- Liittynyt
- 15 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 638
Tampereen pikaratikkahanke
- Viestiketjun aloittaja JTW
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 21 Maaliskuu 2007
- Viestit
- 625
Miksei 5000 asukasta mukamas riittäisi perustelemaan raitiotietä? Lentävänniemestä matka keskustaan voi tuntuakin pitkältä, sillä onhan matkan varrella ruuhka-aikoina tukkoiset rantaväylä ja Pispalan valtaväylä. Lentävästäniemestä voitaisiin kulkea raitiovaunulla käytännössä aina Amuriin saakka ilman että tarvitsee pysähtyä muualla kuin pysäkeillä tai hidastella kadulla autojen seassa.
- Liittynyt
- 2 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 374
5000 olis hyvä asukasmäärä, jos alue sijaitsisi Hervannan kokoisten taajamien välissä. Sillasta voi sanoa, että se on maisemaa rumentava, kallis ja ennen kaikkea täysin turha.
Jos ratikka lähtee Lentsusta, se voisi pysähtyä kenties uudella Niemenrannan asuma-alueella. Sinne tulee 4000 asukasta. Pispalassa matkustajapotentiaalia radan varressa ei juurikaan ole, muutama puuhökkeli 500 metrin etäisyydellä radasta sekä muutama hassu kerrostalo Paasikiventien varrella.
Ja siis kaikki tämä n. 10 000 asukasta lähes 10 kilsan pituisen ratikkaradan varteen. Joku tolkku pitää verovarojenkin tuhlaamisessa. Ratikalle pitää olla kunnollinen ja tiivis asukasmäärä.
Hervanta sopisi ratikalle periaatteessa hyvin. Ainoa ongelma -paha sellainen- on, että aluetta ei ole suunniteltu joukkoliikenteelle lainkaan. Jos vedät linjan Vuorekseen - joka on myös kaukana Hervannasta- TTY jää sivuun. Opiskelijankatu myös.
Laulunmaa Muotialassa olisi myös jo pitänyt tehdä ratikkaa silmälläpitäen. Kerroksia lisää ja tiiviimmäksi. Myös Sotilaankadun ja Vuohenojan välinen laakso pitää rakentaa tiiviisti jos ratikka tulee.
Jos ratikka lähtee Lentsusta, se voisi pysähtyä kenties uudella Niemenrannan asuma-alueella. Sinne tulee 4000 asukasta. Pispalassa matkustajapotentiaalia radan varressa ei juurikaan ole, muutama puuhökkeli 500 metrin etäisyydellä radasta sekä muutama hassu kerrostalo Paasikiventien varrella.
Ja siis kaikki tämä n. 10 000 asukasta lähes 10 kilsan pituisen ratikkaradan varteen. Joku tolkku pitää verovarojenkin tuhlaamisessa. Ratikalle pitää olla kunnollinen ja tiivis asukasmäärä.
Hervanta sopisi ratikalle periaatteessa hyvin. Ainoa ongelma -paha sellainen- on, että aluetta ei ole suunniteltu joukkoliikenteelle lainkaan. Jos vedät linjan Vuorekseen - joka on myös kaukana Hervannasta- TTY jää sivuun. Opiskelijankatu myös.
Laulunmaa Muotialassa olisi myös jo pitänyt tehdä ratikkaa silmälläpitäen. Kerroksia lisää ja tiiviimmäksi. Myös Sotilaankadun ja Vuohenojan välinen laakso pitää rakentaa tiiviisti jos ratikka tulee.
- Liittynyt
- 21 Maaliskuu 2007
- Viestit
- 625
Itse en näe tuossa asukasmäärässä 10-15 min. välein kulkevalle ratikalle mitään estettä. Kyllähän alueelle on vilkasta bussiliikennettäkin para-aikaa.
Vaikka alue onkin rakennettu aikoinaan autoilun aikakautena, niin se ei tarkoita etteikö Hervantaan voisi rakentaa kunnon joukkoliikennettä. Kiskot kadulle ja siellä missä on tilaa, niin omalle kaistalleen. Itse ehdottaisin Hervannan ratikkalinjaksi sellaista ratkaisua että Vuoreksen linja kulkisi omalla kaistallaan Vuoreksesta Arkkitehdinkadulle, jolta raiteet kääntyisivät Insinöörinkadulle, jota pitkin jatkettaisiin Hervantakeskuksen ohitse (jolta on kohtuullinen kävelymatka TTY:lle) aina Hervannan valtaväylälle, jonka keskellä, tai varrella kuljettaisiin omalla kaistallaan kaupunkiin. Toinen linja kulkisi vuorostaan Hervannan eteläpuolelle suunnitellulle Hervantajärven alueelle Muuten samaa reittiä, mutta koukkaisi Hervantakeskuksen ohitse Opiskelijankatua ja Teekkarinkatua pitkin palvellen Länsi-Hervantaa.
Nykyisen suunnitelman mukaan Vuoreksen linja kulkisi koko matkan Insinöörinkatua sen eteläpäähän ja sieltä ns. metsän kautta Vuorekseen. Toinen linja taasen tekisi Opiskelijankadun ja Teekkarinkadun kautta ison kääntösilmukan jolloin linja lähtisi takaisin kaupunkiin päin. Tätä en itse pidä hirveän järkevänä, sillä kääntäsilmukka on mielestäni silloin liian suuri.
Ja tuo väite siitä että Vuores olisi kaukana Hervannasta on mielestäni vähän erikoinen. Vierekkäinhän ne ovat: http://www.tampere.fi/kuvat/57OXnvX4J/sijainti_kaupunkirakenteessa.gif
Ei nyt koko radanvarren joka metriä tarvitse olla rakennettu jotta ratikka kannattaisi. Toki mitä enemmän asukkaita sitä enemmän käyttäjiä luonnollisesti, mutta itse näen pikaratikan parhaina puolina juuri nopeat rataosat lähiöistä ja taajamista keskustaan, joiden välillä voi olla vähemmän pysähdyksiä. Itse pistäisin pääpainon nykyisille lähiöille kuten Hervanta, Lentävänniemi, sekä Tesoma ja uusille Vuoreksen, Nurmi-Sorilan ja vaikkapa Ranta-Tampellan alueille.
- Liittynyt
- 2 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 374
Hervannan asukasmäärä riittää yhdelle linjalle, mutta alue rakennettu niin, että yhdellä linjalla ei sitä saa katetuksi. Haarottaminen heikentää vuorovälejä ja heikentää investoinnin hyötyjä.
Tesoma on myös vaikea. Alueen väkirikkaimmat paikat (kuten Virontörmänkatu ja Kohmankaari) eivät sijaitse kävelyetäisyydellä Porin radasta. Jos itse asuisin vaikkapa Virontörmänkadun loppupäässä, kannattaisin ilman muuta nykyistä bussisysteemiä kuin kilometrin kävelyä ja /tai liityntäliikennettä.
Joka metri radan varrella ei tarvitsekaan olla asuttu, olen samaa mieltä. Ajan vain sitä takaa, että aika monessa paikkaa Tampereella peli on pikaratikan suhteen menetetty huonolla kaupunkisuunnittelulla jo 1960- ja 70-luvuilla.
Toijalaan menevää rataakin voitaisiin hyödyntää täysin eri tavalla, jos Peltolammi ja Multisilta olisi rakennettu tiukasti kiinni rataan ja sen nimenomaan radan molemmille puolelle. Pelkästään näissä kahdessa kaupunginosassa pikaratikalta on hukattu niiden nykyinen asukasmäärä + radan toinen puoli eli 15 000 asukasta.
Tesoma on myös vaikea. Alueen väkirikkaimmat paikat (kuten Virontörmänkatu ja Kohmankaari) eivät sijaitse kävelyetäisyydellä Porin radasta. Jos itse asuisin vaikkapa Virontörmänkadun loppupäässä, kannattaisin ilman muuta nykyistä bussisysteemiä kuin kilometrin kävelyä ja /tai liityntäliikennettä.
Joka metri radan varrella ei tarvitsekaan olla asuttu, olen samaa mieltä. Ajan vain sitä takaa, että aika monessa paikkaa Tampereella peli on pikaratikan suhteen menetetty huonolla kaupunkisuunnittelulla jo 1960- ja 70-luvuilla.
Toijalaan menevää rataakin voitaisiin hyödyntää täysin eri tavalla, jos Peltolammi ja Multisilta olisi rakennettu tiukasti kiinni rataan ja sen nimenomaan radan molemmille puolelle. Pelkästään näissä kahdessa kaupunginosassa pikaratikalta on hukattu niiden nykyinen asukasmäärä + radan toinen puoli eli 15 000 asukasta.
- Liittynyt
- 18 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 2,001
Poistumislaituria ei tietenkään tarvita, kuten metrolla, jonka laiturikorkeus on yli metrin. Ainakaan Tukholman Tvärbananin tunneleissa ei ole mielestäni poistumislaitureita.
Mutta uskonpa, että molempiin suuntiin kulkevat kiskot ratikkaliikenteessä rakennetaan samaan tunneliin. Ja hätäpoistumisteitä luultavasti tarvitaan, oli tunnelissa sähköt päällä tai ei.
En voi millään uskoa, että tällaiseen järjestelyyn saadaan lupaa nopeasti ja tiheästi liikennöidyllä radalla.
En tiedä, olisiko varavoima nykyään jopa pakollinen asia, mutta joka tapauksessa oletan, että yleisesti Euroopassa on liikennetunneleissa varavoimalla toimiva valaistus ja äänentoistolaitteet kuulutuksia varten.
Norjastahan tuli muistaakseni pari vuotta sitten haukut EU:n tunnelidirektiiveille, jotka kuulemma olivat puutteelliset. En tiedä, miten asiaan silloin reagoitiin, mutta parin viime vuoden aikana rakennetut tunnelit ovat kyllä varustetut aikalailla erilailla.
Pitäisi oikeastaan ottaa asiasta selvää. Tämähän voisi olla onnenpotku länsimetroilijoile, jos näin olisi.
Ei liukuportaat itsessään, mutta niiden poraaminen ja asentaminen maan alle maksaa. Yleensähän niitä ei rakenneta paikan päällä, vaan ne toimitetaan sellaisenaan. Tätä varten maanalaisen aseman kohdalla täytyisi olla rakennusvaiheessa valtava monttu.
- Liittynyt
- 2 Tammikuu 2007
- Viestit
- 629
Mikä pitkä matka tämä nyt on ?
Tuosta missä tuo musta viiva kulkee niin täyttäkää lahti viivaan asti ja siirtäkää teollisuusalue muualle. Jo mahtuu ratikan varrelle asukkaita. Samaan aikaan kannattaa pitää huolta kaavoitusmaan riittävyydestä ja esm uusia teollisuusalueita varten liittää alueita naapurikunnista.
- Liittynyt
- 24 Syyskuu 2005
- Viestit
- 2,703
Tampere on muuttovoittoinen kaupunki, pikaratikan varrelle on aina mahdollisuus kaavoittaa lisää asutusta. Tätä mahdollisuutta ei pidä unohtaa. Aivan kuten Martinlaakson radan kohdallakin tehtiin, samoin on mahdollista tehdä Tampereella. Esimerkiksi sebastinin ehdottama Lentävänniemen teollisuusaluen siirtäminen ja lahden täyttäminen olisi oiva mahdollisuus luoda lähelle keskustaa nykyaikaista kaupunkirakennetta pikaratikan varaan.
Eikö asiaa ole selvitetty? Olisihan pelkästään järkevää hyödyntää kaivosteollisuuden koneita ja osaamista metrolinjojen poraamisessa. Valmiita koneita ja menetelmiä hyödyntämällä kustannukset eivät karkaa käsistä.
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,376
Joitain huomioita:
- keskustassa 40 km/h nopeammasta nopeudesta ei ole hyötyä (isompi nopeus vaatii pidemmät pysäkkivälit, mikä pidentää kävelymatkoja ja siten keskimääräistä kokonaismatka-aikaa
- myös tunneliaseman sisäänkäyntiin on usein mentävä liikennevaloristeyksen kautta, lisäksi varsinkin syvätunnelissa 2-3 minuuttia kulkua ennen kuin ollaan laiturilla (käy vaikka Helsingissä kokeilemassa)
- Budapestin metro ei ole 2000-luvun Suomen turvallisuusnormein rakennettu, kuten ei myöskään nykyinen HKL-Metro
- linjaus Ratinan kautta on ongelmallinen juurikin puuttuvan rautatieasemayhteyden takia, itse yhdistäisin länsipään Kauppakatu-linjauksen itäpään Hämeenkatu/Rautatienkatu-linjaukseen
- nyrkkisääntö muutettaessa bussiliikennettä raideliikenteeksi: jos reitilläei riitä 10 min välein teli/nivelbussit, alkaa raideliikenneinvestointi olla bussiliikenteen lisäämistä edullisempaa
- Lentävänniemen raitiotie sillan kautta kiertää Lielahden aluekeskuksen ja Lielahden aseman (vaihtoyhteydet)
- Lentävänniemen ratikka on suunniteltu palvelemaan Pispalan kannaksella sekä vanhaa Pispalaa (ihan radan vieressä, etenkin Haulitornin / Ahjolan seutu) että ensi vuosikymmenellä rakentuvaa Santalahden aluetta (tuhansien asukkaiden lähiö)
- Hervannassa optimaalinen linjaus kulkee mielestäni oheista reittiä:
http://maps.google.com/maps/ms?ie=U...1.446604,23.854666&spn=0.039056,0.109863&z=13 mahdollistaen lyhyet kävelymatkat Hermian (myös TTY) alueelle
- L:niemi-Hervanta-linjan silmukka on mielestäni sekava ja huonoa suunnittelua, em. kartassa korjausehdotukseni
- keskustassa 40 km/h nopeammasta nopeudesta ei ole hyötyä (isompi nopeus vaatii pidemmät pysäkkivälit, mikä pidentää kävelymatkoja ja siten keskimääräistä kokonaismatka-aikaa
- myös tunneliaseman sisäänkäyntiin on usein mentävä liikennevaloristeyksen kautta, lisäksi varsinkin syvätunnelissa 2-3 minuuttia kulkua ennen kuin ollaan laiturilla (käy vaikka Helsingissä kokeilemassa)
- Budapestin metro ei ole 2000-luvun Suomen turvallisuusnormein rakennettu, kuten ei myöskään nykyinen HKL-Metro
- linjaus Ratinan kautta on ongelmallinen juurikin puuttuvan rautatieasemayhteyden takia, itse yhdistäisin länsipään Kauppakatu-linjauksen itäpään Hämeenkatu/Rautatienkatu-linjaukseen
- nyrkkisääntö muutettaessa bussiliikennettä raideliikenteeksi: jos reitilläei riitä 10 min välein teli/nivelbussit, alkaa raideliikenneinvestointi olla bussiliikenteen lisäämistä edullisempaa
- Lentävänniemen raitiotie sillan kautta kiertää Lielahden aluekeskuksen ja Lielahden aseman (vaihtoyhteydet)
- Lentävänniemen ratikka on suunniteltu palvelemaan Pispalan kannaksella sekä vanhaa Pispalaa (ihan radan vieressä, etenkin Haulitornin / Ahjolan seutu) että ensi vuosikymmenellä rakentuvaa Santalahden aluetta (tuhansien asukkaiden lähiö)
- Hervannassa optimaalinen linjaus kulkee mielestäni oheista reittiä:
http://maps.google.com/maps/ms?ie=U...1.446604,23.854666&spn=0.039056,0.109863&z=13 mahdollistaen lyhyet kävelymatkat Hermian (myös TTY) alueelle
- L:niemi-Hervanta-linjan silmukka on mielestäni sekava ja huonoa suunnittelua, em. kartassa korjausehdotukseni
- Liittynyt
- 21 Maaliskuu 2007
- Viestit
- 625
Jos tämä koituu ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi niin silloin on tyytyminen yhteen runkolinjaan, joka kulkee Hervannan lävitse ja bussit hoitavat laita-alueet.
Porin radalta voidaan aina rakentaa linja kulkemaan vaikkapa linjan 26 reittiä pitkin Haukiluomaan, jolloin saadaan Tesoman aluekkin paremmin palveltua. Porin rataa koko matkan kulkevat ratikat palvelisivat Nokiaa. Se mikä pitäisi todellakin tehdä olisi se ettei Tampereen pikaratikka tukeutuisi liityntäliikenteeseen, vaan siihen että se korvaisi raskaasti kuormitettuja bussilinjoja.
Toki jos ennen oltaisiin osattu varautua ratikkaan olisi voitu alueet suunnitella järkevämmin, mutta en näe että peli olisi kokonaan menetetty. Pitää vain suunnitella linjat niin että niistä on mahdollisimman paljon hyötyä nykyisillekkin alueille. Tulevaisuuden isoilla asuinalueilla pitäisi jo tässä vaiheessa osata varautua ratikkaan, niinkuin Vuoreksessa ollaan tehtykin.
Tämän suhteen ei ole liian myöhäistä vielä. Entisessä pikaratikan suunnitelmassahan piti tulla paljon radan varteen uudisrakentamista. Esim: Porin radalla Lehtimäkeen, Parkanon radalla Mäkkylään ja Teivoon, Oriveden radalla Hankkioon ja Toijalan radalla Kuljuun. Nämä alueet voidaan edelleen rakentaa hyvin palvelevan kiskoliikenteen varaan.
- Liittynyt
- 2 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 374
Vuores on suunniteltu pikaratikkaa varten sen verran, että puistokadulle on jätetty raitiotievaraus. Mikä tarkoittaa sitä, että sana "pika" voidaan jättää pois ratikasta.
Särkijärven sillan kautta linja voidaan toki keskustasta rakentaa. Linjan varrelle ei vaan satu muuta merkittävää asutusta. Linjan pituus on tässä tapauksessa reilut 10 km ja asukaspotentiaali aivan liian pieni. Tehotonta rahankäyttöä.
Hervannan kautta matka pitenee vielä tästäkin, mutta etuna on suurempi matkustajapotentiaali.
Vuores ois pitänyt rakentaa mahdollisimman ekologisesti (=lähelle keskustaa), mieluiten Vuohenojan laaksoon tai Sarankulman teollisuusalueen paikalle, eikä lähteä hajottamaan kaupunkirakennetta entisestään. Tästä syystä Teivo ja muut kaukokohteet eivät ole hyviä. Nurmi-Sorila on kestävän kehityksen kannalta aivan älytön case.
Tiivistäminen ja hyvä kaupunkisuunnittelu ovat avainsanoja, eikä se että rakennetaan kallis ratikkalinja parin kerrostalon takia (Haukiluoma). Linjojahan voi aina vetää jos rahasta ei tartte välittää.
Särkijärven sillan kautta linja voidaan toki keskustasta rakentaa. Linjan varrelle ei vaan satu muuta merkittävää asutusta. Linjan pituus on tässä tapauksessa reilut 10 km ja asukaspotentiaali aivan liian pieni. Tehotonta rahankäyttöä.
Hervannan kautta matka pitenee vielä tästäkin, mutta etuna on suurempi matkustajapotentiaali.
Vuores ois pitänyt rakentaa mahdollisimman ekologisesti (=lähelle keskustaa), mieluiten Vuohenojan laaksoon tai Sarankulman teollisuusalueen paikalle, eikä lähteä hajottamaan kaupunkirakennetta entisestään. Tästä syystä Teivo ja muut kaukokohteet eivät ole hyviä. Nurmi-Sorila on kestävän kehityksen kannalta aivan älytön case.
Tiivistäminen ja hyvä kaupunkisuunnittelu ovat avainsanoja, eikä se että rakennetaan kallis ratikkalinja parin kerrostalon takia (Haukiluoma). Linjojahan voi aina vetää jos rahasta ei tartte välittää.
- Liittynyt
- 15 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 638
Suomessa ei oikein voi rakentaa 8 kerrosta korkeampia taloja. Tuon korkuinen rakennus edellyttää parkkipaikalle varattua tonttia, joka on n. 3-4 kertaa itse talon vaatima pinta-ala.Multsun poika sanoi:
Suomessa ei vielä osata tehdä kerrostaloja siten, että kaksi ensimmäistä kerrosta olisi parkkihalleja. Asuintaloja ei osata tehdä myöskään siten, että alin kerros olisi maanpinnan alapuolella, vaan rakentaminen aloitetaan maanpinnasta.
- Liittynyt
- 26 Kesäkuu 2008
- Viestit
- 546
Suosittelen vierailemaan Helsigin Pasilassa katsomassa 13-kerroksisia tornitaloja ja talojen alakerroksiin (osittain myös maan alle) rakennettuja parkkihalleja.
- Liittynyt
- 15 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 638
Jos minä saisin päättää, niin en täyttäisi koko lahtea. Sen sijaan "sillan" voisi tehdä täyttömaalla, johon jätettäisiin pari alikulkutunnelia pienveneitä varten.
Sillan linjauskin voisi olla jyrkempi, jolloin se jäisi tuota kuvaa lyhyemmäksi.