Tampereen pikaratikkahanke

Vs: MUTU-tuntumaan perustuvaa pohdiskelua

Jos näille suunnille vedetään 10 minuutin vuorovälin ratikat, ei keskustan ainoalle raitioväylälle enää paljoa mahdu lisää liikennettä
En tarkoittanut lisää vuoroja. Joukkoliikennereitit eivät saa päättyä keskustaan, joten Ylöjärven ja Nokian raitiovaunujen olisi jatkettava keskustasta eteenpäin. Jos esim. Hervannassa on tarvetta raitiovaunuvuorolle kymmenen minuutin välein, ei lisävuoroja edes kannata ajaa! Yksinkertaisesti osa Hervannasta lähtevistä raitiovaunuista pitäisi ajaa Ylöjärvelle tai Nokialle. Koska vuoroja ei lisätä, liikenne mahtuu suunnitelluille raiteille.

Ylöjärvi, Nokia ja Oriveden suunta hoituvat minusta lähijunalla ainakin seuraavien 20 vuoden aikana näppärimmin.
Tästä olen ehdottomasti eri mieltä. Jos asuisin Nokialla ja kävisin Tampereella töissä, en varmasti ajaisi junalla rautatieasemalle, jossa vaihtaisin keskustaan menevään raitiovaunuun. Ylöjärvelle ja Nokialle riittäisi raitiovaunu puolen tunnin välein.

Laiturikorkeuksia on tähän turha sotkea. Ylöjärvellä eivät matkustajajunat pysähdy, joten sinne kelpaisi pelkkä 350 mm korkea laituri. Nokian matkustajajunat voidaan lopettaa raitioliikenteen alettua (elleivät sitten nokialaiset innokkaasti matkusta Porin ja Rauman suuntiin). Raitiovaununkaan ei ole pakko pysähtyä RHK:n raiteilla - erityisesti siinä tapauksessa, että raitiovaunu tulee omia kiskojaan pitkin asemalle (esimerkki: raitiovaunu ajaa Tampereen raitiotierataa pitkin Nokialle, siirtyy siellä RHK:n kiskoille ja jatkaa matkaansa Tyrväälle).

Pidemmillä matkoilla puhutaan "taajamajunasta", joka on käytännössä lähijunaa harvemmin pysähtyvä nopea paikallisjuna. Tällaisille reiteille raitiovaunu on nopeus- ja turvallisuusvaatimusten vuoksi liian kevyttä kalustoa, vaikka laiturikorkeudet olisivatkin kunnossa.
Raitiovaunulla on sallittu liikennöinti junaradoilla rajoitetulla nopeudella (100 km/h). Missään ei ole kielletty pitkän matkan liikennettä raitiovaunuilla eikä taajamaliikenteessä ole sen ihmeellisempiä turvallisuusvaatimuksia kuin lähiliikenteessäkään. Jos kerran liikennöinti on sallittua, voidaan raitiovaunulla ajaa vaikka Nurmekseen! Tiheästi pysähtyvällä junalla ei suurta nopeutta tarvita ja Haapamäen liikenteeseenkin 100 km/h riittäisi hyvin. Ehkä joskus vielä saadaan junia (joko tram-train tai train-tram), joilla voidaan ajaa nopeammin kuin 100 km/h. Tuollaisia junia tarvittaisiin esimerkiksi ehdottamassani Hanko - Helsingin metro - Hamina -liikenteessä, jossa yksi ja sama juna kulkisi sekä raitiotiellä, rautatiellä että metrotunnelissa.

Tässä viestiketjussa muistaakseni aiemmin on todettu, että raitiovaunulla ei voi ajaa junaradalla lyhyitä tiheän vuorovälin matkoja, koska ratakapasiteetti ei riitä. Nyt esitetään, että pitkiäkään matkoja ei voisi ajaa raitiovaunulla. Mihin niitä duoraitiovaunuja sitten tarvitaan? Minun mielestäni Karlsruhen ensimmäinen duolinja vastaisi hyvin Ylöjärven ja Nokian mahdollisia raitiotielinjoja.

Ehkä Pori-Kokemäki-raitiotielinja kannattaisi yhdistää Hervanta-Tyrvää-raitiotielinjaan? Vai tarvitaanko tällöin kahden noin pitkän raitiotielinjan lisäksi niiden kanssa päällekäinen junavuoro?
 
Koska ratikka ei ilmeisestikkään mahdu Itsenäisyydenkadulta nykyistä tunnelia pitkin Hämeenkadulle, niin olisi kyllä syytä hyödyntää P-Hämppiä. Samaan tunneliin parkkipaikat ja pikaratikka. P-paikkojen määrää voisi hyvin vähentää nykyisestä sunnitelmasta, eivät kuitenkaan kaikki mene kaupaksi.

Jos pikaratikka rakennetaan tulee se keskussa luonnollisesti tuoda tärkeimmän väylän varrelle (tässä tapauksessa alle), eikä kierrättää sitä toissijaisten kohteiden kautta. Tässä tapauksessa välille Metso-Hämeenkatu-Itsenäisyydenkatu. Itäänpäin mentäessä Itsenäisyydenkadun jälkeen noustaan pinnalle ja jatketaan sekä Sammonkatua että Teiskontietä edelleen esim. Hervantaan ja Nurmi-Sorilaan.

Koska pikaratikat vaativat jokatapauksessa omat kiskot, nykyisten kiskojen kapasiteetin loppuessa, kannattaa ratikka linjata mieluummin niin että siitä on myös todellista hyötyä matkustajille. Nykyisten ratojen varrella kun on kovin vähän asutusta ja muutakaan aktiviteettia. Tämä ei tietenkään estä sitä, että raiteet ovat yhteesopivat olemassa olevan RHK:n raiteiden kanssa. Näin ollen esim. Nokian ja Ylöjärven liikenteessä voidaan hyödyntää yhteisiä raiteita junien kanssa.
 
Samaan tunneliin parkkipaikat ja pikaratikka.
Jos autot laitetaan tunneliin, niin eikö silloin Hämeenkadu vapaudukin raitiovaunuille?

Jos pikaratikka rakennetaan tulee se keskussa luonnollisesti tuoda tärkeimmän väylän varrelle (tässä tapauksessa alle), eikä kierrättää sitä toissijaisten kohteiden kautta. Tässä tapauksessa välille Metso-Hämeenkatu-Itsenäisyydenkatu.
Toissijaisilla kohteilla tarkoitetaan tässä ilmeisesti Tampereen vanhaa pääkatua? Olisikohan Puutarhakatu parempi raitiotiekaduksi kuin Kauppakatu?

Minun mielestäni raitiovaunujen pitäisi kulkea Hämeenkadulla, jotta ihmiset pääsisivät kauppoihin ostoksille kätevästi. Minun visioissani Hämeenkatu muistuttaa näitä kahta yhdysvaltalaista katua: kuva 1 ja kuva 2. Kuvat ovat osoitteessa trolleystop.com.
 
En tarkoittanut lisää vuoroja. Joukkoliikennereitit eivät saa päättyä keskustaan, joten Ylöjärven ja Nokian raitiovaunujen olisi jatkettava keskustasta eteenpäin. Jos esim. Hervannassa on tarvetta raitiovaunuvuorolle kymmenen minuutin välein, ei lisävuoroja edes kannata ajaa! Yksinkertaisesti osa Hervannasta lähtevistä raitiovaunuista pitäisi ajaa Ylöjärvelle tai Nokialle. Koska vuoroja ei lisätä, liikenne mahtuu suunnitelluille raiteille.
TASE 2025-ihmisten mukaan Hervantaan ajetaan ruuhkassa viiden minuutin välein. En tiedä, mikä todellinen liikennetarve on, mutta tämä on joka tapauksessa aikomus. Tähän vuoroväliin mahtuu vielä paljon lisävuoroja, vain liikennevalojen kiertoaika (60-90 sek?) on rajana. Jos osa Hervannan suunnasta (Hervanta/Vuores) tulevista vuoroista ajettaisiin Ylöjärvelle tai Nokialle niin mikä osa? 20 minuutin vuoroväli kummallekin pitäjälle, jolloin näiden yhteinen vuoroväli olisi 10 minuuttia + vielä Lentävänniemi-Hervanta-linja? Entä Lempäälän junayhteys?

Edelleen olen sitä mieltä, että Lempäälän ja Nokian välillä junayhteys ainakin ensiksi on ihan hyvä vaihtoehto ja kompromissi Tampereen hankkiessa sisäisen pikaraitiojärjestelmän. Sitten raitiotien itälaajennuksien myötä voidaan länsisuunnassa ottaa käyttöön esimerkiksi Ylöjärven suunta, tai jopa Kauppakatu-Kuninkaankatu-Tampella-raitiotie, jolloin Tampellan junapysähdyksen merkitys vähenisi.


Jos asuisin Nokialla ja kävisin Tampereella töissä, en varmasti ajaisi junalla rautatieasemalle, jossa vaihtaisin keskustaan menevään raitiovaunuun. Ylöjärvelle ja Nokialle riittäisi raitiovaunu puolen tunnin välein.
Jos se työpaikka olisi perinteisessä ydinkeskustassa, vaihtaisin Amurissa ratikkaan. Ylöjärvelle riittää paikallisjuna tunnin välein, Nokialle 20-30 minuutin välein.

Laiturikorkeuksia on tähän turha sotkea. Ylöjärvellä eivät matkustajajunat pysähdy, joten sinne kelpaisi pelkkä 350 mm korkea laituri. Nokian matkustajajunat voidaan lopettaa raitioliikenteen alettua (elleivät sitten nokialaiset innokkaasti matkusta Porin ja Rauman suuntiin).
Nokia toimisi myös vaihtoasemana lännen suunnassa, esimerkiksi Tesoman alueelta Poriin matkaavat vaihtaisivat Nokialla. Eihän Turun junienkaan ole mikään pakko pysähtyä Kirkkonummella, silti vaihtoyhteyksien vuoksi näin toimitaan, vaikkei kyseessä ole edes risteysasema. Samoin voitaisiin mahdollisen raitio/lähijunaliikenteen kanssa Ylöjärvellä menetellä.

Joka tapauksessa jos raitioliikennettä aletaan jatkaa Nokiaa lännemmäs, tulee laiturikorkeuskysymys viimeistään silloin vastaan.

Raitiovaununkaan ei ole pakko pysähtyä RHK:n raiteilla - erityisesti siinä tapauksessa, että raitiovaunu tulee omia kiskojaan pitkin asemalle (esimerkki: raitiovaunu ajaa Tampereen raitiotierataa pitkin Nokialle, siirtyy siellä RHK:n kiskoille ja jatkaa matkaansa Tyrväälle).
Mitähän "Tampereen raitiotierataa" pitkin se siirtymä Nokialle tapahtuisi? Nokian valtatiellekö visioit kiskoja? Ja entä Nokian ja Vammala/Tyrvää/Sastamalan väliset pysähdykset, mm. Siuro ja Karkku?

Raitiovaunulla on sallittu liikennöinti junaradoilla rajoitetulla nopeudella (100 km/h). Missään ei ole kielletty pitkän matkan liikennettä raitiovaunuilla eikä taajamaliikenteessä ole sen ihmeellisempiä turvallisuusvaatimuksia kuin lähiliikenteessäkään. Jos kerran liikennöinti on sallittua, voidaan raitiovaunulla ajaa vaikka Nurmekseen!
Jos 100 km/h riittää, ei turvallisuusvaatimukset liene kohtuuttomat. Lopullinen totuus kai selvenee sitten, kun Rautatievirasto tekee asiasta ennakkopäätöksen. Uskon itsekin duoliikenteen mahdollisuuksiin, mutta ihan kaikkea taajamaliikennettä ei kannata siirtää raitiovaunuilla ajettavaksi. Esimerkiksi juuri mainittua nopeampaa kulkevat taajamajunat.

Tiheästi pysähtyvällä junalla ei suurta nopeutta tarvita ja Haapamäen liikenteeseenkin 100 km/h riittäisi hyvin.
Eli Haapamäen junat pysähtyisivät ennen Orivettä kaikki Messukylät, Ruutanat, Suinulat, Siitamat ym. Sopii minun puolestani. :)

Ehkä Pori-Kokemäki-raitiotielinja kannattaisi yhdistää Hervanta-Tyrvää-raitiotielinjaan? Vai tarvitaanko tällöin kahden noin pitkän raitiotielinjan lisäksi niiden kanssa päällekäinen junavuoro?
Mikä ihmeen Pori-Kokemäki-ratikka ja mikä ihmeen Hervanta-Tyrvää? Edelleen: jos halutaan oikeasti tiheästi pysähtyvä ratikka, jolle 100 km/h huippunopeus riittää ja laiturikorkeudet ovat kunnossa, ok. Ihmettelen vain, mitä järkeä olisi Hervantaan asti ajaa Porista (Mäntyluodosta?) Johan siinä luotettavuuskin olisi kovilla. Toki teknisesti tämä olisi ihan mahdollista.

Itse näen Satakunnan suunnan taajamajunaliikenteen enemmänkin H-junan kaltaisena: pysähdytään joka taajamassa, paitsi Nokialta itään vain jos pysähdykselle on merkittävät perusteet (kuten Lielahdessa/Amurissa vaihto raitiovaunuun). Porin/Rauman taajamajunat pysähtelisivät siis huomattavasti nykyistä tiheämmin, mutta kalusto olisi myös nopeaa ja nopeasti kiihtyvää. Junan runko voisi jatkaa Tampereelta sitten aina Turkuun asti taajamajunana, nykyäänhän Pori-Tampere-taajamajunan runko jatkaa pikajunana Turkuun.
 
Viimeksi muokattu:
Koska ratikka ei ilmeisestikkään mahdu Itsenäisyydenkadulta nykyistä tunnelia pitkin Hämeenkadulle, niin olisi kyllä syytä hyödyntää P-Hämppiä. Samaan tunneliin parkkipaikat ja pikaratikka. P-paikkojen määrää voisi hyvin vähentää nykyisestä sunnitelmasta, eivät kuitenkaan kaikki mene kaupaksi.

Jos eivät mene kaupaksi, järkeäkö rakentaa koko P-Hämppiä ollenkaan? Miksei rakennettaisi sitten rehellisesti ratikkatunneli?

Jos pikaratikka rakennetaan tulee se keskussa luonnollisesti tuoda tärkeimmän väylän varrelle (tässä tapauksessa alle), eikä kierrättää sitä toissijaisten kohteiden kautta. Tässä tapauksessa välille Metso-Hämeenkatu-Itsenäisyydenkatu. Itäänpäin mentäessä Itsenäisyydenkadun jälkeen noustaan pinnalle ja jatketaan sekä Sammonkatua että Teiskontietä edelleen esim. Hervantaan ja Nurmi-Sorilaan.

Mitähän ne toissijaiset kohteesi ovat? Koskipuistosta itään "suora ratikkasi" käyttäisi tasan samaa väylää kuin ne lukuiset bussilinjat, jotka tulevat raitiotiestä huolimatta käyttämään samaa reittiä myös tulevaisuudessa. Rautatieaseman ja TAYSin välillä merkittävät kohteet olisivat lähinnä Attilan risteys (yliopisto vajaa kilsan päässä, Tammelan tori lähellä), Sammon aukio (Kalevan lukio, kirkko ja Sampolan koulu) sekä Sammon lukion pysäkki, jonka vieressä on myös valtion virastotalo.

Jos nyt rakennetaan uusi joukkoliikenteen runkoväylä, kannattaa yhdistää tärkeät kohteet, vaikka kokonaismatka-aika päättäriltä päättärille hieman pitenisikin viivasuoraan reittiin verrattuna. Ne tärkeät kohteet Koskipuistosta itään, joita TASE2025-ratikka yhdistäisi toisiinsa, mutta suora bussilinjojen kanssa identtinen tunneliratikka ei, ovat pysäkki pysäkiltä seuraavat:
  • Ratina: stadion, Koskikeskus ja linja-autoasema
  • Rautatieasema: rautatieaseman eteläpääty, Sorin seutu
  • Yliopisto: pääkampusalue ja Tullin kehittyvä yritysalue
  • Kalevankangas: suuri hautausmaa (tulevaisuudessa ehkä myös suurhalli Sorsapuistossa)
  • Kaleva: kaupunginosan "sydän"
Seuraava pysäkki olisikin jo Sammon lukio, joka olisi myös sinun raitiotiessäsi. Huomautan kuitenkin vielä, että TASE2025-ratikka yhdistäisi myös TAYSin kampuksen (lääketieteellinen tdk) ja TAMKin yliopiston pääkampukseen, nykyisellään näiden välillä kulkee vain joitakin vakiovuoroja päivässä.

Hämeensillasta länteen pidän Kauppakatua parhaana linjausvaihtoehtona siitäkin huolimatta, että Hämeenkatu joskus suljettaisiin yksityisautoilta. Kaksikaistaisena Kauppakadun varren mahdollinen raitiopysäkki voitaisiin sijoittaa jalkakäytävän yhteyteen, Hämeenkadulla raitiotien pysäkkeineen on oltava bussien vuoksi keskellä katua, eikä sinne kovin leveää pysäkkirakennelmaa edes mahdu. Keskustorilla Kauppakatua kulkeva ratikka voisi pysähtyä vanhalla Viistokadulla, johon on tilaa tehdä vaikka minkälaiset terminaalijärjestelyt - toki vapputorin, markkinoiden ja jokakesäisen kaljateltan menettäessä tilansa.

Lisäksi Kauppakadulta on tulevaisuudessa helpompi linjata Kuninkaankadulle (kävelykatu) Koskenniskan sillan kautta Tampellaan kulkeva raitiotien haara, jota ei kuitenkaan ole vielä virallisesti suunniteltu. Tämä haara saattaisi tulla kysymykseen esimerkiksi Sorilan tai Pirkkalan raitioteiden myötä.

Koska pikaratikat vaativat jokatapauksessa omat kiskot, nykyisten kiskojen kapasiteetin loppuessa, kannattaa ratikka linjata mieluummin niin että siitä on myös todellista hyötyä matkustajille. Nykyisten ratojen varrella kun on kovin vähän asutusta ja muutakaan aktiviteettia. Tämä ei tietenkään estä sitä, että raiteet ovat yhteesopivat olemassa olevan RHK:n raiteiden kanssa. Näin ollen esim. Nokian ja Ylöjärven liikenteessä voidaan hyödyntää yhteisiä raiteita junien kanssa.
Voin allekirjoittaa tämän, kuitenkin se kannattaa linjata rautatien kanssa samaan maastokäytävään ahtaissa paikoissa, johon voidaan järjestää myös vaihtomahdollisuus juna-ratikka ja yhteysvaihde raitiotieltä rautatielle. Kuitenkin, kun raitiotie kulkee rautatiestä erillään, ei kannata linjata sokeasti bussilinjojen runkoreittejä pitkin vaan arvioida, mikä on kokonaisuuden kannalta paras bussilinjaston, lähijunan ja ratikkarunkoväylän yhdistelmä.
 
Jos osa Hervannan suunnasta (Hervanta/Vuores) tulevista vuoroista ajettaisiin Ylöjärvelle tai Nokialle niin mikä osa?
Esimerkiksi raitiovaunu puolen tunnin välein Ylöjärvelle, Nokialle ja Lentävänniemeen. Näin muodostuisi yhteys 10 minuutin välein Hervantaan. Tämäkin oli vain esimerkki, jotta tarkoittamani periaate tulisi selväksi. Todellinen vuorotarjonta pitää tietysti miettiä tarkemmin.

Lempäälän ja Nokian välillä junayhteys ainakin ensiksi on ihan hyvä vaihtoehto. Sitten raitiotien itälaajennuksien myötä voidaan länsisuunnassa ottaa käyttöön esimerkiksi Ylöjärven suunta.
Tämä varmasti on hyvä järjestys raitiotien toteuttamiselle ja laajentamiselle.

Mitähän "Tampereen raitiotierataa" pitkin se siirtymä Nokialle tapahtuisi?
Luitko kirjoitukseni, johon tällä vastaat? Kirjoitin vain esimerkin tilanteesta, jossa raitiovaunun ei ole pakko pysähtyä asemalla RHK:n raiteilla.

Uskon itsekin duoliikenteen mahdollisuuksiin, mutta ihan kaikkea taajamaliikennettä ei kannata siirtää raitiovaunuilla ajettavaksi.
Minua kiinnostaisi edelleenkin tietää toisten mielipide siitä, että millaiset junavuorot kannattaisi ajaa raitiovaunuin. Kaikkea junaliikennettä ei tosiaankaan kannata ajaa raitiovaunulla. Mielestäni sellainen liikenne, jossa suurin nopeus nykyisillä aikatauluilla on noin 100 km/h ja joka hyötyisi junien reitin jatkamisesta kaupungin keskustaan, kannattaisi ajaa raitiovaunuin. Haapamäen liikenne on tällaista, eikä raitiovaunun tarvitsisi pysähtyä Oriveden ja Tampereen välillä missään. Orivesi-Tampere-välille voitaisiin sallia pieni matka-ajan hidastus.

Mikä ihmeen Pori-Kokemäki-ratikka ja mikä ihmeen Hervanta-Tyrvää? Edelleen: jos halutaan oikeasti tiheästi pysähtyvä ratikka, jolle 100 km/h huippunopeus riittää ja laiturikorkeudet ovat kunnossa, ok. Ihmettelen vain, mitä järkeä olisi Hervantaan asti ajaa Porista (Mäntyluodosta?)
Minä en ole ikinä käynyt Porissa enkä ole keksinyt Mäntyluoto-Pori-Kokemäki-raitiovaunureittiä, vaan olen lukenut sen tältä foorumilta. En ole myöskään keksinyt ideaa Porin raitiovaunuliikenteen yhdistämisestä Tampereen raitioliikenteen kanssa, vaan tuon idean on tällä foorumilla ensimmäisenä esittänyt muistaakseni Antero Alku. Minä ihmettelen sitä, mitä järkeä olisi ajaa Mäntyluoto-Kokemäki- ja Tampere-Nokia-raitiovaunujen lisäksi Pori-Tampere-taajamajunia. Itsekin sekä yllä- että allaolevassa kirjoituksessasi myönnät (Mäntyluoto-) Pori - Tampere -raitiovaunureitin mahdollisuuden - käytät raitiovaunusta vain nimitystä juna.

Itse näen Satakunnan suunnan taajamajunaliikenteen enemmänkin H-junan kaltaisena: pysähdytään joka taajamassa. Porin/Rauman taajamajunat pysähtelisivät siis huomattavasti nykyistä tiheämmin.
Mielestäni tämä kuulostaa raitiovaunuliikenteeltä!
 
Minua kiinnostaisi edelleenkin tietää toisten mielipide siitä, että millaiset junavuorot kannattaisi ajaa raitiovaunuin.
Tässä keskustelussa raitiovaunun ja lähijunan käsitteet ja niiden ero näyttävät alkaneen hämärtyä. Ainakin minun mielestä käsite 'lähijuna' kuvaa parhaiten sitä liikennemuotoa mikä on helpoiten tänne Tampereen seudulle järkättävissä. Raitiovaunu kun on mielestäni sellainen kulkuväline, joka liikkuu omilla raiteillaan katuverkossa tai sen välittömässä läheisyydessä.
 
Minua kiinnostaisi edelleenkin tietää toisten mielipide siitä, että millaiset junavuorot kannattaisi ajaa raitiovaunuin. Kaikkea junaliikennettä ei tosiaankaan kannata ajaa raitiovaunulla. Mielestäni sellainen liikenne, jossa suurin nopeus nykyisillä aikatauluilla on noin 100 km/h ja joka hyötyisi junien reitin jatkamisesta kaupungin keskustaan, kannattaisi ajaa raitiovaunuin.
Yleisesti ajateltuna sellainen paikallisjunaliikenne, joka pysähtyy noin 3 km välein, soveltuu 100 km/h huippunopeudelle ja siten duovaunuille liikennöitäväksi. Esim. YTV-alueen joka asemalla pysähtyvät junat voisivat hyvin olla duovaunujunia, jotka nykyiseltä pääteasemaltaan voisivat jatkaa tieverkolle tai muuten kevyemmälle ja mutkikkaammalle radalle. Duovaunujen 100 km/h ja Sm1-2-junien 120 km/h huippunopeuksilla ei ole paljon eroa. Ja nykyiset nopeudet asemien välillä ovat usein reilusti alle 100 km/h.

Toisaalta duovaunuliikennettä voi verrata hyvin busseihin. Nekin ajelevat varsin pitkiä reittejä, eikä se ole mahdotonta, vaikka busseilla on ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus.

Minä en ole ikinä käynyt Porissa enkä ole keksinyt Mäntyluoto-Pori-Kokemäki-raitiovaunureittiä, vaan olen lukenut sen tältä foorumilta. En ole myöskään keksinyt ideaa Porin raitiovaunuliikenteen yhdistämisestä Tampereen raitioliikenteen kanssa, vaan tuon idean on tällä foorumilla ensimmäisenä esittänyt muistaakseni Antero Alku. Minä ihmettelen sitä, mitä järkeä olisi ajaa Mäntyluoto-Kokemäki- ja Tampere-Nokia-raitiovaunujen lisäksi Pori-Tampere-taajamajunia. Itsekin sekä yllä- että allaolevassa kirjoituksessasi myönnät (Mäntyluoto-) Pori - Tampere -raitiovaunureitin mahdollisuuden - käytät raitiovaunusta vain nimitystä juna.
Maailman pisin raitiovaunureitti Baden-Baden - Karslruhe - Heilbronn on juuri vastaava kuin olisi Pori-Tampere. Pituus on nykyään 200 kilometrin luokassa. Eikä reittiä olekaan tarkoitettu matkustettavaksi päästä päähän, vaan erilliset keskusta - esi-/naapurikaupunkireitit on yhdistetty yhdeksi linjaksi. Näin säästetään matkustajilta vaihtoja ja operattorilta kustannuksia.

Antero
 
Tässä keskustelussa raitiovaunun ja lähijunan käsitteet ja niiden ero näyttävät alkaneen hämärtyä.
Tämä on jo tapahtunut todellisuudessa, ei vain tässä keskustelussa. Vaikka sanotaan, että duoraitiovaunu eli rautatiellä kulkeva raitiovaunu syntyi Karlsruhessa 1992, tarkkaan ottaen asia ei ole niin. Esim. Kölnin ja Bonnin välillä on liikennöinyt jo 100 vuotta raitiovaunuja ja tavarajunia samalla radalla. Ja raitioliikenteen lainsäädäntöä käsittelevässä keskustelussa on pohdittu muitakin rautateitä, joilla on ajettu raitiovaunuin.

Nykyään merkittävää on se, että sähkötekniikka on tehnyt mahdolliseksi raitiovaunun, joka voi käyttää sähköistetyn radan korkeaa ajojohdon jännitettä. Aikaisemmin rautatien piti olla sähköistetty matalalla jännitteellä, mikä rajoitti tavaraliikenteen vetureiden tehoa. Esim. Kölnin ja Bonnin välillä käytettiinkin aikanaan kookkaita höyryvetureita, vaikka rata oli sähköistetty.

Nykyään raitiovaunun ja junan ero on kaventunut edelleen siten, että raitiovaunu voi olla hybridi, jossa on myös dieselmoottori. Alstomin Regio Citadis on ensimmäinen sarjatuotannossa oleva hybridi, jossa suorituskyky dieselkäytöllä on sama kuin sähkökäytöllä, eli kyse ei ole mistään apudieselistä, jolla selvittäisiin pieni sähköistämätön osuus.

Antero
 
Esimerkiksi raitiovaunu puolen tunnin välein Ylöjärvelle, Nokialle ja Lentävänniemeen. Näin muodostuisi yhteys 10 minuutin välein Hervantaan. Tämäkin oli vain esimerkki, jotta tarkoittamani periaate tulisi selväksi. Todellinen vuorotarjonta pitää tietysti miettiä tarkemmin.

Puuttumatta muuhun osaan kirjoitusta, ja ottaen huomioon että tämä oli hypoteettinen esimerkki, on pakko kuitenkin muistuttaa että esim. Lentävänniemeen ei riitä puolen tunnin vuoroväli missään todellisuudessa. Nykyiset bussit ajavat huomattavasti tiheämmin.

Kaikenkaikkiaankin puolen tunnin vuoroväli on mielestäni juuri ja juuri hyväksyttävän peruspalvelun rajoilla -- se ei erityisesti houkuta vaihtamaan omasta autosta julkiseen kulkuneuvoon, oli kyseessä sitten bussi, ratikka tai lähijuna. Tai no, riippuu kuljettavasta matkasta: Tampere-Helsinki -välillä kerran puolessa tunnissa olisi varsin hyvä palvelutaso. :)
 
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Tosin ainakin Tampereen raitiovaunusuunnitelmaan on mielestäni sisältynyt täysin kuolleen syntyneitä ideoita mutta ehkä ne ovat osittain johtuneet juuri valtion rahanjakopolitiikasta.
Mitä tarkoitat kuolleena syntyneillä ideoilla?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tämän tiedotteen mukaan valtiolta ei ole ainakaan kovin pian herumassa rahaa Tampereen raitiovaunuhankkeille.

Tässä menet nyt asioiden edelle.

Valtion pidemmän aikavälin linjaus lyödään lukkoon Liikennepoliittisessa selonteossa, joka on parhaillaan valmistelussa ministerityöryhmässä, jonka kokoonpano on:

Pj: liikenneministeri Anu Vehviläinen
ministeri Suvi Lindén
ministeri Paavo Väyrynen
ministeri Jyri Häkämies
ministeri Tuija Brax
ministeri Astrid Thors

On ymmärrettävää, että tässä vaiheessa ei sitouduta investointeihin.

Nyt on keskeistä painostaa liikennepoliittista selontekoa valmistelevia ministereitä, jotta myös Tampereen raideliikennehankkeet mainitaan selonteossa.
 
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Mitä tarkoitat kuolleena syntyneillä ideoilla?

Tampereen raitiovaunusuunnitelmissa on mielestäni ollut aivan yltiöoptimistisia odotuksia sen suhteen, miten paljon nykyistä RHK:n rataverkkoa voitaisiin höydyntää. Vaikka Tampereella radat ovat ehkä useimpina vuorokauden tunteina vajaakäytössä niin kuitenkin muutaman kerran päivässä siellä järjestetään 4-5 kaukojunan kokoontumisajo, jolloin ratakapasiteettia ei ole yhtään liikaa. Koska kaukojuna voi normaalitilanteessakin olla yhtä hyvin 2 min etuajassa tai 15 min myöhässä niin väistämättä syntyisi tilanteita, jossa IC-juna jää raitiovaunun takia (lisää) myöhään. Tai sitten raitiovaunuliikenne pitäisi muutaman kerran päivässä katkaista keskustan alueella ainakin 20 min ajaksi. Kumpikaan ei kuulosta hyvältä vaihtoehdolta.
 
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Tampereen raitiovaunusuunnitelmissa on mielestäni ollut aivan yltiöoptimistisia odotuksia sen suhteen, miten paljon nykyistä RHK:n rataverkkoa voitaisiin höydyntää.

Tuppaisin olemaan samaa mieltä. Oikeastaan noissa vanhoissa suunnitelmissa RHK:n rataverkon hyödyntäminen oli aika takaperoista eli haluttiin hyödyntää juuri verkon ruuhkaisinta osaa Tampereen keskustan ympäristössä ja rautatieasemalla.

Oman käsitykseni mukaan useimmissa nykyisissä duoratkaisuissa hyödynnetään rataverkkoa keskustojen ulkopuolella. Keskustoissa juurikin mennään kadulle, jolloin päästään lähelle matkustajien haluamia kohteita ja vältetään rataverkon ruuhkaisimmat osat.
 
Takaisin
Ylös