Hervannassa tilanne on jo nyt tämä. Ensi syksyksi Insinöörinkadulla kulkee 8 bussivuoroa tunnissa suuntaansa (linjat 30 + 39) ja Länsi-Hervantaan linja 23 parhaimmillaan ehkä jopa viiden minuutin välein, koska muuten väki ei mahdu busseihin. Näiden lisäksi Hermian puolella palvelee linjat 20 + 24 yhdistetyllä 10 minuutin vuorovälillä ja linja 13 vartin vuorovälillä.
Jos siis Hervannan runkolinja 23 ja Vuoreksen kasvaessa vähintään kymmenen minuutin vuoroväliin tihentyvä 39 muutetaan raitiotieksi, jolla kullakin on 10 minuutin vuoroväli, Hervantaan ajetaan ratikoilla viiden minuutin välein. 10 minuuttia riittää Länsi-Hervannan palvelemiseen ja toiset 10 minuuttia Etelä-Hervannan ja Vuoreksen palvelemiseen.
Kapasiteetin ohella myös kaupunkikehityshankkeet perustelevat nimenomaan Hervannan suunnan ensisijaisuutta. Tieteenkadun 2000...2500 asukkaan uudesta asuinalueesta, 3000 asukkaan Hervantajärvestä ja Vuoreksen 13 000 asukkaan pikkukaupungista luonnon kainalosta ei saada perittyä investointikorvauksia, jos ratikka tulee vasta kun talot ovat valmiita. Varsinkin Vuorekseen ratikalla alkaa olla jo kiire, nimittäin raitiotien varsi on näillä näkymin 2016 mennessä rakennettu. Jos rakennustyöt saadaan esimerkiksi 2011 käyntiin, voidaan kehittämiskorvaukset vielä perustellusti periä.
Lännessä on toki 1800 asukkaalle suunniteltu Santalahti ja 4000 asukkaalle suunniteltu Niemenranta, joista edellinen voi alkuvaiheessa tukeutua lähijunaseisakkeeseen ja Paasikiventien busseihin (voisiko bussikaistoista rahastaa maanomistajia?) ja jälkimmäinen on vasta osayleiskaavaluonnosvaiheessa, eli tuskin ehtii rakentua valmiiksi ennen vuotta 2020. Koplaisinkin Niemenrannan Lentävänniemen ratikan rakentamiseen.
Käytännössä Lentävänniemen ratikka vaatii myös keskustan raitiotien (Amuri-Yliopisto), joka maksanee noin 20 miljoonaa euroa.
