JTW sanoi:
Ainakin jos yrittäjien patriootteja on uskominen. Kaikki firmat kuulemma menee lähes välittömästi konkurssiin ja asiakkaat marketteihin jos yksityisautoilu "Hämpillä" kielletään.
Jos yhtään liikkuu jalan kaupungilla ja seuraa kuinka ihmiset liikkuvat siellä, huomaa kuinka iso osa todellakin on liikkeellä jalan tai bussilla. Vai miksi ihmeessä sitten busseihin menee ihmisiä ostosten kera? Juuri tässä on se ongelma, että oli sitten miten tahansa keskustaa muutettu (Viistokadun sulkeminen, Aleksis Kiven kadun katkaiseminen, Tuomiokirkonkadun kävelykatuprojekti, jne), niin aina viimeistään Aamelehdessä on eräiden liikkeiden edustajat (tms. taho) kittiseet kuinka yksityisautoilu on heille elintärkeää. No, esim. Laukotorille ajaminen on ollut rajoitettu nyt useamman vuoden ajan, eikä esim. Järvisen urheiluliike ole minnekään kadonnut Kirkkokadulta. Eli jotenkin on kyseenalaistettavat nämä puheet, sillä käytännössä en itse ole huomannut näiden katujen mitenkään kuolleen.
Olen ajokortillinen kansalainen, mutta silti en ole "autopuolueen" puolella, vaan kyllä minä "joukkoliikennepuoluetta" kannattaisin Hämeenkadun suhteen. Harmi vain, että edes Vihreät eivät ole voimakkaammin ajaneet Hämeenkadun joukkoliikennepriorisoinnin puolesta, vaan lähinnä tuntuu siltä, että vain Joukkoliikennefoorumilla puolustetaan joukkoliikennettä nyky-Tampereella.
Mitä taas Mikko Laaksosen ja JTW:n väliseen sanailuun pikaraitiotien rakentamisen kannattavuudesta tulee, muistuttaisin, että vaikka se tulee hieman kirpaisemaan rahallisesti, on se tulevaisuuden investointina ja pitkällä aikavälillä ennakoiva ratkaisu Tampereen nykyisiin ja tuleviin joukkoliikenneongelmiin. JTW tässä asiassa minusta lähinnä edustaa sellaista omiin jalkoihin katsovaa henkilöä, kun taas Laaksosen Mikko katsoo sellaiset pari metriä itsensä eteen. Pointtinani se, että tässä ei ole kyse mistään 5-10 vuoden ratkaisusta, vaan rollikan tapaisesta laajamittaisesti ja pitkäaikaisesta perusratkaisusta. Kukaan ei voi järkevin perusteluin olettaa, että Tampere ei enää kasva Vuoreksen rakentamisen jälkeen, vaan varmasti tulemme näkemään laajenemista Sorilan suunnalla, idässä Kangasalan rajalla ja täydennysrakentamista Hervannassa, Annalassa ja Kalkussa.
On selvää, että Tamperee tulee väistämättä kasvamaan vuosikymmenien ajan. Siksi, ja nimenomaan sen vuoksi, on ensiarvoisen tärkeää, että ennakoivasti varaudutaan kasvaviin matkustajamääriin ja tehdään tästä kaupunki jossa on hemmetin nopeata liikkua julkisilla paikasta toiseen. Anteeksi kirosanan käyttö, mutta oli pakko korostaa tuossa kohtaa nopeutta.
Esim. Helsingin metro ja pääkaupunkiseudun lähijunaliikenne tuovat sellaista matkustusmukavuutta, että se on jotenkin saatava toteutettua täälläkin. Ja jos pitkälle tulevaisuuteen katsotaan, on aina olemassa nämä viime aikojen Suur-Tampere-aikeet.
Nyt pikaraitiotiehen käytetty lantti tulee varmasti kasvamaan korkoa investoituna rahana ja tuottamaan mm. muuttovoittoa tulevaisuudessa.
En ole pilkunviilaajana lukenut sitä viimeisintä raporttia tai laskimella laskenut tarkkaan, sillä tulevaisuuden säästöjen ennakoiva arviointi ei ole minun heiniä, mutta näin minunkin matematiikalla en ihmettelisi jos voidaan puhuja suuristakin säästöistä jos nyt luodaan hyvä pohjaratkaisu, eikä sitä sitten Keskustorin tapaan tarvitse repiä auki joka toinen vuosi.
JTW sanoi:
Minulle riittää se että äänestän päättäjiksi henkilöitä joilla ei vielä mopo ole karannut käsistä.
Hienoa! Saamme siis kärsiä tulevaisuudessa tästä lyhytkatseisuuden riemuvoitosta jossa ajatellaan vain omassa autotallissa olevaa Fiatia ja sitä kuinka siitä tämän hetkisestä kaupungin budjetista säästyy rahaa muuhun kuluttamiseen. Tässä juuri se perimmäinen ongelma, että lyhytkatseiset eivät halua uskoa, että saattaa joskus olla syytä investoida tulevaisuudenkin varalta. Ilman pikaraitiotietä voin laittaa rahani likoon sellaisen veikkauksen puolesta, että n. vuonna 2020 TKL lakkaa olemasta matkustajamäärien romahduttua lopullisesti, koska yksityisautoilu on riistänyt kaiken tilan ja koska liikennöinti on marginalisoitunut vuosien saatossa.
Hervannan raitiotien rakentamatta jättäminen 70-luvulla on oman arvioini perusteella johtanut siihen, että Hervannan bussiliikenne vaatii paljon resursseja, mutta on usein matkustajien kannalta tehotonta tai epäkäytännöllistä matkustusaikojen vuoksi, joten oli virhetikki olla tekemättä se silloin tai viimeistään 80-luvulla. Näin olisi saatu Hervanta liikkumaan ensisijaisesti julkisilla ja luotu perusta liikenneverkoston laajentamiselle. Nytkin siis on taas syytä tehdä samanlaisia liikehdintöjä ja olla varaamatta resursseja tulevaisuuden kasvulle?
Teoreetikko sanoi:
Valitettavasti en jaksa uskoa, että edes mitään rakentamispäätöstä tehdään ainakaan ennen tuota vuotta.
Joudun valitettavasti olemaan kanssasi samaa mieltä toteutusaikataulusta. Epäilen, että joko se toteutetaan tilanteen karattua käsistä joskus aikaisintaan 10 vuoden kuluttua tai sitten ei koskaan. Eritoten kun aihe on taas lakaistu maton alle viime kunnallisvaalien jälkeen.
Jos tässä hieman rupeaa etsimään vastaavanlaisia päätöksentekofloppeja, ei tarvitse mennä puusta pidemmälle, sillä jos muistelet ensimmäisiä matkakeskussuunnitelmapuheita ja myöhemmin siirtoa Veturitorille, ennen kuin taas päädyttiin eriytettyyn ratkaisuun, niin huomaat kuinka tuotakin asiaa on onnistuttu vatvomaan sellaiset 10 vuotta, plus/miinus vuosi tai pari.
Teoreetikko sanoi:
Huvittavaa on, että samaan aikaan kun pikaraitiotien tyrmäämiseen riittää argumentti "Tampere on niin pieni kaupunki", ollaan kuitenkin paljon valmiimpia aloittamaan massiivisia, suurkaupunkityylisiä autoilunedistämishankkeita Kekkosentien tunnelin tapaan.
Lisättäköön tähän myös se huvittava seikka, että samalla kun Tamperetta väitetään liian pieneksi tuollaista ratkaisua varten, ollaan Vuoreksen lisäksi rakentamassa lisää uusia asuinalueita esim. Nurmi-Sorilaan suuntaan. Puhumattakaan nyt ainakin Aamulehden kaavailemasta Suur-Tampereesta. Jotenkin ristiriitaista väittää liian pieneksi, kun kuitenkin samalla heti perään sitten puhutaan siitä kuinka kaupunkia laajennetaan.
killerpop sanoi:
Höpöhöpö, tunnelia ei kritisoida, sen sijaan itse muu linjaus on ihan väärässä paikkaa.
En nyt keksinyt parempaa viestiä mihin viitata, mutta näin yleisesti viittaan kaikkiin mainintoihin ehdotetusta reitistöstä ja tunnelista.
Ensinnäkään en kannata ollenkaan koko tunneliratkaisua, sillä se on selvästi tarkoitettu tyydyttämään autopuolueen joustavempia soraääniä, eikä se mitenkään palvele näppärästi toimivan julkisen liikenteen ajatusta, vaan pidentää matka-aikoja, tekee projektista kalliimman ja myös lisää taas yhden avohoitolaitoksen lisää syrjäytyneille, narkomaaneille ja alkoholisteille. Puhumattakaan siitä, että itse tuntisin oloni turvattomaksi "Tampereen Rautatientorilla", eli Helsingin keskeisimmän crime hotspotin, nuorison ja jengien hengauspaikan, ja muutenkin vilkkaan julkisen "olohuoneen" tamperelaisen vastineen maanalaisissa tiloissa, eli pikaratikan Keskustorin asemalla. Jos nämä lieveilmiöt eivät ole tuttuja, suosittelen varovaista tutustumisretkeä perjantai-illan Helsingissä. Eikä pidä unohtaa, että paikassa varmasti lemuaisi kusi pahemmin kuin nykyisillä Tampereen rautatie- ja linja-autoasemilla.
Mitä taas näihin enemmän liikenneteknisiin seikkoihin tulisi, olisi myös rakennettava maanalaista tunneliverkostoa hätäpoistumisteitä, virransyöttöä ja ilmanvaihtoa varten. Toki loppujen lopuksi aika mitätön tekijä, mutta tuokin lisää sitten kallista maanalaista rakentamista. Mutta jos mennään näihin merkittäviin tekijöihin, niin se, että ratikasta ei suoraan pääsisi asioille tai työpaikalle, vaan pitäisi ensin tulla maan alta pois, lisää matkaan kuluvaa aikaa ja vähentää kätevyyttä. Itse kyllä silloin ennemmin kipaisisin lähimmälle nyssepysäkille, aivan kuten nytkin.
killerpop sanoi:
Pitääkö väline saada vain sen takia pinnalle, että sitä voi sitten harrastajat kuvata kaupunkimiljöössä?
Se pitäisi saada katutasolle sen vuoksi, että se lisäisi turvallisuutta ja matkustamisesta tulisi nopeampaa ja kätevämpää. Ei saa ruveta tekemään tästä pikaratikasta jotain paikallisjunien tapaista epänäppärää kulkuneuvoa, vaan sellainen johon pääsee vaivattomasti kyytiin katutasolla. Koko tunnelointi ja RHK:n junaradan hyödyntäminen nimenomaan tekisi siitä sellaista, että esim. rautatieasema-Messukylä välillä voitaiisiin pysähtyä korkeintaan yliopiston lähistöllä Järvensivun läntisellä pysäkillä ja idempänä mahdollisesti Vuohenojan entisellä junapysäkillä (tosin sijainti nykyään aika karu, joten sekin olisi turha pysäkki). Kaikki mahdolliset muut pysäkit vaatisivat asuintalojen purkamista tai muuten vain kaavoituksen radikaalia muutosta. Itse olen kävellyt rataa pitkin (odotan mielenkiinnolla kuka ensimmäisenä julistaa laittomuudesta) Vehmaisista Vuohenojalle, eikä sillä matkalla ole juuri mainitsemisen arvoisia paikkoja pikaratikkapysäkeille, paitsi entiset VR:n pysäkit, eli Vuohenoja, Messukylä ja Vehmainen. Nyt kuitenkin hieman ohitan hieman sitaatin aihetta, eli palaan tuonempana reitistöön.
Tunnelointi ajaa minusta vain yhtä asiaa, eli sitä, että keskustan autottomuutta ei tarvitsisi vakavasti edistää, vaan voitaisiin "siististi" sijoittaa pimentoon kaupungin ylpeys, eli pikaratikka. Toki tämä saattaisi sopia sellaiseen malliin jossa käytettäisiin voimakkaasti á la Helsinki bussisyöttöliikennettä ja pysähdyksiä olisi vähemmän, mutta tämäkin sopii vain RHK:n rata-tunneli-syöttöliikenne-vähän pysähdyksiä-malliin jota minusta lähinnä on lobbattu. Eli tämä liittyy loppujen lopuksi enemmän siihen miten asiaa lähestytään. Joten jos reitistö olisi järkevämpi, olisi samalla järkevämpää reittiteknisesti laittaa ratikka katutasoon. Silloin keskustassakin vältyttäisiin jonkinlaisen keskustalinjan (vanha kiertolinja 8/10) liikennönniltä, sillä sellainen varmaankin tarvittaisiin jos tunneloinnin vuoksi keskustapysähdykset olisivat harvassa.
Mitä taas reitistöön tulee, on siinä ehdottomasti kaksi suurta moitetta. Tampellan alue ja Uusi-Eurooppa. Ensinnäkin Teoreetikon kanssa olen samaa mieltä, että Tampellan alue on jo valmiiksi aivan tarpeeksi lähellä keskustaa. Siksi toiseksi, jos yhtään tuntee minkä hintatason asunnoista on kyse Tampellan alueella, niin voi helposti veikata ison olevan autopuolueen edustajia. Onko siis järkevää kuskata pikaratikalla keskustaan kourallista ihmisiä joita olisi huomattavasti vähemmän kuin mitä alueella tilastojen valossa asuu ihmisiä ja kun muutenkin keskustaan on lyhyt matka? Minusta ei ole. Sen sijaan olisi paljon järkevämpää ja halvempaa ottaa linja 10 paljon hyödyllisempään käyttöön, eli laittaa se kiertämään Tampellan alueen kautta, siinä samalla kun se palvelee Armonkalliota ja pohjoista Tammelaa.
Joissakin reitistöversioissa mainittu Uusi-Eurooppa on todellinen kummajainen ja surkuhupaisuus, sillä Lempäälä ei ole pahemmin onnistunut kehittämään aluetta sitten sen perustamisen uuden Ruskontien rakentamisen aikoihin. Pienitaloalue joka on aika harvarakenteinen, eikä tiettääkseni pahemmin ole vetänyt ihmisiä. Linjan 50 reitti Höytämöön kulkee siitä aivan tarpeeksi läheltä, joten vaikka lisäämällä jotain "U-vuoroja" (U = ajetaan Uuden-Euroopan kautta), niin uskon alueen liikennöintitarpeen olevan tyydytetty.
Paljon olennaisempaa olisi minusta tällaisen suoranaisen pelleilyn sijaan keskittyä jo olemassa olevien suurten lähiöiden (Tesoma, Lentävänniemi, Kaukajärvi/Annala, Peltolammi/Multisilta, Hervanta, Kaleva) tulevaisuuden ja nykyisten tarpeiden takaamiseen ja rakentaa hyvät yhteydet Vuorekseen. Sokeasti RHK:n rataverkon tuijottaminen on lähinnä hullujen puuhaa, sillä vaikka se mahdollisesti toisi säästöjä, uskon myös sen voivan flopata lopputuloksen. Kuten jo mainitsin Tampere-Orivesi-junaradan potentiaalisista pysähtymispaikoista, ei se olisi suuri lohtu, sillä se edesauttaisi huomattavasti ainoastaan Jankan ja Messukylän alueita. Idempänä ehkä Vehmaisia ja Holvastia, mutta toisaalta siellä kävelymatka saattaisi saada autopuolueen voittamaan.
Minusta toisaalla mainittu idea jonkinlaisen kansalaisten vetämästä joukkoliikenteen ystävien yhdistyksestä olisi siinä mielessä hyvä, sillä silloin voisi käyttäjänäkökulmasta ja ilman poliittisia sitoumuksia tehdä kilpailevan pikaratikkasuunnitelman, jossa otettaisiin paremmin huomioon reitistön suunnittelu. Keskusta-Kaleva-Hervanta-linjaus olisi varmasti onnistunut, eritoten jos reitin vetäisikin vanhan bussilinja 3:n tapaan kahta vuorottelevaa reittiä hyväksikäyttäen, eli A) Teiskontie-TAMK/PIRAMK/TAYS/Hippostalo/Coxa/Sammon keskuslukio/liuta erilaisia Finn-Medi-yrityksiä-Hervannan valtaväylä ja B) Sammonkatu-Hervannan valtaväylä. Näin saataisiin palveleva linja keskustasta ja Hervannasta erittäin vilkkaalle liikenneasemalle, kun taas keskusta-Hervanta-väliä pääsisi Sammonkadun kautta hitusen verran nopeammin ruuhka-aikoina, tuolloin Teiskontien kautta liikennöivien ratikoiden vuorojen palvellessa tuota TAYS:in pysäkkiä. Tulee muistaa, että Teiskontie ja Sammonkatu ovat molemmat leveitä katuja ja aikanaan rakennettu rollikkakäyttöön.
