Tampereen pikaratikkahanke

Tämä pistoraidehan oli ihan poliittinen päätös. Alkuun tosiaan päätettiin siirtää raitiotien linjausta uuden Niemenrannan kaupunginosan takia Lielahden keskuksen ohi. Kun tästä syntyi vastustusta, keksi joku lautakunnassa tai kaupunginhallituksessa, että tekemällä haaran taikka pistoraiteen, ei tarvitse oikeasti valita, vedetäänkö ratikka Lielalahden vai Niemenrannan kautta. Virkamiehet tai suunnittelijat eivät ole tätä ehdottaneet.

Siitä voi tietenkin olla kahta mieltä, kannattaako tämä linjauksen korjaus, mutta vähintäänkin se on mielekäs vaihtoehto alkuperäiselle reitille. Sen sijaan haaroittaminen on pelkkää typeryyttä ja sen väistämistä, että joskus täytyy tehdä valintoja myös hyvien vaihtoehtojen välillä. Haaroitus tosiaan puolittaa vuorovälin haarakohdasta eteenpäin ja kun ymmärrettävästi Lielahden keskusta ei ole tasavertainen pari Lentävänniemelle, synnyttää ratkaisu väistämättä tehottomuutta ja heikompaa palvelutasoa. Jos Lentävänniemen liikenne mitoittaa tarjonnan, on Lielahden haaran vaunut puolityhjiä, ja niille pitäisi keksiä vielä joku fiksu päättäri keskustassa, sillä Hervannan suunnan kysyntä tuskin on kuitenkaan kaksi kertaa isompi kuin Lentävänniemen. Jos taas mitoitus tehdään kokonaiskuorman mukaan, jää palvelutaso Lentävänniemeen liian heikoksi.

Käytännössä tietenkin tämä pistoraide voidaan aikanaan jättää ilman liikennettä, eikä muuta haittaa synny, kuin sen rakentamiseen hukatut rahat. Jotka nekin saadaan ehkä takaisin, jos pistoa päästään hyödyntämään vaikkapa juuri Ylöjärven suunnan laajennuksessa, ja jatko tehdään melko pikaiseen tuon pistoraiteeen rakentamisen jälkeen. Tai saattaapa se jäädä rakentamattakin, jos se luokitellaan kategoriaan "toinen vaihe."

Jospa vaihteeksi palattaisiin taas itse aiheeseen.

Ja kiitos tästä taustoituksesta. Hassulta tuo näyttää, mutta kaipa sen jotenkin voi ymmärtääkin. Uusi kaupunginosa, paljon asukkaita, myydään ratikkaimagolla. Joten ymmärtäähän sen, että Niemenranta vei voiton. Niin Helsingissäkin kovasti panostetaan uusien asuinalueiden ratikoihin, mutta vanhoille ei viitsitä tehdä mitään, vaikka siitä saisi silkkaa säästöä liikennettä rationalisoimalla.

Ehkä tuon voisi yrittää nähdä niinkin, että tuo sinänsä ihan hassu pisto Lielahteen on sentään parempi kuin ei ratikkaa ollenkaan ja vielä niinkin, että kun pää Ylöjärvelle on auki, niin kynnys lähteä oikeasti jatkamaan rataa, ja aika pikaisestikin, on sitten matalampi.

Linjan 3 tarjonnan määrittänee kuitenkin käytännössä Hervannan kysyntä. Jos Hervanta edellyttää 7,5 minuutin vuoroväliä, kuten nyt on kaavailtu, niin Lentsussa olisi sitten 15 minuutin vuoroväli. Palvelutasosta voidaan keskustella, mutta riittääkö se kapasiteetin puolesta? Tulevatko vaunut liian täyteen siellä Lentsun haaralla, jos vuoroja on vain neljä tunnissa?

Itse epäilen, että aika pian ollaan tilanteessa, jossa 7,5 minuutin vuoroväli merkitsee ruuhka-aikaan sietämättömän täysiä vaunuja Kalevan ja Hervannan välillä, ja kalustoa tarvitaan pian lisää. Jos siirrytään 5 minuutin vuoroväliin edes ruuhka-aikoina, niin sitten Lentsussa olisi jo 10 min vv, mikä olisi ihan kohtuullinen.
 
Jospa vaihteeksi palattaisiin taas itse aiheeseen.

Ja kiitos tästä taustoituksesta. Hassulta tuo näyttää, mutta kaipa sen jotenkin voi ymmärtääkin. Uusi kaupunginosa, paljon asukkaita, myydään ratikkaimagolla. Joten ymmärtäähän sen, että Niemenranta vei voiton.
Asian todellinen tausta on kuitenkin sellainen, että alunperin radan piti mennä tehtaalta Enqvistinkadulle ja sieltä Lielahdenkadulle. Samoihin aikoihin kävi kuitenkin ilmi, että kakkosvaiheen kustannusarvio olikin yhtäkkiä noussut merkittävästi ja hankkeen lobbaajille tuli paniikki. Valtuustoa oltiin hiki hatussa käännyttämässä ratikan kannalle, ja niinpä hätäratkaisuna tuotiin vaihtoehdoksi tämä lopulta valittu oikaisu. Sen jälkeen Lielahden yrittäjät S-ryhmä etunenässä ei sulattanut moista ratkaisua, vaan vaati aiempaa reittiä toteutettavaksi. Lopulta tehtiin kompromissi ja päädyttiin pistoraiteeseen. Koko prosessi olikin varsin surkuhupaisaa seurattavaa. Kuitenkaan hankkeen hylkäämisen pelossa ei uskallettu kustannusarvion noustessa pitää kiinni alkuperäisestä reitistä Lielahden kautta - mikä kuitenkin olisi ollut kokonaisuuden kannalta järkevin vaihtoehto. Hiedanrantaan olisi riittänyt yksi pysäkki alueen keskelle tehdasrakennusten eteläpuolelle. Mutka olisi ollut siltikin pienempi mitä tehtiin länsimetrolle. Mutta näin täällä Tampereella...

Mitä tulee tuohon mv-lehden juttuun, niin kieltämättä sain itsekin siitä hyvät naurut. Mutta silti koin ettei se ollut sisällöltään ihan keksittyä. Ihmiset ovat erilaisia ja meitä on moneksi. Mutta Tampereen osalta on selvää, että ratikka on jo nyt yksi suurimmista ostoskäyttäytymisen muuttumiseen vaikuttavista tekijoistä ikinä tässä kylässä. Aika näyttää palaako keskustan vetovoima entiselleen. Siihen vaikuttaa moni asia.
 
Tämä pistoraidehan oli ihan poliittinen päätös. Alkuun tosiaan päätettiin siirtää raitiotien linjausta uuden Niemenrannan kaupunginosan takia Lielahden keskuksen ohi.
Tarkoittanet tällä ”Hiedanrantaa”, joka sekin on sangen keksitty nimi. Niemenrannan kauttahan tuo linjaus on kulkenut ymmärtääkseni jo sangen monta vuotta,

Harmittaa Lielahdessa asuvana nämä kulkemisen vaikeuttamiset. Ilmeisesti tarkoitus on koittaa saada sekä Lentävänniemessä että Lielahdessa asuvat oikasti asioimaan sinne keskustaan, kun omaan aluekeskukseen pääsy tehdään käytännössä mahdottomaksi. Tai ainahan sen voi tietty kävellä... No, ehkä jossain vaiheessa myös hoksataan, että alueen yläkouluhan jää paitsioon. Tai no saa sieltä lähimmältä pysäkiltä taapertaa sen 800 metriä.

Kakkosvaiheen osalta näkisin, että oikea laajenemissuunta olisi Vihilahti/Rantaperkiö/Härmälä. Mieluusti vielä niin, että ratikka palvelisi myös Hatanpään sairaalaa ja jatkaisi siitä sopivasti Arboretumin vierestä.
Metsohan on lähdössä tuolta Hatanpään alueelta, kunhan uudet tilat saadaan pystyyn ja se vapautuu kaupungin kehittämiseen.

Otsikossa #muuten mainitaan pikaratikkahanke, ikävä kyllä tällä ihmismassojen kulkutapatottumusten laiminlyönnilläkään siitä ei saadan yhtään sen pikaisempaa. Vaikeuttaa vaan.
 
Viimeksi muokattu:
Minulle ei ole nyt ihan auennut, miksi ollaan niin varmoja että ratikan haaroittaminen lopettaisi Lentävänniemen suoran yhteyden Lielahtikeskukseen. Eihän 2.vaiheen vaikutuksista bussilinjastoon ole vielä päätetty ja jos Lielahtikeskuksessa on Lentävänniemen paikallispalvelut, niin sitten on tajottava poikittainen bussiyhteys näiden kesken, kuten nyt linjan 14 länsipää?

Mitä tulee tuohon kapasiteetin loppumisen tuomaan vuorovälin tihennykseen, sekä lisävaunuista, että vaunujen pidentämisestä on optio ja jälkimmäinen noista on kai marginaalisesti nopeampi toteuttaa, ja halvempi liikennöidä, joten tuskin vuoroväliä tihennetään ennen kuin on käytetty 47m vaunujenkin kapasiteetti.
 
Tarkoittanet tällä ”Hiedanrantaa”, joka sekin on sangen keksitty nimi. Niemenrannan kauttahan tuo linjaus on kulkenut ymmärtääkseni jo sangen monta vuotta

Kyllä vain, Hiedanrantaa tarkoitin tosiaan.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:29 ----------

Linjan 3 tarjonnan määrittänee kuitenkin käytännössä Hervannan kysyntä. Jos Hervanta edellyttää 7,5 minuutin vuoroväliä, kuten nyt on kaavailtu, niin Lentsussa olisi sitten 15 minuutin vuoroväli. Palvelutasosta voidaan keskustella, mutta riittääkö se kapasiteetin puolesta? Tulevatko vaunut liian täyteen siellä Lentsun haaralla, jos vuoroja on vain neljä tunnissa?

Itse epäilen, että aika pian ollaan tilanteessa, jossa 7,5 minuutin vuoroväli merkitsee ruuhka-aikaan sietämättömän täysiä vaunuja Kalevan ja Hervannan välillä, ja kalustoa tarvitaan pian lisää. Jos siirrytään 5 minuutin vuoroväliin edes ruuhka-aikoina, niin sitten Lentsussa olisi jo 10 min vv, mikä olisi ihan kohtuullinen.

Näin tietenkin on: Hervannan suunta mitoittaa. Mutta jos heilurin päätä ovat kovasti epätasapainossa, voidaan päitä yhdistää eri tavoilla, tarvittaessa myös päättää linjoja vaikkapa Pyynikintorille.

Tuon haaroituksen perusongelma on siinä, että Lielahden keskukseen ei juuri ole liikennetarvetta keskustan suunnasta. Sehän ei ole mikään merkittävä työpaikka-alue, vaan siellä on lähinnä kaupallisia palveluita. Kun rata myös kulkee Pispalan ohi rantaa pitkin ja haarautumakohta on ennen Lielahden-Lentävänniemen asutuksen alkua, ei Lielahden keskukseen meneville vuoroille oikein löydy käyttäjiä. Asetelma muistuttaa jossain määrin Länsimetroa, jossa toinen linja päättyy Tapiolaan ja toinen jatkaa Matinkylään, jolloin vuorojen kuormitukseen syntyy epätasapainoa, mutta tilanteessa, jossa Tapiolan linjan pääteasema olisi jo Keilaniemessä. Eli tällaisella konfiguraatiolla yksinkertaisesti ei voi välttää tehotonta lähes tyhjien vaunujen ajamista. Tai vaihtoehtoisesti liian pitkää vuoroväliä ja/tai liian pientä kapasiteettia kuormitetummalle linjalle.

Noin oppikirjaratkaisuna huonosti tasapainossa oleva Y-haaroitus korjataan korvaamalla Y-risteys X-risteyksellä. Kun Hiedanranta ja Lielahden keskus keskustasta katsoen sijaitsevat rinnakkain, on aika ilmeistä, että kokonaisuuden kunnollinen palvelu edellyttää kahta runkolinjaa. Tältä kannalta päätös rakentaa iso uusi kaupunginosa juuri Hiedanrantaan on todella huonosti perusteltu. Mutta luonnollisesti tällaisiin päätöksiin vaikuttaa moni muukin asia, kuin se, miten helposti joukkoliikenne on järjestettävissä. Toisaalta myös Pispalanharju tarvitsee oman runkolinjansa, eli joka tapauksessa ei kannata ajatella, että yhdellä ratikkalinjalla hoituu koko tuon alueen palvelu. Ratikka myös Pispalan valtatiellä, pisto Lielahden keskukseen ja ratikan jatko sieltä eteenpäin Ylöjärvelle, mutta miksei vaikka Lentävänniemeenkin tai Tesomaan, mahdollistaisi tasapainoisen linjastokokonaisuuden rakentamisen.
 
Tampereella on taas tapahtunut sitten viime katsauksen.

Pysäkkikatostoimittajaksi valittiin syyskuussa JCDecaux:
https://www.jcdecaux.fi/uutiset/voitimme-tampereen-pysakkikatossopimuksen

Raitiotien seudullista yleissuunnitelmaa varten on avattu elokuussa oma sivusto (seuturatikka.fi):
https://rambollglobal.maps.arcgis.c...x.html?appid=7b951cec5afa44c7a99ef52843f8e0ce

Seudullisen yleissuunnitelman ensimmäiset reittivaihtoehtokarsinnat on tehty Tampereella ja naapurikunnissa marraskuussa:
https://www.aamulehti.fi/a/577599eb-8b56-42db-a12f-a0a819252335

Kiskotöistä 95% on saatu jo valmiiksi:
https://raitiotieallianssi.fi/tiedo...ttia-hanke-etenee-aikataulussa-ja-budjetissa/

Ratajohtoihin kytkettiin jännite marraskuussa:
https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2019/10/29102019_2.html

ja tuoreimpana valtuusto päätti 25.11. rakentaa Hatanpään haaran noin 700 metrin pituisen pätkän, jolle linjan 4 liikenne ohjataan Pyynikintorin sijaan. Rakennustyöt alkavat lähes välittömästi joulu-tammikuussa ja osuus valmistuu vaiheittain vuonna 2021 - kuitenkin siten, että TAYSin linja ajaa alusta alkaen Hatanpään valtatielle ja Pyynikintorille ajaa vain linja 3 Hervannasta:
https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2019/11/25112019_6.html
 
Olisi loogisempaa tehdä ensin samantien rata Härmälään ja Partolaan josta liityntäbussit pirkkalaan. Hiedanrannassa ei ole vielä mitään ja toivottavasti hallinto-oikeus ei anna lupaa järjettömille tekosaarille. Sittenpä palanen kansallismaisemaa säästyisi tärkeän pohjavesialueen kanssa tuholta.
Vaan täystuhoahan toki koko kiskohanke on ollut alusta asti...
 
Olisi loogisempaa tehdä ensin samantien rata Härmälään ja Partolaan josta liityntäbussit pirkkalaan. Hiedanrannassa ei ole vielä mitään ja toivottavasti hallinto-oikeus ei anna lupaa järjettömille tekosaarille. Sittenpä palanen kansallismaisemaa säästyisi tärkeän pohjavesialueen kanssa tuholta.
Vaan täystuhoahan toki koko kiskohanke on ollut alusta asti...

Entä rantatunneli sitten? Tehtiin tunneli tonttimaan saamiseksi (ja pidennettiin sitä kikkaillen, jotta saatiin Suomen pisin tunneli) tuhoamalla yksi Suomen hienoimmista rantateistä. Se oli täystuhoa.
 
Olisi loogisempaa tehdä ensin samantien rata Härmälään ja Partolaan josta liityntäbussit pirkkalaan.

Härmälään ei päästä rakentamaan vielä vuosikausiin. Edes yleissuunnitelma ei ole vielä vuoteen valmis, toteutussuunnitelman tekijät pitää kilpailuttaa, itse toteutussuunnitelman tekoon menee toista vuotta ja rakentajat pitää kilpailuttaa. Realistista olisi aloittaa rakentaminen vuosien 2023-2025 välillä, jos toteutussuunnittelusta tehtäisiin päätös esimerkiksi vuonna 2021 tai 2022. Joka tapauksessa päätöksen tehnee seuraava valtuusto.
 
Maankäyttö Härmälän suunnassa on jo nyt riittävää sille, että raitiotie olisi bussiliikennettä edullisempaa. Myöskin bussien kanssa alkaa olla kapasiteetissa ongelmia. Asetelma on ennenminkin niin, että tässä suunnassa ei oikein voi rakentaa uutta, ennen kuin raitiotie on tehty. Raitiotie Partolaan asti olisi siis järkevä tehdä mahdollisimman pikaisesti ihan riippumatta siitä, mitä länsisuunnassa tapahtuu.
 
Maankäyttö Härmälän suunnassa on jo nyt riittävää sille, että raitiotie olisi bussiliikennettä edullisempaa. Myöskin bussien kanssa alkaa olla kapasiteetissa ongelmia. Asetelma on ennenminkin niin, että tässä suunnassa ei oikein voi rakentaa uutta, ennen kuin raitiotie on tehty. Raitiotie Partolaan asti olisi siis järkevä tehdä mahdollisimman pikaisesti ihan riippumatta siitä, mitä länsisuunnassa tapahtuu.

Tämä on totta. Koitin kommentissani lähinnä tuoda esiin sen, että "mahdollisimman pikaisesti" tarkoittaa lyhimmilläänkin vielä useiden vuosien odottelua. Vaikka suunnittelua kiirehdittäisiin, rakentamaan ei oikein millään päästä ainakaan ennen vuotta 2022 ja kalustohankintaankin on varattava aikansa. Sinänsä kyllä kannatan kiirehtimistä, sillä Härmälä tosiaan on ylikuormittunut jo nyt.
 
Maankäyttö Härmälän suunnassa on jo nyt riittävää sille, että raitiotie olisi bussiliikennettä edullisempaa. Myöskin bussien kanssa alkaa olla kapasiteetissa ongelmia. Asetelma on ennenminkin niin, että tässä suunnassa ei oikein voi rakentaa uutta, ennen kuin raitiotie on tehty. Raitiotie Partolaan asti olisi siis järkevä tehdä mahdollisimman pikaisesti ihan riippumatta siitä, mitä länsisuunnassa tapahtuu.
Kun hatanpään vt:n kiskot päätettiin varsin erikoisella prosessilla lopulta rakentaa niin olisikin järkeenkäypää nyt jatkaa tätä erikoista prosessia ja vaihtaa kakkosvaiheeksi härmälä läntisen osuuden tilalle. Kiirettä ei Lielahden-Lentävänniemen suunnassa ole.
 
Tällaisena väliunelmana ehdoittaisin joko tällaista tai tällaista linjajärjestelyä vaikkapa vuosikymmenen tai yli mittaiseen odotteluun laajentelun suhteen:

B1: Vieritie, Ratina, Pyynikintori, Vieritie (10 min) ruuhka 7,5 min
B2: Vieritie, Pyynikintori, Ratina, Vieritie (10 min) ruuhka 7,5 min
ja kesäisin joka toinen vuoro jatkaa Särkänniemeen

Tai miten voinee käydä ennenpitkää:
B: Vieritie, Ratina, Pyynikintori - Pyynikintori, Ratina, Vieritie (7.5 min) ja ruuhka suorana Pyynikintori, Vieritie - Vieritie, Pyynikintori
 
Viimeksi muokattu:
Entä rantatunneli sitten? Tehtiin tunneli tonttimaan saamiseksi (ja pidennettiin sitä kikkaillen, jotta saatiin Suomen pisin tunneli) tuhoamalla yksi Suomen hienoimmista rantateistä. Se oli täystuhoa.

Ratikka ja tunneli oli koplattu poliittisessa päätöksenteossa. Tunnelin tekeminen sinne minne ei oikeasti tarvita tunnelia, näytti taas typeryytensä. Tulipalovaaran vuoksi kolarin selvittely on vaikeaa ja hidasta:

Maksumuurin takana, mutta pääasia selviää: https://www.aamulehti.fi/a/54e97004-e042-44c7-baee-8e5f6c271a48

Rantatunneli on Tampereen historian pöljin liikenneinfrasatsaus. Nähtäväksi jää onko ratikka paras tai melkein paras.
 
Takaisin
Ylös