Vs: MUTU-tuntumaan perustuvaa pohdiskelua
Laiturikorkeuksia on tähän turha sotkea. Ylöjärvellä eivät matkustajajunat pysähdy, joten sinne kelpaisi pelkkä 350 mm korkea laituri. Nokian matkustajajunat voidaan lopettaa raitioliikenteen alettua (elleivät sitten nokialaiset innokkaasti matkusta Porin ja Rauman suuntiin). Raitiovaununkaan ei ole pakko pysähtyä RHK:n raiteilla - erityisesti siinä tapauksessa, että raitiovaunu tulee omia kiskojaan pitkin asemalle (esimerkki: raitiovaunu ajaa Tampereen raitiotierataa pitkin Nokialle, siirtyy siellä RHK:n kiskoille ja jatkaa matkaansa Tyrväälle).
Tässä viestiketjussa muistaakseni aiemmin on todettu, että raitiovaunulla ei voi ajaa junaradalla lyhyitä tiheän vuorovälin matkoja, koska ratakapasiteetti ei riitä. Nyt esitetään, että pitkiäkään matkoja ei voisi ajaa raitiovaunulla. Mihin niitä duoraitiovaunuja sitten tarvitaan? Minun mielestäni Karlsruhen ensimmäinen duolinja vastaisi hyvin Ylöjärven ja Nokian mahdollisia raitiotielinjoja.
Ehkä Pori-Kokemäki-raitiotielinja kannattaisi yhdistää Hervanta-Tyrvää-raitiotielinjaan? Vai tarvitaanko tällöin kahden noin pitkän raitiotielinjan lisäksi niiden kanssa päällekäinen junavuoro?
En tarkoittanut lisää vuoroja. Joukkoliikennereitit eivät saa päättyä keskustaan, joten Ylöjärven ja Nokian raitiovaunujen olisi jatkettava keskustasta eteenpäin. Jos esim. Hervannassa on tarvetta raitiovaunuvuorolle kymmenen minuutin välein, ei lisävuoroja edes kannata ajaa! Yksinkertaisesti osa Hervannasta lähtevistä raitiovaunuista pitäisi ajaa Ylöjärvelle tai Nokialle. Koska vuoroja ei lisätä, liikenne mahtuu suunnitelluille raiteille.Jos näille suunnille vedetään 10 minuutin vuorovälin ratikat, ei keskustan ainoalle raitioväylälle enää paljoa mahdu lisää liikennettä
Tästä olen ehdottomasti eri mieltä. Jos asuisin Nokialla ja kävisin Tampereella töissä, en varmasti ajaisi junalla rautatieasemalle, jossa vaihtaisin keskustaan menevään raitiovaunuun. Ylöjärvelle ja Nokialle riittäisi raitiovaunu puolen tunnin välein.Ylöjärvi, Nokia ja Oriveden suunta hoituvat minusta lähijunalla ainakin seuraavien 20 vuoden aikana näppärimmin.
Laiturikorkeuksia on tähän turha sotkea. Ylöjärvellä eivät matkustajajunat pysähdy, joten sinne kelpaisi pelkkä 350 mm korkea laituri. Nokian matkustajajunat voidaan lopettaa raitioliikenteen alettua (elleivät sitten nokialaiset innokkaasti matkusta Porin ja Rauman suuntiin). Raitiovaununkaan ei ole pakko pysähtyä RHK:n raiteilla - erityisesti siinä tapauksessa, että raitiovaunu tulee omia kiskojaan pitkin asemalle (esimerkki: raitiovaunu ajaa Tampereen raitiotierataa pitkin Nokialle, siirtyy siellä RHK:n kiskoille ja jatkaa matkaansa Tyrväälle).
Raitiovaunulla on sallittu liikennöinti junaradoilla rajoitetulla nopeudella (100 km/h). Missään ei ole kielletty pitkän matkan liikennettä raitiovaunuilla eikä taajamaliikenteessä ole sen ihmeellisempiä turvallisuusvaatimuksia kuin lähiliikenteessäkään. Jos kerran liikennöinti on sallittua, voidaan raitiovaunulla ajaa vaikka Nurmekseen! Tiheästi pysähtyvällä junalla ei suurta nopeutta tarvita ja Haapamäen liikenteeseenkin 100 km/h riittäisi hyvin. Ehkä joskus vielä saadaan junia (joko tram-train tai train-tram), joilla voidaan ajaa nopeammin kuin 100 km/h. Tuollaisia junia tarvittaisiin esimerkiksi ehdottamassani Hanko - Helsingin metro - Hamina -liikenteessä, jossa yksi ja sama juna kulkisi sekä raitiotiellä, rautatiellä että metrotunnelissa.Pidemmillä matkoilla puhutaan "taajamajunasta", joka on käytännössä lähijunaa harvemmin pysähtyvä nopea paikallisjuna. Tällaisille reiteille raitiovaunu on nopeus- ja turvallisuusvaatimusten vuoksi liian kevyttä kalustoa, vaikka laiturikorkeudet olisivatkin kunnossa.
Tässä viestiketjussa muistaakseni aiemmin on todettu, että raitiovaunulla ei voi ajaa junaradalla lyhyitä tiheän vuorovälin matkoja, koska ratakapasiteetti ei riitä. Nyt esitetään, että pitkiäkään matkoja ei voisi ajaa raitiovaunulla. Mihin niitä duoraitiovaunuja sitten tarvitaan? Minun mielestäni Karlsruhen ensimmäinen duolinja vastaisi hyvin Ylöjärven ja Nokian mahdollisia raitiotielinjoja.
Ehkä Pori-Kokemäki-raitiotielinja kannattaisi yhdistää Hervanta-Tyrvää-raitiotielinjaan? Vai tarvitaanko tällöin kahden noin pitkän raitiotielinjan lisäksi niiden kanssa päällekäinen junavuoro?