäin useita viestejä.
Näitä keskusteluja johdinautoista sekä kiskojyristä seuranneena totean, että Salomaan kommentit ovat päteviä ja aiheellisia. Jos keskusteluista tarvitsisi löytää voittajat ja häviäjät, niin häviäjiksi lasken suoraan ne, jotka rupeavat menemään henkilökohtaisuuksiin (kun ei ole enää muuta sanottavaa).
 
Salomaan viesteissä nyt keskeinen ongelma on, että hän käyttää Helsingin raitiotien osin todellisia, osin kuviteltuja ja osin ylikorostettuja ongelmia Tampereen pikaraitiotiehankkeen arviointiin, vaikka ne eivät ole merkityksellisiä sen arvioinnin kannalta.

Tampereella ei tietenkään toteuteta esim. kuljettajarahastusta eikä sellaista ole koskaan suunniteltukaan. Rahastus on automaateilla vaunuissa tai pysäkeillä.

Samoin liikennejärjestelyt ja valoetuudet voidaan toteuttaa esim. Saksassa tai muiden pohjoismaiden uusilla raitioteillä toteutettavilla käytännöillä, ei Helsingin virheellisillä käytännöillä.

Johdinautojen mahdollisuudesta Tampereella voi halutessaan avata uuden ketjun.
 
Voisitko ystävällisesti selvittää että Rakennetaanko Helsingin verkkoon tällainen yhdysraidejärjestelmä ? Jos rakennettaisiin niin kuinka tiheästi yhdysraiteet tulisivat ? Entäs tuleeko Tampereelle sellainen (raitiotieverkosto varustettuna yhdysraiteilla ) ?

Se, tuleeko Helsinkiin koskaan tällaisia puolenvaihtopaikkoja, kuuluu toiseen ketjuun. En tiedä, onko Helsingissä suunnitteilla tällaisia, mutta olettaisin ainakin Laajasalon linjoilla tällaisia nähtävän. Jokerille tulee varmasti, muuten koko järjestelmä olisi susi.

Tällaisten paikkojen määrä riippuu vuorovälistä ja siitä, tarvitaanko niitä niin paljon, että jokainen vuoro voidaan ohjata vastaantulevaa kaistaa pitkin, vai sallitaanko vaikka kahden vaunun jonoutuminen. Tukholman Tvärbananissa on matkalla neljä puolenvaihtomahdollisuutta 11,5 kilometrin matkalla sekä molemmissa päissä luonnollisesti yhdet, ja vuoroväli tiheimmillään 10 minuuttia.

Luultavasti jokaiselle 1990-2000-luvulla rakennetulle ratikkaverkostolle on rakennettu tällaisia. Koska Helsingin raitiotiet on jo näyttänyt, miten ei kannata raitiotietä rakentaa Tampereella, olisi siis vähintäänkin idioottimaista jättää nämä rakentamatta.


Valitettavasti olemme keskustelussa samassa pisteessä. Pysähtyneen raitiovaunun taakse muodostuu jono, jonka kesto riippuu pysähdyksen pituudesta. Ei tapahdu Helsingissä päivittäin , mutta viikossa tapahtuu muutamia. Jos pysähdys sattuu usean linjan raiteilla, Helsingin koko raitioliikenne on sekaisin useita tunteja.

Minulla menee nyt ohi jotain. Mikä jono muodostuu ratikan taakse? Puhuit itse sähkökatkoksesta, tällöin on vaunut koko matkalla seis, samoin on myös johdinautot. Helsingissä tapahtuu jonoutumista, mutta jos vaivaudut lukemaan, mitä minä ja pari muuta on kirjoittanut edellä, ymmärrät, että jononmuodostus liittyy päätöksentekoon, ei kulkuneuvoon. Jos syynä on yksittäisen vaunun jääminen radalle, voidaan se kiertää poikkeusjärjestelynä puolenvaihtopaikan ansiosta. Tämä on yleistä raideliikenteessä, myös Suomessa, jossa raitioliikenteessä tätä ei vielä olla sovellettu.

Me emme olisi keskustelussa samassa pisteessä, jos lukisit, mitä sinulle on jo aiemmin monta kertaa vastattu.

---------- Viesti lisätty kello 9:59 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:58 ----------

Näitä keskusteluja johdinautoista sekä kiskojyristä seuranneena totean, että Salomaan kommentit ovat päteviä ja aiheellisia.

Vaikka olisikin, kun niitä toistaa kaksi kolme kertaa useassa eri ketjussa lukematta vastausta, en ymmärrä enää, mihin niillä pyritään.
 
Viimeksi muokattu:
Näitä keskusteluja johdinautoista sekä kiskojyristä seuranneena totean, että Salomaan kommentit ovat päteviä ja aiheellisia.

Sallinette vastakkaisen kommentin.

Salomaan kommentit kylläkin hyvin kuvastavat hänen omaa mielipidettään ja ajatusmaailmaansa. Kuitenkin hän jankkaa samoja asioita viestistä toiseen, ja tahallaan tai tahtomattaan jättää ymmärtämättä mitään hänen mielipiteelleen vastakkaista argumenttia, vaikka ne olisivat kuinka asiallisia ja verifioitavissa.

Myöskin hän väittää jatkuvasti muiden väittäneen sellaista, mitä ei ole väitetty, mustamaalaten näin kanssakeskustelijoita rakentamalla heidän sanomisistaan olkiukkoja (esim. Alku ei väittänyt, että Jätkäsaari-Kaivokatu tullaan Helsingissä ajamaan 7 minuutissa). Lisäksi vastakkaisen mielipiteen omaavien lokeroiminen loukkaavilla termeillä "uskovainen" ja "friikki" ei ole hyvää keskustelutapaa, ja on nimenomaan henkilökohtaisuuksiin menemistä.

Ei myöskään ole keskustelun kannalta fiksua, että poimitaan eri kulkumuodoista toisesta paras esimerkki maailmalta, ja toisesta huonoin. Ja optimistisista tilastoista trollikka-argumentit ja pessimistisistä ratikkaväitteet.

En ymmärrä näin ollen Camo Lissabonen mielipidettä lainkaan.

Ja se, että Salomaan tyylistä tulee mieleen Ertsu, ei tarkoita sitä, että väittäisin häntä Ertsuksi, kuten joku ehti tulkitsemaan. Se tarkoittaa yksinkertaisesti vain sitä, että tyylit muistuttavat toisiaan, monin eri kohdin, minun mielestäni.
 
Raitovaunussa on sellainen pääkatkaisija jo nyt, jonka käytöstä kuljettaja päättää. Kun ollaan odottamassa valoissa , niin riippuu kuljjettajasta, päästääkö hän sisään vai ei..
On. Bussi kääntää etupyörät pakkaamisen jälkeen ajoradan puolelle ja yleensä kuljettaja ei päästä matkustajia ajoradalta kyytiin.

Eli ymmärtänet, että kyse on puhtaasti muusta kuin kulkuneuvosta johtuva. Jotenkin ymmärrän, että haluat kuitenkin osoittaa tämän johtuvan raitiovaunuista.

Se, kääntyykö kulkuneuvo pois pysäkiltä ei ole tarpeellinen, jos matkaa voidaan jatkaa välittömästi ovien sulkemisen jälkeen. Vai miten muuten junaliikenteessä ei ole tätä ongelmaa? Jos raitiovaunukin kääntyisi pois pysäkiltä parin metrin verran, ei se vieläkään ratkaisisi sitä ongelmaa, että vaunu joutuu seisomaan valoissa pysäkin jälkeen.

Tampereelle tulee(jos yleensä tulee uusi laite)realiseen aikaan perustuva järjestelmä, jossa kuljettaja säätää ajonopeuden siten, että ei ainakaan aja useita minuutteja etuajassa.

Antaisin ylimääräisen pelivaran kuitenkin olla pysäkeillä kuin radan päällä. Jos vaunu on etuajassa, olisi matkustajia kohtaan reilua kuluttaa se aika pysäkeillä. Kun rata on esteetön, on helpointa tehdä niin, että jätetään vähän löyhää aikatauluihin. Tällöin voidaan jättää jopa kallis tekniikka hankkimatta.
 
Näitä keskusteluja johdinautoista sekä kiskojyristä seuranneena totean, että Salomaan kommentit ovat päteviä ja aiheellisia. Jos keskusteluista tarvitsisi löytää voittajat ja häviäjät, niin häviäjiksi lasken suoraan ne, jotka rupeavat menemään henkilökohtaisuuksiin (kun ei ole enää muuta sanottavaa).

Miten niin "enää ole muuta sanottavaa"? Ei minulla ole ollut missään vaiheessa mitään sanottavaa itse aiheeseen. Ainoastaan ivasin Salomaan jankkaamista.

En näe mitä arvoa se tuo keskusteluun, että kaikissa aiheeseen liittyvissä ja liittymättömissä ketjuissa nostetaan esille johdinautot vs. raitiovaunut asetelma ja toistetaan samat samat teesit johdinauton autuudesta ja raitiovaunun ongelmista. Semminkin kun keskustelun taso on jankkauksen vuoksi viime aikoina laskenut kuin östersundomilaisen sorkkaeläimen häntä.

Vaan eipä tuo tämäkään viesti lisäarvoa keskusteluun ja keskitynkin jatkossa lukemiseen. JLF on hieno palsta, jonka kirjoittajilta löytyy huikeasti asiantuntemusta palstan aiheista. Toivon ainoastaan, että saan jatkossakin lukea perehtyneitä kirjoituksia kaupunkiliikenteestä ja hyvää keskustelua trollaamisen ja inttämisen sijaan.
 
Ainoastaan ivasin Salomaan jankkaamista.
...

Toivon ainoastaan, että saan jatkossakin lukea perehtyneitä kirjoituksia kaupunkiliikenteestä ja hyvää keskustelua trollaamisen ja inttämisen sijaan.
Eikös se ivaaminen ole just trollaamista? Älä sitten trollaa itse! ;)

Kannattaa miettiä, kun aukoo päätä jollekin tuntemattomalle! Kun ei koskaan tiedä, mitä ovia sillä saattaa itseltään sulkea!
Teoreettinen esimerkki: Olet vuokraamassa asuntoa. Vuokraisäntä hiffaakin, että sä oletkin se tyyppi joka sanoi sitä ja tätä netissä hänelle. Joo, en mä sulle ainakaan tätä kämppää vuokraa! !silekkok silekkiK
 
Tämähän johtuu ihan siitä, että bussit ovat pienempiä. Esimerkkinä:

Asia jota yritin tuoda esille: Bussi ohittaa, raitiovaunu ei. Kun 3 on kääntymässä Runeberginkadulle, takanaolevat 4 ja 10 odottavat tämän syyn takia. Topeliuksenkadulla linjat 14, 39 ja esim 45 pysähtyvät pysäkille ainoastaan tarvittaessa. Tätä raitiovaunupysäkin ja bussipysäkin "luonteen eroa" selvitin Temelle juuri äsken hieman tarkemmin.

Martti
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös