Tampereen pikaratikkahanke

Jos ei ole niin tulevat jälkiasenuksena myöhemmin. Eivät ne kovin monta kuukautta katsele järjetöntä pysäyttämistä. Kannattaisi asentaa nyt jo tehtaalla vielä tilauksessa oleviin vaunuihin. Jokerikin tulee ilalla ajelemaan suurella todennäköisyydellä esim Pitäjänmäen ja Otaniemen välillä 3-5 matkustajalla. Joten Tampereesta puhumattakaan.

Tampereen ratikoihin ei asenneta painonappeja.

---------- Viestit yhdistetty klo 10:04 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:00 ----------

Näin eilen ensimmäistä kertaa elämässäni Tampereen ratikan, tai ratikoita. Veikeä fiilis katsella Hämeenkadulla niiden kulkua. Ovat todella hiljaisia. Ja hienon värisiä. Vieläkin haluaisin, että keulakin olisi punainen, se on varsinkin kaukaa katsoen aika synkän näköinen ilmestys kun vain musta keula pilkottaa.

Pari huomiota:

1. Hämeenkadulla härvää aivan tolkuton määrä busseja. Tuntuu, että niitä oli enemmän kuin milloinkaan ennen. Tietysti osa jää pois elokuussa, mutta silti mietityttää, miten ratikka niiden seassa pärjää. Esimerkiksi kääntyminen Keskustorin bussiasemalle vilkkaan suojatien yli – jos bussi jää siihen jumittamaan, niin ratikka odottelee sitten perässä.

2. Stokkan pysäkki suunnassa itään. Miten ratikka ikinä pääsee siihen pysäkille, kun tiellä on jatkuvasti ainakin pari bussia? Siinä on piiitkät punaiset valot, joissa ne bussit seisovat blokaten samalla pysäkin.

3. Vaunujen järjestysnumerot on piilotettu liian hyvin. Minulle sillä on käytännön merkitystä lähinnä niin, että valokuvasta on vaikeaa tai mahdotonta nähdä, mitä vaunua on kulloinkin kuvannut. Mutta on sillä numerolla laajempaakin merkitystä. Mikä vaunu on se, joka hipaisi huomaamattaan jalankulkijaa kadunkulmassa, tai mikä vaunu on se, jonka nurkka osui hassusti ryhmittyneeseen autoon? Ei Helsingissä turhaan ole määrätty, että raitiovaunun järjestysnumeron tulee näkyä molemmille sivuille, eteen ja taakse. (Helsingin Articeihin lisättiin päätyihinkin järjestysnumerot, tosin en ole ihan varma, miten tuosta numeron näkymisestä on säädetty nyt, kun kaupungin omaa raitiovaunusääntöä ei enää ole.) Tampereella numero on vain sivussa ja siinäkin todella huomaamattomasti.

1. Hämeenkadulta häviää kaikki suojatiet, jotka eivät ole liikennevaloissa

2. Hämeenkadun itäpäähän jää 2 bussilinjaa elokuun jälkeen.

3. vaunujen numerot ovat aina nähtävissä helposti edessä ja takana.
 
1. Hämeenkadulta häviää kaikki suojatiet, jotka eivät ole liikennevaloissa
Hyvä niin. Mä tarkoitin sitä kohtaa Keskustorilla, jossa bussit kääntyvät siihen Keskustorin terminaaliin. Ne kääntyvät Hämeenkadun etelälaidan jalkakäytävän ylitse, ja siinä on todella vilkas jalankulku eikä valoja. Se voi jumittaa.

2. Hämeenkadun itäpäähän jää 2 bussilinjaa elokuun jälkeen.
No tämä oli hyvä tieto!

3. vaunujen numerot ovat aina nähtävissä helposti edessä ja takana.
Nyt en ymmärrä. Vaunuissa on tällä hetkellä mikroskooppisen pienillä valkoislla tarrakirjaimilla "TRO06" ohjaamon kohdalla sivuikkunan alla. Tämäkin taitaa olla kussakin vaunussa vain 2 kertaa, koskapa vaunusta riippuen sellainen joko on siinä omalla paikallaan taikka ei ole. Eli ilmeisesti kussakin päädyssä tuo numero on aina vain yhdellä puolella.

Onko järjestysnumeroita siis tulossa lisää, suuremmalla fontilla, useampiin paikkoihin?

---------- Viestit yhdistetty klo 13:35 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:44 ----------

Kaivelin netistä Helsingin kaupungin raitiovaunusäännön vuodelta 2010. Siinä todetaan näin: "Rekisteröintikatsastuksen yhteydessä määrätään raitiovaunulle tunnistenumero, joka merkitään eteen, taakse ja molemmille sivuille."

Sehän ei ole itse asian kannalta sillä tavoin relevantti, että se ei koskaan ole koskenut Tamperetta, eikä koko sääntöäkään ole enää olemassa, koskapa tuo on lukeutunut kunnalliseksi järjestyssäännöksi aikanaan. Silti kuvittelisin, että kun tuo on ainoa asiaa koskeva säädös, siitä olisi otettu jonkinlainen malli valtakunnalliseen lainsäädäntöön.
 
Tampereen ratikoihin ei asenneta painonappeja.

---------- Viestit yhdistetty klo 10:04 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:00 ----------



.....

Matkustin 90-luvulla Leningradista Olginon bussilla ja ihmettelin että miksi bussi pysähtyy pysäkeille, joilta kukaan ei tule kyytiin eikä bussista kukaan jäänyt pois. Busseissa ei ollut painonappeja, joten asia ratkaistiin tuolla tavalla. Raitioliikenteessäkin on käytöntöjä, joita voidaa muuttaa, jos muutostoimenpide havaitaan järkeväksi. Kun myöhään illalla pysähdytään 10 tyhjälle raitiovaunupysäkille turhaan vuodesta toiseen, niin raitiovaunujen muutostyöt alkavat saada kannatusta.
 
Matkustin 90-luvulla Leningradista Olginon bussilla ja ihmettelin että miksi bussi pysähtyy pysäkeille, joilta kukaan ei tule kyytiin eikä bussista kukaan jäänyt pois. Busseissa ei ollut painonappeja, joten asia ratkaistiin tuolla tavalla. Raitioliikenteessäkin on käytöntöjä, joita voidaa muuttaa, jos muutostoimenpide havaitaan järkeväksi. Kun myöhään illalla pysähdytään 10 tyhjälle raitiovaunupysäkille turhaan vuodesta toiseen, niin raitiovaunujen muutostyöt alkavat saada kannatusta.

Pysähtyminen samaan tapaan aina on nimenomaan järkevää. Muutenhan vuoro on hiljaiseen aikaan viisi minuuttia etuajassa reitin loppupäässä eikä kukaan ehdi kyytiin.
 
Pysähtyminen samaan tapaan aina on nimenomaan järkevää. Muutenhan vuoro on hiljaiseen aikaan viisi minuuttia etuajassa reitin loppupäässä eikä kukaan ehdi kyytiin.
Eihän kukaan lue ratikan aikatauluja ja jos lukee, niin reaaliaikaisen ennusteen vaikka Google Mapsista ja/tai ajoneuvon sijainnista vaikka reittioppaan karttapohjalla. Eletään nyt vuotta 2021 kuiteski.
 
Mun ymmärtääkseni joukkoliikennejärjestelmän idea on säännöllinen liikennöinti eikä ajaa mahdollisimman nopeasti päättäriltä päättärille.
 
Mun ymmärtääkseni joukkoliikennejärjestelmän idea on säännöllinen liikennöinti
Ymmärtäisin pointin, jos vuoroväli olisi tunti tai kaksi. Mutta me loppukäyttäjät, jotka joudutaan kulkemaan ko välineellä, arvostetaan vain ja ainoastaan sitä, että pääsemme mahdollisimman nopeasti perille kohteeseen.

Hiljaisina aikoinakaan ei pitäisi olla ongelmaa, koska silloin muutkin vaunut kulkevat about samassa rytmissä, jolloin vuorot eivät ketjuunnu.

Nykyisen bussilinjan 3 etuna Länsi-Tampereella on juuri se, että kotimatka Lielahteen voi olla vain 8-9 minuuttia, kun Paasikiventiellä ei välttämättä tarvitse pysähtyä kertaakaan. On kyllä sääli, jos jatkossa runkoreitillä pysähdytään joka tapauksessa, vaikka poistujia eikä nousijoita olisi lainkaan.
 
En tiedä, miten aikatauluja nykyään missäkin laaditaan, mutta niissäkin varmaan pystyisi ihan hyvin ottamaan huomioon ennakoidun matkustajamäärän siten, että hiljaisina aikoina matka-aika olisi ihan aikataulun mukaisestikin lyhyempi mikäli ero matka-ajassa olisi merkittävä.
 
Kun foorumilla on raitiovaunuasiantuntijoita enemmän ja vähemmän, niin olisi ihan mielenkiintoista kuulla erittely siitä, että miksi Tampereen vaunuun ei tule STOP-nappeja, mutta Jokeri-vaunuun tulee.'

Tai ainakin olen siinä käsityksessä että Jokeriin tulee STOP-napit. Ja ilmeisesti Kruunu-siltojen vaunuunkiin.
 
Viimeksi muokattu:
Tampereella ratikka on niinkuin juna, Helsingissä ratikka on niin kuin vanhat ratikat. Junassa ei ole stop-nappeja, vanhoissa ratikoissa on.
 
Tampereella ratikka on niinkuin juna, Helsingissä ratikka on niin kuin vanhat ratikat. Junassa ei ole stop-nappeja, vanhoissa ratikoissa on.

Junat pysähtyvät tosiaan, asemilla. Esim metroasemilla, tai juna-asemilla. Tampereen ratikka on edelleen ratikka, vaikka moderni onkin, ja käytössä ovat nimenomaan pysäkit. Ajattelin vain, kun ei tästä missään nimessä mitään pikaratikkaa kyllä tehty. Pysäkkejä on sen verran paljon, esim. Keskustasta Hervantaan 8km matkalla Hervannasta Koskipuistoon on jopa 15 pysäkkiä (mukaanlaskien aloituspaikat E-Hervanta sekä Koskispuisto) Esim. Kalevassa on 4 pysäkkiä vaikka Kalevassa ei asu kuin 6000 ihmistä, ja tästäkin osa on Teiskontien varrella, jossa kulkee toinen ratikkalinja.
 
Kalevan ja Hervannanrannan välillä on 10 pysäkkiä, joista viiden välillä 1 minuutin ajoaika. Pohdiskeluna päässä pyörii, että vaunu ajaa sitä väliä esim illalla 21.00 kieppeillä ja kyydissä 5 matkustajaa. Kyllä se voi psykologisestikin ottaen tuntua ärsyttävältä pysähtyä turhaan minuutin välein.

Toivottavasti olen väärässä, onhan Tampereen vaunua suunniteltu oletettavasti huolellisesti ja tuo pysähdyksiin liittyvä asia varmaan tutkittu vaihtoehtoineen. Tamperelaiset voivat kommentoida jos esitän turhan pessimistisiä arvoita.
 
Kalevan ja Hervannanrannan välillä on 10 pysäkkiä, joista viiden välillä 1 minuutin ajoaika. Pohdiskeluna päässä pyörii, että vaunu ajaa sitä väliä esim illalla 21.00 kieppeillä ja kyydissä 5 matkustajaa. Kyllä se voi psykologisestikin ottaen tuntua ärsyttävältä pysähtyä turhaan minuutin välein.

Toivottavasti olen väärässä, onhan Tampereen vaunua suunniteltu oletettavasti huolellisesti ja tuo pysähdyksiin liittyvä asia varmaan tutkittu vaihtoehtoineen. Tamperelaiset voivat kommentoida jos esitän turhan pessimistisiä arvoita.
Onhan aikataulutusta mahdollista rukata hiljaisempaan aikaan niin että nopeammat pysähdykset ovat aikataulun puitteissa mahdollisia, eli että etuaikaan ei mennä. Kuitenkin kuljettaja näkee jos pysäkiltä ei ketään ole kyytiin tulossa ja noin viiden sekunnin pysähdys riittää muuten. Ovet kuitenkin aukeavat vain nappia painamalla joten niiden renkkaamiseen ei vättämättä tarvi aikaa käyttää mikäli kukaan ei halua pois jäädä. Ja vaunut kuitenkin kulkevat omalla kaistallaan niin muutamista turhista pysähdyksistä lie turha valittaa. Ja kun hervantalaisia muutenkin on taas hemmoteltu niin jos ratikan turhat pysähdykset ärsyttää, niin voi valita myös 5- tai 6-linjam bussin.

Läntisen haaran kohdalla tilanne onkin eri. Siellä kun jo valittu reittilinjaus on suoraan takapuolesta monessakin mielessä ja käytännössäkin nopea bussilinja korvautuu hitaalla kiskokuljettimella, etenkin kun reitin varsi aiotaan rakentaa täyteen rumia kerrostaloja, mukaanlukien se näsinsaaren ympäristötuhohanke.
 
Takaisin
Ylös