Paisuvalla Tampereella edessään isot pohdinnat joukkoliikenteestä
Raiteita on joka suuntaan, mutta asutus on niistä kaukana
Jukka Harju
Tampereen ja sen ympäryskuntien väkimäärä uhkaa kasvaa lähivuosina niin suureksi, että seudun joukkoliikenne joudutaan miettimään kokonaan uusiksi.
Pelkät siniset bussit eivät enää riitä ennustetuille väkimäärälle, varsinkin kun alueelle on suunnitteilla suuria, kokonaan uusia asutuskeskuksia. Samalla erityisesti kehyskunnat paisuvat.
Kaupunki arvioi, että vuonna 2030 tamperelaisia olisi yli 235 000 ja Tampereen kaupunkiseutu puolestaan koostuisi kaikkiaan noin 415 000 asukkaasta.
Koko 2000-luvun Tampere on ollut Suomen houkuttelevin kaupunki Taloustutkimuksen muuttohalukkuustutkimuksessa.
Siksi kaupungilla on edessään pitkä ja kallis liikenne- ja maankäyttöprojekti.
Liikenteen kannalta Tampereen etu on, että kaupungin keskustaan johtaa rautatie lähes jokaisesta ilmansuunnasta, mutta samalla ongelma on, että rautatieaseman ratapiha on aivan liian pieni. Se on jo nyt lähes täydessä käytössä, eikä vapaita raiteita juuri ole. Useat vanhat, jo lopetetut asemat ja pysäkit sen sijaan muistuttavat menneistä vuosista.
"Lähiraideliikenne purettiin 1980-luvulla. Joskus sanotaan, ettei radanvarrella asu ketään. Siksi maankäytön suunnittelua on nyt mietittävä uudella tavalla", sanoo Mika Periviita, Tampereen joukkoliikenteen päällikkö.
Siinä missä keravalainen, vantaalainen tai espoolainen työmatkalainen voi valita useista junavaihtoehdoista sopivimman joka aamu ja ilta, Tampereen keskustassa kauempaa töissä käyvä joutuu tyytymään hyvin vähäisiin junien määriin. Paikallisjunalla töissä käynti onkin harvojen ilo.
VR:llä olisi haluja ottaa siivu kasvavan kaupungin työmatkaliikenteestä, kunhan vain maksaja olisi selvillä. Selvitystyö on menossa myös lisäraiteen mahdollisuudesta.
"Tampereen seutukunta elää nyt samanlaista tilannetta kuin pääkaupunkiseutu 1960- ja 70-luvuilla. Nyt pitäisi tehdä ne päätökset, jotka kaavoituksellisesti ja asuntojen ohjaamisessa johtaisivat ihmiset raiteiden varrelle", sanoo Pekka Söderling, VR:n aluejohtaja.
Viime viikkojen puheenaihe, puutarhakaupunki, ei tähän ajatusmalliin välttämättä oikein sovi.
"Puolentoista kilometrin etäisyydellä asemasta pitää olla tuhansia asukkaita. Jos sinne tulee tuhannen neliön tontteja, niin ei niitä paljon siihen mahdu", Söderling sanoo.
Yksi kiinnostavimmista vaihtoehdoista on pikaraitiotie. Sen valmistelu on täysin lähtökuopissaan, mutta on sille jo vedetty alustava reittilinja – tulevasta asuntomessualue Vuoreksesta Hervannan kautta keskustaan.
"Yksi ajatus on sekin, että keskustan ohi mentäisiin maan alla. Siten maanpinta jäisi vapaaseen kulkuun. Mutta tässä puhutaan aikaisintaan 2020-luvusta", sanoo kaavoitusjohtaja Esa Kotilahti