Tampereen pikaratikkahanke

Nähtäväksi jää onko ratikka paras tai melkein paras.
Riippuu varmaan keneltä kysyy. Mä en ole innoissani. Jos itse listaisin hankkeita paremmuusjärjestykseen niin kiskot olis jossain ihan loppupäässä.

Ylipäätään yhtälö jossa samanaikaisesti rakennetaan keskustaan lisää ja tiivistetään sekä vähennetään katutilaa samassa suhteessa, on aikalailla mielipuolista touhua.
 
Miten niin katutila vähenee? Katutilaa on joukkoliikennekaistakin. Ja joukkoliikennekaistat nostavat henkilöliikenteen kapasiteettia verrattuna yleisen liikenteen kaistoihin. Jos niillä voi ajaa tosi isoja joukkoliikennevälineitä, kapasiteetti kasvaa vielä lisää kun voidaan rakentaa entistäkin pidempiä pysäkkejä.
 
Miten niin katutila vähenee? Katutilaa on joukkoliikennekaistakin. Ja joukkoliikennekaistat nostavat henkilöliikenteen kapasiteettia verrattuna yleisen liikenteen kaistoihin. Jos niillä voi ajaa tosi isoja joukkoliikennevälineitä, kapasiteetti kasvaa vielä lisää kun voidaan rakentaa entistäkin pidempiä pysäkkejä.
Katutila vähenee, koska 1) katuja suljetaan ja kaistoja vähennetään etenkin keskustan pääkaduilta. Kun ennen oli bussikaistat niin nyt on vain yksi kaista per suunta ja tämä tukkii varsin tehokkaasti kaiken liikenteen. Ratikka ei ole avuksi tähän seikkaan. Sittenkin kun ratikka aloittaa, ovat nämä kiskokaistat enimmäkseen tyhjinä. Muutama vaunu sitä pitkin menee suuntaansa kymmenessä minuutissa, muuten ne ovat autiona. Olisi ollut järkevämpää tehdä joukkoliikennekaistat kaikelle joukkoliiikenteelle aina Teiskontieltä/Sammonkadulta Pyynikintorille asti eikä pelkästään Hämeenkadulle. Kun enin osa busseistakin siirretään muualle, niin liikenne ei pääse tukkiutumaan.
2) Edelliseen seikkaan liittyvä mainitsemani yhtälö on keskustan massiivinen lisärakentaminen joka väistämättä tuo myös henkilöautoliikennettä keskustaan. (Toki osa on jo luovuttanut eikä tule asioimaan keskustaan lainkaan kun sinne on niin vaikeaa mennä.) Katutilan vähentäminen ja lisärakentaminen on hankala yhtälö joka väistämättä lisää ruuhkia. Tämä on realiteetti jota nykyään valtaapitävät vihervassariutopistit eivät halua nähdä.
 
Realiteetit ja realiteetit. Toinen nimitys kaistalle joka on suurimman osan ajasta tyhjä on ruuhkaton kaista, eli sujuvan liikenteen edellytys. Onneksi suunnittelukoulukunta joka haluaa laittaa keskustaliikenteen lopulliseen ruuhkaan on tappiolla Tampereella.
 
Kun hatanpään vt:n kiskot päätettiin varsin erikoisella prosessilla lopulta rakentaa niin olisikin järkeenkäypää nyt jatkaa tätä erikoista prosessia ja vaihtaa kakkosvaiheeksi härmälä läntisen osuuden tilalle. Kiirettä ei Lielahden-Lentävänniemen suunnassa ole.

Ei ehkä ole kiirettä, mutta suunnitelmia on työstetty aika pitkään. Santalahteen asti on jo katujärjestelypiirustukset, ja jatkoa kuulemma valmistuu vielä tänä vuonna. Optimistisestikin arvioiden sanoisin, että 2-3 vuotta menee ennenkuin Pirkkalan suunnalla oltaisiin tässä vaiheessa.
 
Ei ehkä ole kiirettä, mutta suunnitelmia on työstetty aika pitkään. Santalahteen asti on jo katujärjestelypiirustukset, ja jatkoa kuulemma valmistuu vielä tänä vuonna. Optimistisestikin arvioiden sanoisin, että 2-3 vuotta menee ennenkuin Pirkkalan suunnalla oltaisiin tässä vaiheessa.

Tämä riippuu käsittääkseni siitä, onko tarpeen tehdä asemakaavamuutoksia. Ratikasta Linja-autoasemalle pystyttiin päättämään aika nopeasti, koska nyt pysytään olemassa olevalla katualueella. Silloin ratikkaa varten riittää pelkkä katusuunnitelma. Aikajänteeksi tulee 2 - 3 vuotta, jos asemakaavamuutokset ovat tarpeen. Joskin ihan käytännölliseltä kannaltakin voi useamman vuoden suunnitteluaika olla tarpeen, koska Viinikan puhdistamon tilalle suunnitellaan uutta kaupunginosaa: sen liikennejärjestelyillä voi olla paljonkin vaikutusta Hatanpään valtatien järjestelyihin.

Mutta jos katualueella voidaan pysyä ja melko nopealla tarkastelulla päästään varmuuteen, että raitiotien voi asemoida Hatanpään valtatielle niin, että Viinikanlahden uuden kaupunginosan liikennejärjestelyt eivät siihen vaikuta, niin nopea eteneminen tässäkään suunnassa ei ole mahdotonta.
 
Vähän yllätyin, kun näin Hatanpään valtatien rataosuuden hinnan: 23 miljoonaa. Se on kuitenkin kokonaisuutta ajatellen erinomainen ja tärkeä lisä rataverkkoon sekä liikenteen säännöllisyyden että verkon kattavuuden näkökulmasta. Ja onhan se myös varautumista tulevaisuuteen. Ei tuo raha hukkaan mene.
 
Vähän yllätyin, kun näin Hatanpään valtatien rataosuuden hinnan: 23 miljoonaa. Se on kuitenkin kokonaisuutta ajatellen erinomainen ja tärkeä lisä rataverkkoon sekä liikenteen säännöllisyyden että verkon kattavuuden näkökulmasta. Ja onhan se myös varautumista tulevaisuuteen. Ei tuo raha hukkaan mene.
Ainakin 8 Atalasta, 38 Hervannasta (toinen ratikka menee, muttei monilta välipysäkeiltä), 270 Irjalasta ja 170 Vehmaisista ovat jatkossa TAYS:in liityntäliikenteen varassa. Uusi ratikan reitti ei palvele niiden liityntäliikennettä samaan tapaan kuin Pyynikintorille menevä. Ei pääse Keskustorille, Sokokselle, moniin keskustan toimistoihin, pääkirjastoon jne. toisin kuin nykyisin. Linja-autoasemalle ja Ratinaan ei ole yhtä monilla asiaa. Samoin TAYS:ilta tulijat eivät pääse ratikalla näihin paikkoihin, mutta jää sinne sentään suoria bussejakin.
 
Hesari uutisoi että Tampereen vaunuja saatetaan joutua pidentämään jo parin vuoden sisällä liikenteen aloituksesta https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006398606.html. Artikkelin mukaan vuoroväliä lyhennettäisiin kuitenkin ensin ennen vaunujen pidentämistä.

Olin ymmärtänyt, että vuoroväliä rajoittaisi jo aloitusvaiheessa luotettavan liikennöinnin toleranssit, mutta linjojen yhteinen osuus onkin nyt aika lyhyt, vain 1,2km. Vastaa siis matkaa Arkadiankadun risteyksestä Mannerheimintietä Oopperalle. Näin lyhyellä osuudella ei taida ehtiä tulla merkittäviä häiriöitä linjoista toisilleen hyvinkin tieheällä vuorovälillä.
 
Onkohan paluukuormaa, kun tuo palautetaan Saksaan? Onko Tampereelle tilattu esim kunnossapitovaunu?

Vaunun palauttamisesta ei ole vielä tehty päätöksiä. Transtech on hankkinut vaunun omakseen. Tampereelle on tilattu kunnossapitokalustoksi M-B Unimog-kaksitieajoneuvo ja jo ennestään on käytössä mm. kiskopyörillä ja kunnossapitovälineillä varustettuja traktoreita sekä perässä vedettävä Vosslohin kiskojenhiomakone.
 
Bergenissä on vastaavasta vaunusta modattu työvaunu.
Ei ole modattu ÜSTRAn TW6000 -tyypin kaksinivelisestä matkustajavaunusta. Bergenin hiomavaunu on yksinivelinen ja tehty jo alunperin hiomavaunuksi. Ostettu käytettynä Leipzigistä. Samanlainen hiomavaunu on käytössä ÜSTRAlla Hannoverissa. Nokat ovat näissä hiomavaunuissa samannäköiset kuin stadtbahnvaunuissakin, sillä valmistaja on sama Linke-Hofmann-Busch.
 
Takaisin
Ylös