- Liittynyt
- 21 Maaliskuu 2007
- Viestit
- 625
Googlemapsissa olen oikeastaan para-aikaa taitelemassa muutamaa karttaa, joten eiköhän niitäkin joskus nähdä.Sitä nimenomaan.
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Googlemapsissa olen oikeastaan para-aikaa taitelemassa muutamaa karttaa, joten eiköhän niitäkin joskus nähdä.Sitä nimenomaan.
Tampereen tulevassa "pika"ratikassa ei juoksutelejä tai -pyöriä ole, vaan kaikki vetävät. Se ei kuitenkaan edellytä akselin käyttöä, vaan yksi moottori voi käyttää kahta peräkkäistä pyörää samalla puolella.
[piirros]
Jotain tällaista. Lapseni piirsi tämän. Kyllä insinöörit osaavat.
Tallaisella projektilla on työllistävä vaikutus ja valtava tuotto Tampereen seudulle. Kotimaisuusaste voidaan pitää korkeana ja euro-alueen taantuman aikana rakentaminen edullistuu. Ei ole aikaa hukattavissa eikä nahistelua pienistä seikoista kuten raideleveydestä tai tunneleista, ne eivät voi olla hidastava esteenä. Jos radat ovat tulossa joskus jokatapauksessa, on järkevää lopettaa kaikki kaiho. Pintaradan rakentaminen ei lähde käyntiin ilman, että aihetta aktiivisesti pusketaan, tavoitteena rakentamisen aloittaminen vuoden-kahden kuluttua.
Tietääkseni raideleveys päätettiin jo silloin alkuperäisessä suunnitelmassa, jossa ratikan piti soveltua myös RHK:n raiteille. Helsingin metrokin käyttää 1524 mm:n raideleveyttä vaikka ei RHK:n radoilla ajelekaan. Se on se leveys, joka mahdollistaa myöhemmin rataverkon käytön.Tuota noin... Missäs tuollainen päätös jo on tehty ennen kuin on päätöstä edes raideleveydestä yms. teknisistä spekseistä?
Mikäli - kuten oletan - "Japanin pikajunilla" viitataan Shinkansen-järjestelmään, on syytä huomauttaa Shinkansenin raideleveyden olevan Japanin muusta rateverkosta poiketen 1435 mm. Australiassa sen sijaan on käsittääkseni suurnopeusratoja 1067 mm raidelevydellä.
TASE:essa ollaan todettu, että katuratikka olisi teknisesti samanlainen kuin entinen pikaratikkakin, elikkä se täyttäisi nämä kohdat jotka esitellän vanhalla TamTRainin sivulla:Tuota noin... Missäs tuollainen päätös jo on tehty ennen kuin on päätöstä edes raideleveydestä yms. teknisistä spekseistä?
Toki suunnitelmat voivat ja varmasti muuttuvatkin. Ainakin kaksivirtajärjestelmän osalta, jos Pispalan kohdalla ei hyödynnetäkkään rautatietä.TamTrain sanoi:Kalusto:
Pääosin matalalattiainen kaksivirtajärjestelmälaite
Kaikki telit vetäviä
Molemmista päistä ajettavia
Riittävän suuri kapasiteetti; n. 250 matkustajan yksikkö
Vaunuja on voitava kytkeä yhteen siten, että vähintään kahta yksikköä vpodaan ajaa yhdellä kuljettajalla
Lukkiutumattomat jarrut ja luistonestojärjestelmä
Vaunuissa GPS-paikannus tai vastaava järjestelmä
Vaihtuvanäyttöinen infojärjestelmä vaunun sisällä
Automaattirahastuksesta vain leimauslaite vaunussa
TASE:essa ollaan todettu, että katuratikka olisi teknisesti samanlainen kuin entinen pikaratikkakin, elikkä se täyttäisi nämä kohdat jotka esitellän vanhalla TamTRainin sivulla: [...] Toki suunnitelmat voivat ja varmasti muuttuvatkin. Ainakin kaksivirtajärjestelmän osalta, jos Pispalan kohdalla ei hyödynnetäkkään rautatietä.
Oma näkemykseni on, että raitiotien väylä (2 vierekkäistä kaistaa) tulee olla joko Hämeenkadun nykyisen ajoradan pohjois- tai etelälaidalla (kannattaisi tarkemmin selvittää kumpi toimisi paremmin), mutta ei missään nimessä keskellä tai laidoilla.
Tässä olisi nyt se yksi kartta jota olen värkännyt (ja varmasti tulen lisää värkkäämään). Kyseinen linjasto on eräänlainen entisen ja nykyisen suunnitelman sekä täällä esitettyjen ehdotusten ja omien pohdintojeni yhdistelmä.Kuva kertoisi enemmän kuin tuhat sanaa.
Miksi bussit eivät käytä Hämeenkadun etelälaitaa?Ei välttämättä kuitenkaan aivan niin mahdoton ajatus, kun mitä ensikuulemalta vaikutti. Väkertelin pienen hahmotelman siitä miltä itä-Hämppi voisi näyttää, jos pohjoislaita varattaisiin ratikoille: http://tinypic.com/view.php?pic=117qo91&s=4.
Kyseinen hahmotelma aiheuttaisi luonnollisesti joitakin muutoksia Hämeenkadun ympäristön liikennejärjestelyihin. Mm. Verkatehtaankatu pitäisi kaksisuuntaistaa ja varata ainoastaan busseille. Lisäksi itä-Hämpin pienet poikkikadut pitäisi myös katkaista ja kaksisuuntaistaa samaan tyyliin kuin Itsenäisyydenkadun poikkikadut. Kosken itäpuolisesta Hämeenkadusta saataisiin kuitenkin kävelykatu, jonne ei autoilla olisi asiaa.
Miksi bussit eivät käytä Hämeenkadun etelälaitaa?
Bussiliikenteen kehittäminen tarkoittaa seuraavia asioita:TASEesta vielä muutama sana. Bussiliikenne Tampereella ja seudulla toimii mielestäni kohtalaisen hyvin. En varsinaisesti ymmärrä miksi TASEessa bussiliikenteen kehittämiseen on ensimmäisellä kaudella kohdistettu 45 miljoonaa euroa. Ei kai näihin kehittämisrahoihin ole upotettu normaaleja kaluston uusimiskustannuksia?
Kaiken järjen mukaan ratikan ensimmäinen vaihe tulisi olla länsipuolen yhteys, jossa todelliset ruuhkat ovat, eikä Hervannan suunta, jossa ruuhkista ei ole tietoakaan.
Tätä perustelee myös kustannuserot eri suuntien ratikkahankkeiden välillä. On huomattavasti helpompi saada päätökset aikaan kymmenien miljoonien eurojen hankkeesta kuin +100 miljoonan euron hankkeesta. .
Bussiliikenteen kehittäminen tarkoittaa seuraavia asioita:
- Bussikaistat Paasikiventielle Lielahdesta Sepänkadulle
- Bussikaistat Teiskontielle koko matkalta
- Pispalan valtatielle ja edelleen Nokiantielle (Tesoman valtatien risteykseen asti) bussikaistat nykyisistä niiltä kohdin, missä mahdollista
- Hervantaan Insinöörinkadusta ja Tieteenkadusta joukkoliikennekadut (pihoihin ajo toki sallittu)
- Kalevantien ja Messukylänkadun / -tien reunimmaisista kaistoista bussikaistat
- Sammonkadun talouskaistoista bussikaistat
- Liikennevalo- tai muut liittymäetuudet kaikille em. osuuksilla, lisäksi muille joukkoliikenteen pääväylille liittymäetuudet
- Moottoriteille kulkemaan pikalinjoja naapurikuntien keskuksiin