- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Ehkä Salomaa saa hommattua tällaisia trollikoina ja vielä kaksinivelisinä:
http://karlspix.fotopic.net/p2379611.html
Tosi äree peli, jälkimmäiseen tulee nivelen taaksi baari.
MS
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Ehkä Salomaa saa hommattua tällaisia trollikoina ja vielä kaksinivelisinä:
http://karlspix.fotopic.net/p2379611.html
Tarkoitatko tällä sitä, että johdinautot ovat keskimäärin suurempia kuin polttomoottoribussit? Näinhän toki on, mutta johdinautojen teoreettinen maksimikoko on kuitenkin sama kuin polttomoottorikäyttöisellä linja-autolla. Raideliikennevälineiden kohdalla tilanne on toinen. Nyt vain ei ole yksimielisyyttä, missä tilanteissa bussipohjaisten sovellusten kapasiteetti ei riitä tai milloin bussiin perustuva tekniikka osoittautuu kokonaistaloudellisesti epäedullisemmaksi kuin raideliikenne. Tässä asiassa joutunemme turvautumaan tehtyihin selvityksiin, joita käsittääkseni Tampereenkin osalta on olemassa.Johdinautojen korisuunnittelu on nykyisen eriytetty eli johdinauton kuljetuskapasiteeti nykyaikaisella johdinautolla on suurempi kuin dieselbussilla.
Pidä yllä keskustelua kuljettajarahastuksesta. Se on se tekijä, jonka minä ensimmäinen poistaisin ainakin ensiksi raitiovaunuista, miksei samantien myös busseista. Olen ehdottomasti ilmoinen, jos Tampereella olisin linja millä laitteella tahansa ilman kuljettajarahastusta.
Eli tämän asian voi, jos se järkeväksi katsotaan, muuttaa yhdellä ohjeella kuljettajille. Eli tällä ei ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa onko kyseessä bussi, ratikka vai köysirata, eikä sillä onko pysäkkiä ennen valoja vai ei.Raitovaunussa on sellainen pääkatkaisija jo nyt, jonka käytöstä kuljettaja päättää. Kun ollaan odottamassa valoissa , niin riippuu kuljjettajasta, päästääkö hän sisään vai ei..
Eli siis se että pysäkkisyvennystä käyttävällä bussilla ei ole edes mahdollisuutta päästää valoja odottaessan matkustajia kyytiin on parempi asia kuin että tämmöinen mahdollisuus olisi, vaikka sitä ei käytettäisi. Olen sanaton.On. Bussi kääntää etupyörät pakkaamisen jälkeen ajoradan puolelle ja yleensä kuljettaja ei päästä matkustajia ajoradalta kyytiin.
http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julk...enteen kokonaiskehittämisselvitys_nettiin.pdfHelsingin raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvitys sanoi:Kuljettajarahastuksesta luopuminen parantaa olennaisesti liikenteen täsmällisyyttä, kun pysäkkiviiveet voidaan ennakoida nykyistä paremmin. Täsmällisyys mahdollistaa nykyistä tehokkaammat liikennevaloetuudet, kun vaunujen kulku voidaan ennakoida riittävän luotettavasti. Aikataulunopeuksia voidaan myös nostaa, kun ajoaikojen hajonta pienenee. Myös matkustajapalvelu paranee, kun samoilla rataosuuksilla kulkevat linjat voidaan synkronoida toisiinsa tasaisen vuorovälin tarjoamiseksi.
Vaunujen kuormitus on tasaisinta vaunujen kulkiessa toisiinsa nähden mahdollisimman tasaisin välein. Mikäli jokin vaunu jää suunnitellusta aikataulustaan jälkeen poikkeuksellisesti aikaa vieneen myyntitapahtuman takia, vaikuttaa tämä välittömästi kyseisen vaunun kuormitukseen ja siten matka-aikaan myös jäljellä olevalla matkaosuudella. Liikennevalojen kannalta lipunmyyntitapahtuman ei tarvitse kestää kuin hetki, ja silti on todennäköistä, että vaunu menettää sille tarkoitetun liikennevaloetuuden ja joutuu odottamaan vihreää kokonaisen valokierron.
Kuljettajarahastuksesta luopuminen onkin edellytys strategiselle kehityspolulle, jolla parannetaan raitioliikenteen luotettavuutta, nopeutetaan raitioliikennettä ja tarjotaan näin matkustajille nykyistä parempaa palvelua.
Hankkeen investointikustannuksiksi on arvioitu n. 2,4 milj. euroa, joka koostuu 130 lippuautomaatin hankinnasta. Vuosikustannus kymmenen vuoden poistoajalla mukaan lukien automaattien huolto- ja rahahuoltokustannukset on n. 550 000 euroa. HKL-liikelaitoksen johtokunta on päättänyt, että kuljettajarahastus raitiovaunuissa päättyy viimeistään vuodenvaihteessa 2012–2013.
Johdinauto on bussi. Sillä on bussinkori. Se että kulkeeko tämä kori eteenpäin sähkön, vai jonkin muun polttoaineen voimin ei muuta kapasiteettiä. Hessin Lighttram 3 kaksiniveljohdinauton saa myös dieselinä.
Ainoa keino lisätä kapasiteettiä on pistää kumipyörien tilalle teräspyörät, sillä vain kiskot pystyvät kuljettamaan turvallisesti ja tehokkaasti suuren määrän matkustajia. 30-metrinen bussi ei käänny enää kovin mukavasti mutkista.
Yleensä ratikoilla kuitenkin on Hesassakin tare pysähtyä kaikilla pysäkeillä. Itse suosisin Tampereelle kaikilla pysäkeillä pysähtymisen mallia, jolloin vaunut pysyisivät hyvin aikatauluissaan.Takana tuleva tyhjä bussi pääsee ohi, jos sillä ei tarvetta pysähtyä pysäkille.
Kannattaa varmaan jatkaa tätä sitten Hesan raitioliikennettä nopeuttavassa ketjussa. Siellä on varmasti jo ratkaisut mainittukin.Miksei sitten tehdä ? Tilanne on nyt se, että raitiovaunut jonottavat pysäkille . Näitä pysäkkejä on Helsingissä useita.
Eiköhän se ole huomioitu, sillä sinulle on esitetty useita keinoja vähentää tai poistaa kokonaan jonotusta.Siirtyisin mielelläni muihin teemoihin, mutta teille ei tule selväksi että yksi oleellinen syy raitiovaunun hitauteen on jonottaminen pysäkille.
Onko se nyt hyvää joukkoliikennettä? Kaikki ratikat ja bussit tuppaavat tulemaan yhtä aikaa pysäkeille, jolloin syntyy ruuhkia ja siinä välissä voi olla jopa 20-30 minuutin mittaisia hiljaiselon aikoja, jolloin mikään ei kulje. Hesassa kannattaisi ratikkaliikennettä sorvata paremmin tahdistamalla ja tulevilla raitiotien laajennuksilla korvata mahdollisimman paljon bussiliikennettä. Tämä auttaisi jo kovasti.Eihän jonossa ajaminen ole mikään ongelma, jos jono kulkee. Kaikki vehkeet ruuhkassa ajavat jonossa.
Yhtä mieltä ollaan siitä että raitioliikennettä pitää nopeuttaa. Kun siirrytää keinoihin alkaa joukkoliikennepuolueen ja autopuolueen INTTÄMINEN.
Samaa mieltä tästä ongelmasta. Hyvänä esimerkkinä Hämeenkadun "pyhät" sivuparkit.10 parkkipaikkaa on tärkeämpi kuin useiden tuhansien joukkoliikennnekäyttäjien saasteeton liikkuminen
kantakaupungissa.
Takana tuleva tyhjä bússi pääsee ohi, jos sillä ei tarvetta pysähtyä pysäkille.
Miksei sitten tehdä ? Tilanne on nyt se, että raitiovaunut jonottavat pysäkille . Näitä pysäkkejä on Helsingissä useita.
Siirtyisin mielelläni muihin teemoihin, mutta teille ei tule selväksi että yksi oleellinen syy raitiovaunun hitauteen on jonottaminen pysäkille.
Eihän jonossa ajaminen ole mikään ongelma, jos jono kulkee.
Kaikki vehkeet ruuhkassa ajavat jonossa. Mutta kun jonosta yksi vaunu kerrallaan suorittaa pysäkkitoiminnot, niin se on ongelma.
Helsinkiläiset raitiovaunukäyttäjät ovat kertoneet raitiovaunun hitaudesta jo useiden vuosien ajan.
Meluummin ei. Luulisi, että jo tässä vaiheessa olisi mennyt kaikki perille.Jatketaan, jos ei tullut selväksi
Vaikka tämä menikin inttämiseksi, niin tästä on se hyöty, että paljastuu vaiheittain ketkä foorumillakirjoittajista käyttävät joukkoliikennettä ja kuinka paljon.
Johdinautoliikenne
Vuonna 2007 tehdyssä ”Ympäristöystävällisen kaupunkiliikenteen kehittäminen Helsingissä”
-selvityksessä esitettiin esiselvityksen laatimista johdinautoliikenteen toteutettavuudesta,
hyödyistä ja kustannuksista. HKL on teettänyt syksyn 2008 ja kevään
2009 aikana 2009 johdinautoliikenteen toteutettavuusselvityksen, jonka tuloksena on
esitetty tarkemman suunnittelun jatkamista johdinautoliikenteen mahdolliseksi palauttamiseksi
Helsinkiin. Johdinautojärjestelmän hankesuunnittelutasoisen selvityksen
laadinta on aloitettu syksyllä 2009. Aikaisintaan johdinautoliikennettä voisi olla Helsingissä
vuonna 2014.
Tästä olemme samaa mieltä. Jos siirryttäisiin pysäkeillä sijaitseviin lippuautomaatteihin ja kaikista ovista voisi nousta sisään, pysäkkiajat lyhenisivät. Kun vielä saataisiin ne bussit ajamaan kiltisti jonossa ja täsmällisesti aikataulujen mukaan, siistittäisiin linjakartta selkeäksi, brändättäisiin palvelu uusiksi jne. voisimme kutsua tuota BRT:ksi eli Bus Rapid Transitiksi. Se sopisi hyvin kaikille niille linjoille joita ei korvata raitiotiellä. Niitä jää vielä paljon.
Helsingissä johdinautosuunnitelma on nyt hankesuunnitelmatasoinen eli viestiketjussa "johdinautot" muuttuu automaattisesti keskutelunaihe.
Selvisi tänään. 2011-2012 mennessä tai "vuodenvaihteeseen mennessä" on luvattu. Automaatteja hankitaan. Kunhan vain ei joku tiukka kirstunvarstija pistäisi nyt sormiansa soppaan.
Tuossa kohtaa on joko ajantasaus tai päätepysäkki yhdellä tai useammalla linjalla. Ohitusjohdot ovat täten ihan ymmärrettävät. Sveitsin Zürichissä näki myös ns. täyteraitiolinjoja, joilla on samalla periaatteella päättäri keskellä linjaa, jossa ratikka seisoo omalla seisontaraiteellaan, jolloin muu liikenne kulkee ohitse. Itse sain tuosta filmistä käsityksen siitä, että kolme ajolankaa on koska toinen ajolankapari on pysäkeillä olevien ohitteluun ja kolmas siksi, koska kyseessä on risteys, josta johdinautot haarautuvat kahteen suuntaan. Tähän oletukseen voi päästä kohdassa 0:46. Ensimmäinen johdinauto ohittaa pysäkillä olevan keskimmäisiä lankoja pitkin. Taaempi taas ulompien kautta. Tästä voidaan olettaa, että ensin tullut ohittaja kulkee eri suuntaan, kuin taaempi. Eli vilkaissa risteyksissä johdinauto tarvitsee myös, joko järkevämpää tahdistusta tai kaksi ajolankaa, jottei seistä muiden tiellä. Kohdassa 2:15näkyykin vastaantulijoiden puolella johdinautoja jonossa peräkanaa.Todella mielenkiintoinen filmi. Samaan suuntaan kolmet ilmajohdot - ohitus sujuu.
Sama periaate kuin pysäkkisyvennyksellä, tosin tuosta korotuksesta päätellen sieltä ei tosin koukita pois ilman hyvää syytä. Jatkuuko tuosta bussikaista eteenpäin, niin sitä on vaikea sanoa filmistä. Bussit saapuvat kuitenkin muun liikenteen seasta pysäkille.Johdinautolla käytässä varsinainen pysäkkikaista. Joka mahdollisesti hieman ylempänä.
Johdinautoa voi kutsua trollikaksi, tai miksi vaan, mutta itse en näe siinä mitään merkittävää eroa bussiin. Tekninen ratkaisu on vain erilainen. Se vaatii silti saman infran kuin bussikin. Se matkustusmukavuus on kuin bussissa (joskin ääni on toki hiljaisempi ja pysähdyksissä puuttuu oleellinen moottorin murina ja tärinä). Ja mikä oleellisinta. Sillä on sama kapasiteetti kuin busillakin.Johdinauto ei ole bussi.
Jos seistään ja sehän ei ole mukavaa.Väitetään vastaan, mutta tuolla kaksinivelisellä hoitaa kyllä monessa kohtaa Helsingissä ja Tampereella liikennettä suurella kapasiteetilla.
Toki.Siinähän sitä vietiin turvalliseti ja tehokkaasti. Katsokaa tarkasti johdinauton ajo kaarteissa. MUUTEN KUVAAJALLA OLI MIKKI PÄÄLLÄ !
Pistä Jykke lisää filmejä !
Tampereen ensimmäisen ratikkalinjan kustannus Lentävänniemi - Hervanta/Vuores on noin 180 mljoonaa euroa.Tampereen pikaraitioasiassa suurin kysymys on raha, joka saisi nyt alkaa tulla esille jo täällä JLF:ssä ja se on Tamperelaisten tehtävä.
Ilmeisesti tarkoitetaan lippuatomaatteja.Tämä meni nyt pikkasen yli ymmärryksen! Väitätkö tässä, että Tampereelle on tulossa jonkinlaista automaattista BRT-liikennettä? Automaattitrolleja?
Miksei sitten tehdä ? Tilanne on nyt se, että raitiovaunut jonottavat pysäkille . Näitä pysäkkejä on Helsingissä useita.
Helsingistä saatavalla kokemuksella on hyvin paljon tekemistä juuri tässä selvitysvaiheessa.
Mutta en minä syytä niitä, jotka väittävät että toistuvasti että johdinauton ja bussin kapasiteetti on sama. [..] Johdiautojen korisuunnittelu on nykyisen eriytetty eli johdinauton kuljetuskapasiteeti nykyaikaisella johdinautolla on suurempi kuin dieselbussilla.
Aamulehden verkkosivulla oli muutama päivä sitten artikkeli, jossa kysyttiin kaupunginvaltuutettujen mielipidettä katuratikasta. Siinä pyydettiin myös lukijoiden kommentteja.Tampereen pikaraitioasiassa suurin kysymys on raha, joka saisi nyt alkaa tulla esille jo täällä JLF:ssä ja se on Tamperelaisten tehtävä.
Myös VanHool on tunnettu johdinautovalmistaja Euroopassa. Nykyiset trollikat ovat A330T (kaksiakselinen) ja AG300T (niveltrollikka). Itse olen matkustanut nivelillä Solingenissa ja Salzburgissa. Samanlaisia on myös mm. Montreux'ssä, Esslingenissä ja Arnhemissa. Nykyiset mallit ovat ulkonäöltään hieman erilaisia kuvissa esiintyviin verrattuna. Kulkuominaisuudet ovat loistavat.Yleisimpiä johdinautomalleja nykymarkkinoilla euroopassa taitavat olla Irisbusin, Solariksen ja Hessin bussien vakiokoreihin perustuvat mallit.
Aamulehden verkkosivulla oli muutama päivä sitten artikkeli, jossa kysyttiin kaupunginvaltuutettujen mielipidettä katuratikasta. Siinä pyydettiin myös lukijoiden kommentteja.
Suurin osa kommentoijista oli vastustajia. Itse kuulun kannattajaleiriin, mutta yksi seikka vielä ihmetyttää.
Joku asiantuntija kirjoitti, että yksi ratikka maksaa 2,2 miljoonaa euroa ja Volvon bussi maksaa n. 0,35 miljoonaa. Mikä ratikassa maksaa 6,3 kertaa bussin hinnan? Onko ratikassa massaa 6,3:n bussin edestä???