Tampereen pikaratikkahanke

Ihan näinhän se ei kyllä mene. Tuskin yksityinen raha on valmis esim. kustantamaan parkkihallin pohjaa ratikan alta, samalla menettäen kyseiseltä alalta parkkiruudut. Ja varmasti monia muitakin yksityiskohtia löytyy joiden rahoittamisesta syntyy kädenvääntöä. Miellelläni kuitenkin näkisin kustannusarvion verorahoitusosuudesta.
Ja miksei olisi ? Enemmän se ratikka tuo rahaa kauppiaille, kuin vastaava pinta-ala parkkiruutuja.
 
Mitä tarkoitat Tampereen vihreiden kynnysrahoilla, ja miten ne liittyvät tähän?
eli siis jos et ole tiennyt, mitä kynnysrahat ovat; Rakennusliikeethän maksavat poliittisille päättäjille erinäisiä korvauksia, Tampereella suurin korvausten ta kulujen rahoitus päättäjille on rantaväylän tunneloiminen,
Toiseksi tärkein menoerä, josta vihreät ja muutkin hyvin toimeentulevat vallassa olevat puolueet aikovat säästää, että saataisiin mahdollisimman paljon nuoleskeltua omia äänestäjiä, on kaupungin omat henkilöstömenot. Eli Kokoomuksen, Vihreiden sekä PerusSuomalaisten tavoitteena on potkaista kaupungin palkkalistoilta kaikkine henkilöt, jotka eivät toimi lakisääteisesti kuntien itse hallinnoimissa toimissa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
eli siis jos et ole tiennyt, mitä kynnysrahat ovat; Rakennusliikeethän maksavat poliittisille päättäjille erinäisiä korvauksia, Tampereella suurin korvausten ta kulujen rahoitus päättäjille on rantaväylän tunneloiminen,

Jos näin olisi niin kyseessä olisi lahjonta, jonka on ehdottoman rikollista toimintaa. Toivottavasti sinulla on jotain konkreettisia todisteita esittää. Vaalirahoitukseen liittyen: eräät yritykset näyttävät mainostavan puoluepoliittisten julkaisujen yhteydessä. Tämä onneksi sentään on julkista toimintaa ja nykykäsityksen mukaan ei ole rikollista, vaikka tietysti sopii kysyä onko kyseessä piilotuki puolueelle. Normit ovat vuosien varrella tiukentuneet, mutta vanhoja käytäntöjä saattaa olla vielä olemassa. Tiukentuminen jatkunee myös tulevaisuudessa, joten toivottavasti pikkuhiljaa tavat siistiytyvät.

Toiseksi tärkein menoerä, josta vihreät ja muutkin hyvin toimeentulevat vallassa olevat puolueet aikovat säästää, että saataisiin mahdollisimman paljon nuoleskeltua omia äänestäjiä, on kaupungin omat henkilöstömenot. Eli Kokoomuksen, Vihreiden sekä PerusSuomalaisten tavoitteena on potkaista kaupungin palkkalistoilta kaikkine henkilöt, jotka eivät toimi lakisääteisesti kuntien itse hallinnoimissa toimissa.

Mielenkiintoinen salaliittoteoria...

Mutta mistä lähtien järkevä taloudenpito kunnassa on ollut äänestäjien nuoleskelua? Eikös poliitikot valita nimenomaan pitämään äänestäjien puolta eikä kunnallisten viranhalitijoiden? Sen kerran kun päättäjät toimivat kuten äänestäjät haluavat, syytetäänkin nuoleskelusta?

Vakavasti sanottuna, tilaaja/tuottaja-mallin mahdollistama palvelutuotannon ostaminen yksityiseltä sektorilta on varsin järkevää silloin kun se johtaa säästöihin ilman että palvelut heikkenevät. En minä veronmaksajana halua ylläpitää sellaista kastia kunnan työntekijöitä, jotka nauttivat huomattavasti paremmista eduista kuin vastaavaa työtä tekevät yksityisen puolen työntekijät.
 
En minä veronmaksajana halua ylläpitää sellaista kastia kunnan työntekijöitä, jotka nauttivat huomattavasti paremmista eduista kuin vastaavaa työtä tekevät yksityisen puolen työntekijät.

Minun säälini taas on pääasiassa niiden yksityisen yrityksen työntekijöiden puolella, en todellakaan haluaisi olla heidän asemassaan... nämä taitavat olla niitä perusasioita, joissa mielipiteet jakautuvat.

Ja miksei olisi ? Enemmän se ratikka tuo rahaa kauppiaille, kuin vastaava pinta-ala parkkiruutuja.

Helsingin kauppiaat kai järkeilevät asiaa niin, että autolla saapuvat ostavat isompia ostoksia. Aika isoja niiden ostoksien kyllä pitääkin olla, että voittavat noin moninkertaisen ihmismäärän ostovoiman, laajakuvatelkkareita ja pesukoneita vähintään... :p
 
Helsingin kauppiaat kai järkeilevät asiaa niin, että autolla saapuvat ostavat isompia ostoksia. Aika isoja niiden ostoksien kyllä pitääkin olla, että voittavat noin moninkertaisen ihmismäärän ostovoiman, laajakuvatelkkareita ja pesukoneita vähintään... :p

Kauppa yleensä järkeilee, että harvoin autolla tuleva ja enemmän kerralla ostava asiakas on parempi asiakas, kuin joka tulee useammin pienemmin ostoksin. Tilastoissa näin todellakin on, kun ihmisiä ei saa vasten tahtoa tunnistaa. Tällöin useammin asioivia on vaikea lokeroida samalle lähtötasolle kuin autoilevat asiakkaat, koska joka asiointikerta lasketaan uudeksi asiakkaaksi.
 
Minun säälini taas on pääasiassa niiden yksityisen yrityksen työntekijöiden puolella, en todellakaan haluaisi olla heidän asemassaan... nämä taitavat olla niitä perusasioita, joissa mielipiteet jakautuvat.

Eiköhän työtekijöiden edunvalvontaan ole muitakin keinoja kuin sosialisoida työpaikat julkiselle sektorille? Vaikkapa nyt sitten esimerkiksi ay-liike? Ei esim. liikenteen tai terveydenhuollon työpaikkoja voida siirtää Intiaan tai Kiinaan, ja Suomessa työskennellään suomalaisten työehtojen mukaan.
 
Jos ratikalle sallittaisiin Kauppakadulla yli 20 km/h nopeus, olen varma, että joka viikonloppu joku jää alle. Tuolla nopeudella ratikka ei ole mikään "pika".

Pysäkeillä tunneliratikkasi nopeus on 0 km/h. Miten se voi olla pika?
 
Esitänpä minäkin oman kuningasajatukseni kuinka raitiotie sovitetaan Hämeenkadulle. Tarkoitukseni oli alkuun tehdä piirros mutta kun luonnostelmaan en ole koskenut sitten viime kesän niin kai on vain parempi selittää ajatus sanallisesti.

Siis: raitiotie tulee Pirkankatua keskellä ja siirtyy Hämeenpuiston kohdalla pohjoisreunaan ja tulee Hämeenkadun pohjoislaitaan. Hämeenkatu muutetaan autoliikenteen suhteen yksisuuntaiseksi itään päin. Kauppakatu taas saa olla yksisuuntainen länteen päin ja sille tulee bussikaista. Kauppakatua saa ajaa suoraan Pirkankadulle. (Tästä syystä raiteet kulkevat Pirkankadun keskellä: raideliikenteen kanssa risteää vain Hämeenpuiston liikenne)

Hämeensillan kohdalla raitiotie siirtyy keskelle ja idästä ajetaan Kauppakadulle Viistokatua pitkin. Tällä hetkellä sillalla on viisi autokaistaa ja koska raitiotiekaista on tavallista kaistaa kapeampi, sillalle saattaa hyvinkin sopia kuusi kaistaa. Toisaalta voidaan tehdä niin, että sillan kohdalla autoliikenteelle olisi vain yhdet kaistat suuntaansa joille bussikaistalta ajavilla olisi etuajo-oikeus.

Sillan jälkeen raiteet siirtyvät Hämeenkadun etelälaidalle ja itään ajava liikenne ohjataan ensin Hatanpään valtatielle ja sitten Verkatehtaankadulle jolla olisi Kauppakadun tapaan bussikaista ja joka olisi yksisuuntainen itään päin. Hämeenkadun pohjoisreuna sillan ja aseman välillä olisi taasen yksisuuntainen länteen päin.

Aseman kohdalla raitiotie kääntyy etelään Rautatienkadun länsireunalle välttäen koko risteyksen. Rautatienkatu olisi tällä välillä yksisuuntainen pohjoiseen päin. Tuomiokirkonkatu taas olisi yksisuuntainen etelään päin, jota pitkin idästä tuleva liikenne pääsisi asemalle. Raitiotie siirtyisi tunneliin siinä kohtaa missä Rautatienkatu nousee jyrkästi kohti Sorin siltaa ja alittaisi tunnelissa rautatien ja tulee taas maan päälle Åkerlundinkadulla. Tästä kohtaa voitaisiin haaroittaa reitti Hatanpään suuntaan ja tunnelin toinen haara tulisi pinnalle sopivassa kohtaa Hatanpään valtatietä.

Toivottavasti tästä sai tolkun. Kokeilen tehdä jotain piirrustuksen tapaista joskus ja linkkaan sen sitten tänne.
 
Kalevantien reunimmaiset kaistat suorastaan edellyttävät joukkoliikennekaistoja, kun niillä kulkee ratikka 5 min välein, 13 ja 22 molemmat 10 min välein, 8 parhaimmillaan puolen tunnin välein ja Lahden suunnan kaukobussit, vaikka niitä nyt ei montaa mene.

Jos mahdollista, kannattaa raitiotie laittaa täysin omalle kaistalle eikä muun liikenteen sekaan. Raitiotie sopisi Kalevantien pohjoispuolelle omalle penkereelle eikä sen tarvitsisi ylittää Kalevantietä missään vaiheessa, jos ei mentäisi Sorin sillan yli vaan Yliopistonkatua ja Itsenäisyydenkadun tunnelista. Rautatieaseman pysäkki olisi aivan pääovien vieressä.

Kauppakadun sulkeminen autoilta ei ole mikään pala purtavaksi kaupunkilaisille, kuinka moni oikeasti pysäköi kadun varteen tai muuten käyttää katua autolla?

Siinä tapauksessa tekisin kyllä mieluummin Kauppakadusta kävelykadun, joka yhdistäisi toisiinsa Keskustorin ja Kuninkaankadun. Tätä voisi jo melkein kutsua kävelykeskustaksi.
 
Jos mahdollista, kannattaa raitiotie laittaa täysin omalle kaistalle eikä muun liikenteen sekaan. Raitiotie sopisi Kalevantien pohjoispuolelle omalle penkereelle eikä sen tarvitsisi ylittää Kalevantietä missään vaiheessa, jos ei mentäisi Sorin sillan yli vaan Yliopistonkatua ja Itsenäisyydenkadun tunnelista. Rautatieaseman pysäkki olisi aivan pääovien vieressä..
Teiden ylitykset ovat kuitenkin lähes naurettavan helppoja toteuttaa tehokkaasti raitioliikenteelle, koska harvahkoon (5-10min) tulevalle kalustolle on yksinkertaista toteuttaa nollaviive-etuudet eli opasteet sallivat niiden ylittää kohdan ilman hidastelua.
 
Vakavasti sanottuna, tilaaja/tuottaja-mallin mahdollistama palvelutuotannon ostaminen yksityiseltä sektorilta on varsin järkevää silloin kun se johtaa säästöihin ilman että palvelut heikkenevät. En minä veronmaksajana halua ylläpitää sellaista kastia kunnan työntekijöitä, jotka nauttivat huomattavasti paremmista eduista kuin vastaavaa työtä tekevät yksityisen puolen työntekijät.
Tuo kuulostaa vielä järkevältä verrattuna siihen, että joissain tapauksissa palvelujen tuottaminen kunnan omana työnä tuntuu olevan kalliimpaa kuin yksityiseltä ostaminen vaikka yksityisen puolen firmassa työntekijän edut olisivat paremmat. Tällainen tilanne voi siis syntyä, jos kunnassa tarvitaan monta porrasta virkamiehiä varsinaisen työn tekevien lisäksi.
Julkisella puolella palvelut voitaisiin varmasti hoitaa yhtä tehokkaasti kuin yksityisellä. Erona on vain se, että julkisella puolella ylimääräiseen hallintoon käytetyt rahat eivät ole henkilökohtaisesti keneltäkään pois, kun taas yksityisessä yrityksessä omistajat haluavat firmalta myös tuottoa.
 
Piirsin sitten suunnitelmani samoin tein. Siispä ohessa ideani kuinka raitiotie tulisi sijoittaa Hämeenkadulle. Hahmotelmassa näkyy kaistajärjestelyt. Ja nurinpäin näköjään mutta jos pärjäätte tämän kanssa...
 

Liitetiedostot

  • Keskustan raitiotiesuunnitelma001.jpg
    Keskustan raitiotiesuunnitelma001.jpg
    91.3 KB · Lukukerrat: 239
  • Keskustan raitiotiesuunnitelma002.jpg
    Keskustan raitiotiesuunnitelma002.jpg
    103.7 KB · Lukukerrat: 231
Tuo kuulostaa vielä järkevältä verrattuna siihen, että joissain tapauksissa palvelujen tuottaminen kunnan omana työnä tuntuu olevan kalliimpaa kuin yksityiseltä ostaminen vaikka yksityisen puolen firmassa työntekijän edut olisivat paremmat. Tällainen tilanne voi siis syntyä, jos kunnassa tarvitaan monta porrasta virkamiehiä varsinaisen työn tekevien lisäksi.

Totta. Sopii lisäksi miettiä ovatko tyytyväisempiä esim. julkisessa terveydenhuollossa vai yksityisellä lääkäriasemalla työskentelevät hoitajat. Yksityinen yritys voi suunnitella työnkuvat joustavasti eikä ole montaa esimiesporrasta välissä. Jos tulee muutostarpeita, niin sitten muutetaan toimintaa nopeasti vastaamaan uudistuneita vaatimuksia. Julkisella puolella riittää pikkupomoja ja byrokratiaa, ja "sosiaalisempien" toimintaperiaatteiden vuoksi alisuoriutujia ei voida laittaa pellolle kovin helposti vaikka olisivat esimiesasemassa ja suorastaan haittaisivat suuren alaisjoukon jokapäiväistä työntekoa.

Jostain syystä virkasuoja tai vastaava kerää aina ihailua tyyliin "varma työpaikka" eikä kukaan ota huomioon sitä, että se pätee myös niihin niljakkeisiin jotka tuhoavat tavallisen rivityöntekijän työmotivaation huonolla johtamisella. Työpaikkakiusaaminen suorastaan rehottaa julkisella sektorilla tämän ansiosta. Siellä työskentevillä vain ei yleensä ole kokemusta yksityiseltä puolelta eikä näin ollen tietoa siitä miten paljon paremmin asiat voisivat olla.

Henkilökohtaisesti en kyllä haluaisi vaihtaa yksityiseltä sektorilta julkiselle puolelle, vaikken terveydenhuollon tai liikenteen parissa työskentelekään.
 
Takaisin
Ylös