Tampereen pikaratikkahanke

Kuitenkin Vuohenojalta Keskustorille kuljetaan jälleen 4 eri reittiä ihan siitäkin syystä, että hyvin harva matkustaa päätepysäkiltä päätepysäkille, vaan eri linjojen varsilla on merkittäviäkin kulkukeskittymiä.

Kannattaa muistaa, että tämä on vain osasyy. Itse ainakin olen ymmärtänyt linjojen 23 ja 30 linjaukset lähinnä niin, että ne kulkevat Vuohenojan jälkeen suhteellisen vähäisen kysynnän alueiden kautta "kiertäen" esimerkiksi Sammonkadun varren.

Yksi oleellinen hyöty pikaraitiotiestä Tampereella on nimenomaan se, että se voisi yhdistää 2-3 nykyistä bussilinjaa yhdeksi paremmin palvelevaksi linjaksi.

Nythän bussilinjasto tavallaan "liuskottuu" siten, että on lyhyempiä linjoja jotka palvelevat kaupunkia lähemmän alueen ja pidempiä linjoja, jotka palvelevat vain linjan päässä olevan lähiön mutta eivät välialuetta.
 
Voidaan sanoa, että Tampereen liikennettä ohjataan silloin "väärille raiteille". Esimerkki Hervanta, joka nostetaan aina raitiotievisioissa esiin.

Nykyisin Hervannan ja Keskustorin välillä kulkee 5 eri bussilinjaa, joista 4 ajaa nopeaa valtaväylää pitkin, jonne myös raideliikennettäkin on linjattu. Kuitenkin Vuohenojalta Keskustorille kuljetaan jälleen 4 eri reittiä ihan siitäkin syystä, että hyvin harva matkustaa päätepysäkiltä päätepysäkille, vaan eri linjojen varsilla on merkittäviäkin kulkukeskittymiä. Mikäli bussireittejä alettaisiin korvaamaan yhdellä kiskokulkuvälinelinjalla, se todennäköisesti kulkisi väärässä paikkaa, ettei matka-aika ja kävelymatkat pitenisi kohtuuttomiksi.

Tästä syystä pitäisikin suunnitella raitiotien linjaukset tarkkaan. Varsinkin Hervannassa. Tämä nyt on taas omaa ideointia siitä mitä voisi tehdä Hervannassa:

Vuoreksesta tuleva linja siirtyisi omalta radaltaan Arkkitehdinkadulle, jonka se kulkisi päästä päähän, kääntyen sitten Insinöörinkadulle, jolta se vuorostaan kääntyisi Teekkarinkadulle ja sen päästä samaa reittiä kuin 39 kulkee tällä hetkellä, aina Opiskelijankadulle ja kulkisi myös sen päästä päähän ja kääntyisi Insinöörinkadulle ja kulkisi sitä pitkin kohti Hervannan valtaväylää. Näin saataisiin bussilinjat 23 ja 39 korvattua tehokkaasti raitiovaunuilla. Raitiotielinja jonka päätepysäkki pitäisi olla länsi-Hervannassa kulkisi vuorostaan tullessaan valtaväylältä koko Insinöörinkadun päästä päähän (palvellen Hervantakeskusta) ja kääntyen joko Näyttelijänkadulle korvaten loputkin nykyisestä linjasta 30 tai jatkaen sitten suoraan Hervantajärven suunnitteilla olevalle asuinalueelle. Näin oltaisiin jo korvattu noista valtaväylää pitkin kulkevista neljästä bussilinjasta kolme kappaletta: 23, 30 ja 39. Bussilinjalle 20 en mitään muutoksia tekisikään Hervannassa. Sen verran 20 kokisi muutosta että kyseinen linja siirtyisi kulkemaan valtaväylältä Vuohenojan kautta keskustaan, kulkien entisen 23:sen reittiä kalevankankaan kautta, tai sitten entisen 30:n reittiä Iidesrannan kautta (tälle välille on pakko saada jokin linja korvaamaan 30:ä).
Samaan syssyyn voisi vielä suunnitella sellaista että Vuoreksen linja siirtyisi valtaväylältä Hakametsän Prisman kohdalla kulkemaan Sammonkatua pitkin kun taas Etelä-Hervannan linja koukkaisi Keskussairaalan kautta kulkien Teiskontietä pitkin. Linjat sitten kohtaisivat Itsenäisyydenkadulla jatkaen siitä samaa rataa pitkin keskustaan.
Niin! Ja valtaväylällä ratikat kulkisivat tietysti omalla muusta liikenteestä erotetulla radallaan 80 km/h! ;)

En halua tyrmätä raideliikennettä. Kunhan itäinen ja eteläinen alue kasvaa kasvamistaan, voi muutaman harvan asemavälin Metro olla se mitä kaivataan. Kaavailtu raitiotievaihtoehto on vain bussia näennäisesti nopeampi keino niiltä alueilta, joissa liikennetilanne on jo nyt kunnossa hyvien väylien ansiosta.

Tampere saa kasvaa kyllä miljoonnakaupungiksi, jos tarkoitat Helsingin metron kaltaista systeemiä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mitäs tykkäätte tällaisesta "metroverkosta" pysäkkeineen? Vuoreksen linja voidaan vaihtoehtoisesti vetää Arkkitehdinkadun kautta, kartan linjauksessa on varauduttu Ruskontien varteen rakentuvaan Hervantajärven alueeseen.



HKL-tyyppistä metroa ei Tampereelle tarvita, vaikka arkkitehti Pietilä sellaiselle tilavarauksen suunnittelikin Hervannan kauppakeskuksen ylätasanteelle . Metron piti tulla vuodeksi 1990 (lähde: Malcolm Quantrill, Reima Pietila: Architecture, Context and Modernism, 1985). Muita lähteitä en ole löytänyt, mutta Hervantaan on "pikaraidetta" suunniteltu varmaan jo kymmenessä eri suunnitelmassa ensimmäisistä Hervanta-luonnoksista lähtien.
 
Mitäs tykkäätte tällaisesta "metroverkosta" pysäkkeineen?

Ihan hyvän näköinen, mutta muutama kohta mietityttää. Hervannan valtaväylän itäpuolella kulkeva rata vaatisi melko varmasti parin ajorampin purkamista. Messukyläntieltä Hervannan valtaväylälle vievä ramppi ja Hervannan valtaväylältä Sotilaankadulle vievä ramppi. Itse voin sen kanssa elää, mutta moni autoilija voisi ärähtää ;). Toki nämä kaksi rampia eivät ole mitenkään välttämättömyyksiä, kun vierestä löytyvät hiukan pitemmät mutta saman asian ajavat rampit.

Kulkisiko ratikka Sammon valtaväylän ylitse tasoristeyksen avulla vai kenties tunnelissa sen alitse?

Keskustassa olevan raitiotien kosken itäpuolella olevaa linjausta pohdiskelinkin edellisessä viestissäni, joten paneudun hiukan kosken länsipuolella olevaan raitiotiehen. Ehdottaisin Kauppakadulle uutta pysäkkiä Näsilinnankadun ja Kauppakadun risteykseen. Raitiotie joutuisi melko tiukkojen kaarteiden kautta kulkemaan Puutarhakadulle, joten yhtenä vaihtoehtona voisi pitää ratikan linjaamista kulkemaan Hämeenpuiston lävitse suoraan Pirkankadulle, jota pitkin se kulkisi kääntyen Kortelahdenkadulle. Pysäkin saaminen Pirkankadulle Metson kohdalle voisi olla vaikeaa, sillä tila on aika vähissä, mutta eiköhän siihenkin ratkaisu löytyisi.

Jos lähijunat ja ratikat pistetään saman brändin alle, mikä mielestäni ihan järkevää olisi, niin paitsi saman logon, niin saman kaluston alle saaminen olisi hyvä juttu. Aikaisemmin ehdotinkin jossain viestissäni että lähijunat voitaisiin ajaa myös raitiovaunuilla. Näin ei syntyisi tarvetta kahdelle erilaiselle kiskokulkuvälineelle, vaan liikenne voitaisiin hoitaa samaa kalustoa käyttämällä. Ongelmana on toki korkeat laiturit Tampereen asemalla, Lempäälässä, Viialassa, Toijalassa ja Orivedellä. Homma onnistuisi eri korkuisten laiturien avulla toki, mutta voisi sellaistakin ajatusta miettiä että ratikat jatkaisivat pääteasemiltaan ratikkana aina keskustoihin asti esimerkiksi Orivedellä ja Toijalassa.
 
Mitäs tykkäätte tällaisesta "metroverkosta" pysäkkeineen?

Ihan hyvältä näyttää, mutta joitakin muutoksia tekisin reittiin. Raitiotie mieluummin Yliopistonkadulle kuin Rautatienkadulle, niin päästäisiin lähemmäs Tammelan asutusta. Aikaisemmin on kerrottu, että raitiotie ei mahtuisi rautatieaseman alikulkutunnelista ilman suuria muutoksia. Onko kyse siitä, että tunneli on liian matala tms. vai että tunneli pitäisi sulkea yksityisautoilta? Yliopistonkadulla ja Itsenäisyydenkadulla on 4 kaistaa. Niistä voisi kaksi ottaa joukkoliikenteen käyttöön sitten kun Ratapihankatu ja Hämpin parkki valmistuu.

Raitiotien rakentaisin kyllä Hämeenkadulle koko matkalta ja Kauppakadusta tekisin kävelykadun.

Nokialla Kankaantaan seisake Ilkantien mutkan kohdalle, tähän:

http://www.karttatiimi.fi/nokia/map.php?x=2474867&y=6820488&px=2.0&kieli=1&txt=Kankaantaan+seisake

Siinä on jonkin verran tilaa täydennysrakentamiselle. Myös Nokian aseman viereen mahtuisi hyvin asuintaloja. Pahoin pelkään, että Nokian päättäjät eivät ole ajatelleetkaan asiaa. Lähijunien todennäköistä tuloa oteta millään lailla huomioon kaavoituksessa.
 
Aikaisemmin on kerrottu, että raitiotie ei mahtuisi rautatieaseman alikulkutunnelista ilman suuria muutoksia. Onko kyse siitä, että tunneli on liian matala tms. vai että tunneli pitäisi sulkea yksityisautoilta?
Tätä on tullut itsekin ihmeteltyä. Tunneli on 3.2 metriä korkea. Eikö ratikan virroitin sitten taivu tarpeeksi alas? Ajettiinhan tunnelista johdinautoillakin virroitin lähes katossa kiinni.

Raitiotien rakentaisin kyllä Hämeenkadulle koko matkalta ja Kauppakadusta tekisin kävelykadun.
Kauppakadulla ratikka kirjaimellisesti kulkee siellä missä kaupatkin ovat.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ihan hyvän näköinen, mutta muutama kohta mietityttää. Hervannan valtaväylän itäpuolella kulkeva rata vaatisi melko varmasti parin ajorampin purkamista.
Ne rampit voi varmaan rakentaa uudestaan ratikka-tzr-yhteensopiviksi? Mielestäni paljon suurempi ongelma on esim. Vuohenojan ratasilta, junaliikenne jouduttaneen sulkemaan vaihteeksi hetkeksi Oriveden radalla raitiotien rakentamisen takia.

Kulkisiko ratikka Sammon valtaväylän ylitse tasoristeyksen avulla vai kenties tunnelissa sen alitse?
Tasoristeyksessä, Sammon valtatien liikennevalot siirretään vajaa 10 metriä itään päin. Raitiotie kulkisi aika lailla nykyisen mainospömpelin läpi helpointa reittiä Jäähallin parkkikselle, josta Kissanmaankadulle. Ratikan valoetuudet hyödyttäisivät myös Hervannan valtaväylän liikennettä.

Ehdottaisin Kauppakadulle uutta pysäkkiä Näsilinnankadun ja Kauppakadun risteykseen.
Olen itse miettinyt myös Ylioppilastalon kohdalle pysäkkiä, mutta toisaalta etäisyydet Keskustorin ja Hämeenpuiston ratikkapysäkkien välillä eivät ole juuri sen pidempiä kuin Tuulensuun ja Keskustorin laitimmaisten pysäkkien välillä.

Raitiotie joutuisi melko tiukkojen kaarteiden kautta kulkemaan Puutarhakadulle, joten yhtenä vaihtoehtona voisi pitää ratikan linjaamista kulkemaan Hämeenpuiston lävitse suoraan Pirkankadulle, jota pitkin se kulkisi kääntyen Kortelahdenkadulle.
Kaarresäteet eivät liene este, ja eiköhän TASE 2025:ssä ole tämä jo tutkittu kun ehdottavat linjausta sinne minne minäkin. Karttahan pohjautuu TASE 2025-selvitykseen osittain tarkennettuna. Raiteet voi myös asettaa kurvissa limittäin, jos tulee ongelmia. Pirkankadulla raitiotie joutuisi jakamaan tilan bussien tai autojen kanssa, ja molempia on jo aivan tarpeeksi. Omalla väylällään muusta liikenteestä ei ole haittaa. Sitä paitsi Hämeenpuiston raitiopysäkki on mitä parahin paikka vihreän esplanaadin keskellä, Metsosta on paljon lyhempi matka lehtomaiselle ratikkapysäkille kuin Tuulensuuhun tai Aleksanterin kirkon pysäkille! :)

Jos lähijunat ja ratikat pistetään saman brändin alle, mikä mielestäni ihan järkevää olisi, niin paitsi saman logon, niin saman kaluston alle saaminen olisi hyvä juttu. Aikaisemmin ehdotinkin jossain viestissäni että lähijunat voitaisiin ajaa myös raitiovaunuilla. Näin ei syntyisi tarvetta kahdelle erilaiselle kiskokulkuvälineelle, vaan liikenne voitaisiin hoitaa samaa kalustoa käyttämällä.
Olen pääasiassa samaa mieltä, mutta Tampellan liikenneyhteydet pitää parantaa sitten jollain muulla keinolla (tai asettamalla jonkin raitiolinjan päättäri sinne)

Ihan hyvältä näyttää, mutta joitakin muutoksia tekisin reittiin. Raitiotie mieluummin Yliopistonkadulle kuin Rautatienkadulle, niin päästäisiin lähemmäs Tammelan asutusta.
Miksi? Samalla menetetään yliopiston ja Tullin "bisnespuiston" läheisyys ja joudutaan samalle joukkoliikennekaistalle bussien kanssa, mikä voi hidastaa vaunun kulkua. Tammelasta pääsee kakkosella aivan hyvin, vuoroväliä voinee tihentää 10 minuuttiin jos on tarvis. Itsenäisyydenkadun varresta kulkee busseja nyt parin minuutin välein, ja varmasti myös jatkossakin. Raitiovaunu Itsenäisyydenkadulla ei tuo juuri mitään lisäarvoa, etenkin jos se ei pääse paljoakaan bussia nopeammin etenemään.

Kaupinkadun-Kalevantien-Rautatienkadun reitti saattaa olla jopa nopeampi kuin Itsenäisyydenkadun reitti, koska em. reitillä on paljon vähemmän liikennettä ja ratikalle voidaan tehdä nollaviive-etuudet. Itsenäisyydenkadulla nollaviive-etuudet ovat auto- ja bussiliikenteen paljouden vuoksi vaikeita.

Aikaisemmin on kerrottu, että raitiotie ei mahtuisi rautatieaseman alikulkutunnelista ilman suuria muutoksia. Onko kyse siitä, että tunneli on liian matala tms. vai että tunneli pitäisi sulkea yksityisautoilta?
Ymmärtääkseni isoimpana ongelmana on alikulkutunnelin mataluus. Kannattaa tarkistaa kysymällä kaupungilta, esimerkiksi tilaajapäällikkö Risto Laaksonen osannee vastata.

Yliopistonkadulla ja Itsenäisyydenkadulla on 4 kaistaa. Niistä voisi kaksi ottaa joukkoliikenteen käyttöön sitten kun Ratapihankatu ja Hämpin parkki valmistuu.
Itsenäisyydenkadun laitimmaiset kaistat ovat ymmärtääkseni olleet jo ainakin pari vuosikymmentä bussikaistoina.

Raitiotien rakentaisin kyllä Hämeenkadulle koko matkalta ja Kauppakadusta tekisin kävelykadun.
Miksi? Hämeenkadulla on sama ongelma kuin Itsenäisyydenkadulla: paljon auto- ja bussiliikennettä. Autoliikenteen voi sulkea, ja sitä selvitetäänkin P-Hämpin suunnittelun yhteydessä, bussiliikennettä käytännössä ei. Hämeenkadulla on pakko kulkea ratikalla ainakin Hämeensillan verran jos kuljetaan Hatanpään valtatien kautta, mutta itse preferoin rautatieaseman takia myös Koskipuisto-Rautatieasema-välin linjausta ratikalle, jos tila saadaan järjestymään esimerkiksi keskikaistoilla. Aseman ratikkapysäkki voi olla Rautatienkadulla, siinä ainakin on tilaa.

Hämeenkadun länsipäässä vaihtoehtona Hämeenkadulle on Kauppakatu, joka on erittäin helppo pyhittää raitioliikenteen käyttöön. Raitiopysäkki on äärimmäisen simppeli rakentaa vanhan Viistokadun kohdalle keskelle toria ja Kauppakadun varteen voidaan myös tarvittaessa rakentaa pysäkki. Hämeenkatu on Kauppakadulta muutaman kymmenen metrin päässä, ja jos Hämeenkadulla kulkeminen on itseisarvo niin voi hypätä bussiin. Kauppakadulla on minusta potentiaalia yhtä urbaaniksi kaduksi kuin Hämeenkatu on, visioin kadusta "Tampereen Aleksina".


Hyvä idea, muutetaan kunhan keritään tuohon karttaan! :)
 
Ne rampit voi varmaan rakentaa uudestaan ratikka-tzr-yhteensopiviksi? Mielestäni paljon suurempi ongelma on esim. Vuohenojan ratasilta, junaliikenne jouduttaneen sulkemaan vaihteeksi hetkeksi Oriveden radalla raitiotien rakentamisen takia.
No muutostöiden kautta voisi onnistua. Pitää käydä paikan päällä katsomassa tilannetta tarkemmin :) . Ainakin Messukyläntien rampin voisi muuttaa siltarampiksi, jonka alta raitiotie voisi kulkea. Näin ollen saataisiin rampin kiihdytyskaista valtaväylän varteen kiinni, ilman että tarvitsee tasoristeyksiä rakentaa. Turtolan rampissa voisi myös luultavasti jonkinsortin siltarampilla onnistua myös. Tuo Vuohenojan silta on takuulla yksi vaikeimmista kohdista. Yön hiljaisina tunteina pitää muutostyöt suorittaa, tai sitten korvata matkustajajunat busseilla jonkin aikaa (tavaraliikenne vaikkapa Haapamäen kautta).


Tasoristeyksessä, Sammon valtatien liikennevalot siirretään vajaa 10 metriä itään päin.
Ok.


Kaarresäteet eivät liene este, ja eiköhän TASE 2025:ssä ole tämä jo tutkittu kun ehdottavat linjausta sinne minne minäkin. Karttahan pohjautuu TASE 2025-selvitykseen osittain tarkennettuna. Raiteet voi myös asettaa kurvissa limittäin, jos tulee ongelmia. Pirkankadulla raitiotie joutuisi jakamaan tilan bussien tai autojen kanssa, ja molempia on jo aivan tarpeeksi. Omalla väylällään muusta liikenteestä ei ole haittaa. Sitä paitsi Hämeenpuiston raitiopysäkki on mitä parahin paikka vihreän esplanaadin keskellä, Metsosta on paljon lyhempi matka lehtomaiselle ratikkapysäkille kuin Tuulensuuhun tai Aleksanterin kirkon pysäkille! :)
Varsin totta tuo Hämpin pysäkin sijainti. Onhan se loogisesti parhaimmalla paikalla. Se on minua mietityttänyt että aiotaanko rata pistää kulkemaan Hämeenpuiston katuja pitkin vai oikein puistossa ns. ruohoratana. TASE:en karttakuvista saisi tällaisen käsityksen. Olen kuvia nähnyt näistä eurooppalaisista "puistoradoista" pysäkkeineen ja ihan hienojahan ne ovat.


Olen pääasiassa samaa mieltä, mutta Tampellan liikenneyhteydet pitää parantaa sitten jollain muulla keinolla (tai asettamalla jonkin raitiolinjan päättäri sinne)
Eräässä visiossasihan olit pistänyt (muistaakseni Sorilasta tulevan) raitiotielinjan päättäriksi Tampellan. Se oli hieno suunnitelma! Suosittelisin että pistäisit tuon Tampellan haaran suunnitelman vaikka ihan ylemmälle taholle asti ;). Kuninkaankatua pitkin kulkeva ratikka, joka sitten ylittäisi kosken Tampellan kaupunginosaan. Saisi Tampellakin oikein kunnon julkisen menopelin. Kuninkaankadulla rata voitaisiin rakentaa vaikkapa limittäin, jos halutaan antaa enemmän tilaa kävelijöille.


Kaupinkadun-Kalevantien-Rautatienkadun reitti saattaa olla jopa nopeampi kuin Itsenäisyydenkadun reitti, koska em. reitillä on paljon vähemmän liikennettä ja ratikalle voidaan tehdä nollaviive-etuudet. Itsenäisyydenkadulla nollaviive-etuudet ovat auto- ja bussiliikenteen paljouden vuoksi vaikeita.
Tämä kohta on ainakin tuottanut minulle päänvaivaa. Kannattaako ratikkaa pistää kulkemaan sellaisten katujen kautta, joilla on erittäin paljon matkustajia (esim. Sammonkatu ja Teiskontie), mutta jo monta bussilinjaa. Ja kun kyseinen ratikka ei korvaa kovinkaan montaa bussilinjaa (16 linjan nyt ainakin uskoisin), niin onko järkeä pistää ratikkaa kulkemaan näitä reittejä sitten? Liikennevaloetuudet olisivat välttämättömät. Ja tuo runsas auto ja bussiralli on iso ongelma.

Jos rata kuitenkin (ja luultavasti) Kaupinkadun kautta vedetään, niin ainakin Kalevan pysäkki tulisi rakentaa siten Sammonkadun ja Kaupinkadun ristekseen ettei ratikoille tulisi erillistä tarvetta pysähtyä. Elikkä keskustaan tulevien ratikoiden pysäkki olisi juuri siinä missä TASE:ssa sen paikka onkin, mutta keskustasta pois tulevien ratikoiden pysäkki olisi risteyksen toisella puolella Pikkolo kaupan parkkipaikan vieressä (kyseiselle parkkikselle pitäisi tehdä uusi ajoreitti Sammonkadun kautta). Näin kummastakaan suunnasta tulevien ratikoiden ei tarvitsisi pysähtyä erikseen risteykseen. Sitä paitsi toisella puolella risteystä Kaupinkadulla olevan kerrostalon autotallit olisivat keskustasta tulevien ratikoiden pysäkin kohdalla.


Kauppakadulla on minusta potentiaalia yhtä urbaaniksi kaduksi kuin Hämeenkatu on, visioin kadusta "Tampereen Aleksina".
Ja se onkin erittäin hieno visio. Tampereen ensimmäisen raitiovaunulinjan (jota muistaakseni esitettiin vuonna 1907) piti alun perin kulkeakin Kauppakatua pitkin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! ;)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Yksi oleellinen hyöty pikaraitiotiestä Tampereella on nimenomaan se, että se voisi yhdistää 2-3 nykyistä bussilinjaa yhdeksi paremmin palvelevaksi linjaksi.

Niinno, yksi oleellinen hyöty on se, ettei Turussa ole pätkääkään kiinnostusta raitioliikenteen rakentamiseksi koska Turku on pieni kaupunki ja raidehankkeet on kalliita. Tampereelle kaavailtu pikaratikka voidaan korvata kokonaan haaroittamalla RHK:n ratoja. Jos raitiovaunu tai pikaratikka ei Espooseen ole tulossa, todellakaan, ja Tampereellakin on kiikun kaakun niin... tarviiko tunkea väkisin? Jos Portossa näytti kivalta niin se ei ole sama asia kuin Helsinki ja pks.

Tampereella joukkoliikenteen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Ja bussilinjojen muuttaminen raidekiskoiksi olisi mitä kannatavinta. Mutta nyt viimeisessä suunnitelmassa oleva yksi linja ei palvele ketään ja vielä kun jatkamalla RHK:n ratoja vain hieman saadaan raitiolinja korvattua. Tampere tarvitsee 3-4 linjan suunnitelman ilman typeriä säästömutkia keskustassa. Ensimmäisessä vaiheessa tulisi rakentaa vähintään kaksi linjaa.

Turkua paljon tärkeämpi raidejoukkoliikenteen kehityskeskus on Oulun alue. Kannatan valtionrahoituksen keskittämistä Helsinkiin, Tampereelle ja Ouluun.

Suomen kasvukeskuksista Turku on häntäpäässä:

* Helsinki
* Jyväskylä
* Lohja
* Oulu
* Porvoo
* Salo
* Seinäjoki
* Tampere
* Turku
 
Mutta nyt viimeisessä suunnitelmassa oleva yksi linja ei palvele ketään ja vielä kun jatkamalla RHK:n ratoja vain hieman saadaan raitiolinja korvattua.
Kyseisen linjan päissä on sellaiset mitättömät asuinalueet kuin Lentävänniemi ja Hervanta. Ja molempiin päihin ollaan suunnittelemassa lisää asuinalueita (Niemen alue, Vuores, Hervantajärvi) joten linja on enemmän kuin hyvä.

Väitätkö tosiaan että lähijunalla saataisiin tämä ensimmäisen vaiheen raitiolinja korvattua, hieman lisää raiteita rakentamalla? Tarkoitatko kenties lisäraiteilla ratoja Lentäväänniemeen ja Hervantaan? Enpä muuten keksi miten vähäisin lisäyksin voisi RHK:n radoilla korvata ratikkalinjan.


Ensimmäisessä vaiheessa tulisi rakentaa vähintään kaksi linjaa.
Ultrixin järjestämässä maan mainiossa kyselyssä todetaan että kaksi linjaa tullaan tekemäänkin. Hervanta - Lentävänniemi ja Vuores - keskusta (luultavasti Keskustori).
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Itsenäisyydenkadun laitimmaiset kaistat ovat ymmärtääkseni olleet jo ainakin pari vuosikymmentä bussikaistoina.

Ajattelin sellaista järjestelyä, että Yliopistonkadulla kahdelle läntiselle kaistalle ja Itsenäisyydenkadulla kahdelle eteläiselle kaistalle tehtäisiin raitiotierata. Risteys muun liikenteen kanssa olisi vain Tampere-talon edessä ja Hämeenkadun ja Rautatienkadun risteyksessä. Rautatieaseman pysäkki olisi siinä missä tällä hetkellä on bussipysäkki heti tunnelin jälkeen.

Kalevantietä ratikan ei tarvitsisi ylittää ollenkaan, kun kiskot tehtäisiin Kalevantien viereen pohjoispuolelle. Jos taas jatketaan Sorin sillan yli ja käytetään Rautatienkatua Yliopistonkadun sijasta niin joudutaan menemään kolmista liikennevaloista ja risteämään autoliikenteen kanssa.

Viistokadun palauttaminen raitiotien muodossa katkaisisi yhtenäisen torialueen ja raatihuoneen edusta peittyisi pysäkin rakenteista. Kauppakadun reitissä on kyllä hyvätkin puolensa, mutta kannatan ensisijaisesti silti Hämeenkatua.
 
Minusta hyvä linjaus olisi Hervannasta Sammonkatu - Viinikankatu - Kalevantie - Hatanpään valtaväylä - Hämeenkatu - Viistokatu - Kauppakatu.

Sammonkadulla molemmat raiteet ajoratojen eteläpuolella. Viinikankadulla molemmat raiteet ajoratojen itäpuolella. Kalevantiellä molemmat raiteet ajoratojen pohjoispuolella.

Tuolla linjauksella tulee tasoristeykset Salhojankadulle, Yliopistonkadulle ja Rautatienkadulle. Sorinsillalta portaat ja hissit suoraan rautatieaseman laitureille. Viinikankadulla suurhallin pysäkki.

Katsokaapa liittäämääni ilmakuvaa.
 

Liitetiedostot

  • Yliopisto.jpg
    Yliopisto.jpg
    116.8 KB · Lukukerrat: 908
Minusta hyvä linjaus olisi Hervannasta Sammonkatua

Niin, ja tähän liitän vielä perusteena seuraavaa:
+ Kysytyin yhteys Hervanta-keskusta suoristuu ja nopeutuu
+ Palvelualueen piiriin saadaan niin kysytty kuin asuttu Sammonkatu
+ Liittymäratkaisut tasoristeyksissä helpompia toteuttaa Allisonin esittämällä linjauksella ja kaistavarauksilla

Mielestäni Taysia on aivan turha lähteä liittämään osaksi Hervannan ratikkaa; bussiliikenteellä on järjestettävissä suora, nopea ja tiheä vuorotarjonta niin, että Taysin Biokatu päätepysäkkinä tarjoaa lyhyet kävelyetäisyydet kampuksen perimmäisiinkin kohteisiin. Taysille matkustavien määrä tulee olemaan keskustaan meneviä merkittävästi alhaisempi, joten missään nimessä ratikkaa ei kannata kierrättää, varsinkaan Kissanmaalla asti ja Kekkosentien linjauksella kävelymatkat venyisivät liikaa. Sammonkatu tarjoaa jo riittävät kävelymatkat mm. Sammon koulukeskukselle.

Taysin ratikka kuuluu toisen vaiheen suunnitelmiin, joissa ratikkaa voidaan linjata Nurmi-Sorilan tai Leinolan suuntaan. Näin aluksi ratikka on nähtävä runkolinjana, jonka tehtäviin ei kannata liittää poikittaislinjaston ominaisuuksia.

Hatanpään valtatien kautta liikennöinti olisi perusteltua Ratinan alueen voimakkaan kasvamisen vuoksi. Liityntä raideliikennemuotojen välillä toteutuisi Sorinsillalta. Hämeenkadulle ei kannata pyrkiä kuin Koskisillan osuudelle, ainakaan nykyisen poliittisen ilmapiirin vallitessa.
 
Viimeksi muokattu:
Taysin ratikka kuuluu toisen vaiheen suunnitelmiin, joissa ratikkaa voidaan linjata Nurmi-Sorilan tai Leinolan suuntaan. Näin aluksi ratikka on nähtävä runkolinjana, jonka tehtäviin ei kannata liittää poikittaislinjaston ominaisuuksia.

Juuri näin. Ei ratikka sentään niin nopea ole bussiin nähden että sillä voitaisiin kierrellä joka paikasta Hervannan ja keskustan välillä. Hervannasta pitää tulla nopeaa reittiä keskustaan, Taysin ratikka on eri linja.

Hervannan ratikka jäisi kauaksi isoa osaa Taysista vaikka se kulkisi kaikista kiertelevintä reittiä valtaväylältä Kissanmaankatua Teiskontielle. Taysin ratikan tulee kulkea Teiskontien suuntaisesti itään mahdollisimman läheltä Taysin alueen kohteita.

Hatanpään valtatien kautta liikennöinti olisi perusteltua Ratinan alueen voimakkaan kasvamisen vuoksi. Liityntä raideliikennemuotojen välillä toteutuisi Sorinsillalta. Hämeenkadulle ei kannata pyrkiä kuin Koskisillan osuudelle, ainakaan nykyisen poliittisen ilmapiirin vallitessa.

Keskustan painopiste siirtynee Ratinan suuntaan, jolloin ratikan on hyvä tavoittaa vähintään alueen koillisnurkka. Pysäkki voisi olla Kalevantien ja Hatanpään valtatien mutkassa jos raiteet vähän oikaisevat hiekkakentän kautta. Katsokaas liitteenä olevaa kuvaa.
 

Liitetiedostot

  • Sorinsilta.jpg
    Sorinsilta.jpg
    128.2 KB · Lukukerrat: 1,608
Mielestäni Taysia on aivan turha lähteä liittämään osaksi Hervannan ratikkaa; bussiliikenteellä on järjestettävissä suora, nopea ja tiheä vuorotarjonta niin, että Taysin Biokatu päätepysäkkinä tarjoaa lyhyet kävelyetäisyydet kampuksen perimmäisiinkin kohteisiin.

Kyllä. Parasta olisi jättää Tays Linnainmaan ratikkareitin varrelle. Sammonkadun varrella asuu niin paljon ihmisiä, että raitiotie olisi hyvä rakentaa sinne ensimmäisessä vaiheessa.

Hämeenkadulle ei kannata pyrkiä kuin Koskisillan osuudelle, ainakaan nykyisen poliittisen ilmapiirin vallitessa.

Mielestäni poliittinen ilmapiiri on muuttumassa. Myös keskustan liikenneolot muuttuvat Ratapihankadun ja Hämpin parkin rakentamisen jälkeen niin, että pelkkä joukkoliikenne Hämeenkadulla ei ole enää utopiaa.

Voin puhua vain omasta puolestani, mutta olen tullut satoja kertoja Tampereen keskustaan omalla autolla. Autokoulun jälkeen olen kuitenkin ajanut Hämeenkatua vain pari kertaa. Hämeenkadun luullaan olevan erittäin tärkeä reitti keskustaan omalla autolla tuleville, mutta todellisuudessa näin ei ole. Sen sijaan käytetään esim. Kalevantietä, Hatanpään valtatietä, Kauppakatua, Puutarhakatua ja Satakunnankatua. Vaikka raitiotie kulkisi vain sillan kohdalla Hämeenkatua, se sotkisi silti autoliikennettä. Sama tilanne on myös Kalevantiellä ja Hatanpään valtatiellä.

Myöhemmin raitiotietä voi laajentaa keskustassa muillekin kaduille, kun uusia linjoja rakennetaan. Esim. Hatanpään valtatietä Pirkkalan suuntaan. Ratinan uusi kauppakeskus kyllä menestyy, vaikka raitiotie ei sitä kautta kiertäisi. Hämeenkadun varren kaupoille raitiotiellä olisi suurempi merkitys. Hämeenkadun länsipää on jäänyt kaupallisesti jo nyt vähän syrjään.

Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunto (TASE 2025):

”Raitiotieliikenteen linjaston sijoittaminen katuverkkoon vaikuttaa merkittävästi siihen, mikä koetaan kaupungin ydinkeskustan vetovoimaisimpana alueena. Tässä suhteessa raitiotieliikenneverkon tulisi sijoittua ydinrakenteen keskelle siten, että se tukee jo muotoutuneen ja historiallisestikin tärkeän kaupunkikeskustan säilymistä elinvoimaisena. Ympäristökeskus katsookin, että linjastoa suunniteltaessa tulisi vaihtoehtona tarkastella ratkaisua, jossa päälinjaus ydinkeskustassa sijoittuu Hämeenkadun-Itsenäisyydenkadun muodostamalle akselille.”

http://www.tampereenseutu.fi/@Bin/1566899/Pirkanmaan+ympäristökeskuksen+lausunto.pdf


Olen ymmärtänyt niin, että TASE2025 suunnitelmien reittivaihtoehdossa oli tarkoitus osoittaa ”autopuolueelle”, että raitiotien rakentaminen Tampereelle ja yksityisautot Hämeenkadulla eivät välttämättä ole toisiaan poissulkevia. Siihen mikä olisi joukkoliikenteen käyttäjien kannalta paras reitti ei ole otettu kantaa. Tätä tulisikin selvittää jatkossa.
 
Takaisin
Ylös