Tampereen pikaratikkahanke

En ehdottanut bussiliikenteen lakkauttamista.
Et niin. Linjoja 14, 27, ja 50 ei saa korvattua raitioteillä. On kuitenkin mietittävä että rakennetaanko kallis silta lahden ylitse, vai linjataanko rata huokeammalla kulkemaan ns. Lielahden keskuksen kautta jolloin se palvelee myös Niemen ja Lentävänniemen asukkaita paremmin, varsinkin koululaisia. Linjausta Lielahden kautta tukee, myöskin mahdollisuus perustaa Tampereen Lielahteen uusi ns. länsiasema (oli se sitten kauko- tai lähijunille).
 
Siinä taitaa olla jotain teknis-juridisia esteitä. Pahvista tehtyjä ratikoita, joiden huippunopeus ei yllä muun raideliikenteen tasoon ei ilmeisesti voi laittaa kulkemaan samoille kiskoille junaliikenteen kanssa ainakaan pitemmillä yhteysväleillä.
Itse en muista, että tällaiseen asiaan ex-pikaratikka olisi ikinä kaatunut. Joka tapauksessa TamTrainin sivuilla todetaan turvallisuudesta näin:


Tam Train sanoi:
Kevyen kaluston turvallisuus

Turvallisuus taataan aktiivisella turvallisuudella, ei raskaan rautatiekaluston passiivisella turvallisuudella. Passiivisuudella tarkoitetaan tässä niin suuria lujuusvaatimuksia, että kalusto kestää kovankin törmäyksen. Aktiiviseen turvallisuuteen vaikutetaan puolestaan erityisen suurella hidastuvuudella ja liikenteen turvaamisella erilaisilla turvalaitteilla. Kevyen kaluston hidastuvuuden tulee olla noin 2,75 m/s2 , kun se rautateillä on yleensä 1,0 m/s2.

Pikaraitioteiden vaunujen tulee olla mahdollisimman kevyitä. Jokainen säästetty painotonni säästää energiaa 2 % (noin 0,13 kWh/km).

Ranskassa kevyen kaluston turvallisuustarkasteluissa on noudatettu periaatetta, että kokonaisvaikutukseltaan turvallisuuden on oltava vähintään aikaisempaa yleistä tasoa. Eri turvallisuusaspekteja voi kompensoida keskenään.

Turvallisuuslaitteet

Saksassa kaksijärjestelmäraitiovaunuissa on normaalit rautateiden tunnusvalot ja viheltimet. Etupään kolmiovalon ylävaloa käytetään myös kadulla. Se on kuitenkin Suomessa vaadittua merkittävästi heikkotehoisempi.

Vaunuihin tarvitaan rautateillä käytettävät JKV-laitteet (ETCS-veturilaitteet + STM-adapteri Suomen ratalaitteisiin) ja radio (Suomessa GSM-R).
 
Raskasta, tai oikeastaan keskiraskasta kalustoa ei tarvitse hommata erikseen, vaan vanhoja lähijunia jää ylimääräisiä pääkaupunkiseudulta, joka saa uusia junia, kunhan liikenteen operaattorina on VR.

Mitään takeita ei ole siitä, että Sm1 kalusoa saadaan Tampereelle, tai mihinkään muualle Suomeen. Täällä lainsäädäntö ei turvaa veronmaksajien valtionyhtiölle, nykyisin osakeyhtiölle päätyneen kaluston tulevaisuutta. Tämä edelleen peruskorjattavissa oleva kalusto on jo nyt päästetty tarkoituksella rappiolle. Samaan aikaan kun peruskorjauksesta valmistuneita Sm2-junia kiiltelee ajossa, Sm1:t itkevät ruostetta, eikä huuruistet ja naarmutetut ikkunat auta asiaa. Kuitenkin vaunuissa voi telit olla esim 9/08!

Miksi toimivaa kalustoa pitää romuttaa ? Kuka sen on päättänyt ?

Asiassa pätee vanha VR-logiikka. Aluksi kaluston annetaan rapistua rauhassa, ja sitten, "kun se on niin huonossa kunnossa ja loppuunajettua" niin sitten se muitta mutkitta romutetaan. Mikään ei asiassa muutu kunnes omistaja, eli valtio puuttuu asiaan. Ja kun se ei ymmärrä eikä halua, niin Sm1:siä odottaa lähes varma romutus, erittäin valitettavaa, mutta totta.:icon_frown:

Ikä painaa päälle ja päätöksen takana on mitä luultavammin VR.

Täytyy myös muistaa suomessa usein jauhettu ikäkysymys. Tukholmassa Lidingöbaananilla ajetaan tälläkin hetkellä 1948 vuoden vaunuilla, jotka on peruskorjattu 1990-luvun alussa. Eikä lähiaikoina olemikään muuttumassa, sillä vaunuissa ei ole mitään vikaa, miksi ne pitäisi poistaa. (Myöskään niiden valmistajalaattoja ei ole piilotettu ovien askelkoppaan, ettei kukaan vaan näkisi:mad:).
 
Siinä meni sitten kaupungin rahat http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/Tampereen+valtuusto+sanoi+kyll%E4+rantav%E4yl%E4n+tunnelille/116835. Taitaa tämän päätöksen jälkeen olla eurot aika tiukassa ratikan tai minkään muunkaan liikennöintimuodon kehittämiseen. Vanha valtuusto päätti sitten rakentaa vielä viimeisillä metreillä itselleen monumentin, eikä vallan sokaisemana tajunnut jättää näinkin isoa päätöstä uudelle valtuustolle, vaikka mitään tulipalokiirettä päätökselle ei olisi ollutkaan. Kuvassa vihreiden valtuutettu vaikuttaa erittäinkin tyytyväiseltä juuri päättämästään autoiluhankkeesta.
 
Tätä minäkin olen koko ajan sanonut, mitä kouvokin. Kaikenmaailman tiehankkeet ja muut autoilunedistämisprojektit saavat aina lobbarit ja tuen, mutta milloin näemme, että sama valtuusto päättää Tampereen ratikasta yhtä innostuneesti? Tampereella on sama tilanne kuin Turussakin, kaupungin johto vastustaa ratikoita.

Kun katsoo suomalaisia kaupunkeja, huomaa lähes poikkeuksetta, että autoilu on tärkein asia. Veikkaan sen johtuvan itsetunnosta. Kun se on huono, tarvitaan pönkitystiehankkeita, joilla kaupungit todistavat olevansa jotakin.

Helsinki on kuitenkin tässä asiassa edistyksellisin: keskustatunneli sai pakit ja päättäjiltä löytyy edes jonkin verran aitoa tahtoa joukkoliikenteen kehittämiseen.

Yksi syy, miksi en osallistu monien iloksi paljoa tähän Tampereen ratikkakeskusteluun on, että en usko koko hankkeeseen.
 
Helsinki on kuitenkin tässä asiassa edistyksellisin: keskustatunneli sai pakit ja päättäjiltä löytyy edes jonkin verran aitoa tahtoa joukkoliikenteen kehittämiseen.

Eipä kyllä taida olla, kun pitää upottaa miljardi euroa, jotta autoilijoille saataisiin Länsiväylälle yhdet vaivaiset kaistat lisää kumpaankin suuntaan. Ja tämä oli siis nimenomaan Helsingin toive. Minun puoestani saisivat mielummin laittaa autot maan alle pois maisemaa pilaamasta. Mutta intohimosta kullakin.
 
Tämä nyt on taas omaa ideointia siitä mitä voisi tehdä Hervannassa:

Vuoreksesta tuleva linja siirtyisi omalta radaltaan Arkkitehdinkadulle, jonka se kulkisi päästä päähän, kääntyen sitten Insinöörinkadulle, jolta se vuorostaan kääntyisi Teekkarinkadulle ja sen päästä samaa reittiä kuin 39 kulkee tällä hetkellä, aina Opiskelijankadulle ja kulkisi myös sen päästä päähän ja kääntyisi Insinöörinkadulle ja kulkisi sitä pitkin kohti Hervannan valtaväylää. Näin saataisiin bussilinjat 23 ja 39 korvattua tehokkaasti raitiovaunuilla. Raitiotielinja jonka päätepysäkki pitäisi olla länsi-Hervannassa kulkisi vuorostaan tullessaan valtaväylältä koko Insinöörinkadun päästä päähän (palvellen Hervantakeskusta) ja kääntyen joko Näyttelijänkadulle korvaten loputkin nykyisestä linjasta 30 tai jatkaen sitten suoraan Hervantajärven suunnitteilla olevalle asuinalueelle. Näin oltaisiin jo korvattu noista valtaväylää pitkin kulkevista neljästä bussilinjasta kolme kappaletta: 23, 30 ja 39.
Ja tämä linjaus nyt myös kuvallisessa muodossa. Samassa paketissa myös bussilinjojen muutokset Hervannan alueella. Sen verran kartan ulkopuolisista bussien linjauksista, että linja 20 siirtyisi kulkemaan linjan 30 reittiä Järvensivun ja Iidesrannan kautta Keskustorille. Jätin linjan 24 pois, mutta se voisi edelleen olla olemassa ruuhkalinjana, joka Tampellan (jonka liikenne tässä visiossa hoidettaisiin ratikoilla) sijasta kulkisi Vuohenojalta asti linjan 23 reittiä Keskustorille.
 

Tarkemmin ajateltuna, oheisen piirrustelman vastaisesti, Hämeensillalla voisi ainakin alkuvaiheessa olla ainoastaan yksi ratikan raidepari. Siihen että "ratikkaverkosto" Tampereella laajenee kattamaan muitakin kuin Hervannan - ja Lentsun suuntia menee optimistisestikkin arvioiden vuosikausia. Näin ollen vuoroväli suuntaansa myös keskustan alueella on parhaimmillaankin n. 5-10 minuuttia. Yksiraiteista osuutta Hämeensillalla olisi siis ainoastaan n. 100 metriä, ja ajoajassa muutamia kymmeniä sekuntteja.

Koska Hämeensillalla on viisi kaistaa, edellämainitulla järjestelyllä voitaisiin taata busseille omat kaistat kumpaankiin suuntaan.
 
Koska Hämeensillalla on viisi kaistaa, edellämainitulla järjestelyllä voitaisiin taata busseille omat kaistat kumpaankiin suuntaan.
Mistä lähtien Hämeensillalla on ollut viisi (5) kaistaa ? Onko sitä levennetty nyt ihan hiljattain vai ovatko jalkakäytävät mahdollisesti tuo "viides kaista" ?
 
Tässä olisi nyt se yksi kartta jota olen värkännyt (ja varmasti tulen lisää värkkäämään). Kyseinen linjasto on eräänlainen entisen ja nykyisen suunnitelman sekä täällä esitettyjen ehdotusten ja omien pohdintojeni yhdistelmä.

Muutamia omia henkilökohtaisia huomioitani kartasta:
- Ratikalla korvattu liikaa paremmin lähijunalle soveltuvaa liikennettä (Nokian ja Oriveden suunnat)
- Kauppakadulta voisi jatkaa ratikkalinjaa suoraan Pirkankatua pitkin Tipotielle asti, jossa ydistysi nykyiseen rautatiekäytävään.
- Linjalata A puuttuu Rautaharkon pysäkki, jolta olisi suora yhteys Rautaharkon lähijunaseisakkeelle.
 
- Ratikalla korvattu liikaa paremmin lähijunalle soveltuvaa liikennettä (Nokian ja Oriveden suunnat)
Se on ollut nimenomaan tarkoituskin. Kaikki lähijunalinjat hoidettaisiin tässä visiossa duoraitiovaunuilla (Ylöjärven ratikkalinjan saatankin joskus tulevaisuudessa tuohon karttaan lisätä).

- Kauppakadulta voisi jatkaa ratikkalinjaa suoraan Pirkankatua pitkin Tipotielle asti, jossa ydistysi nykyiseen rautatiekäytävään.
Yksi vaihtoehto myös, mutta Amurin kautta kulkiessa ratikka korvaa paitsi bussilinjan 16 on se myös ehkä helpointa rakentaa hiljaiselle Kortelahdenkadulle. Toki ehdotuksesi on myös hyvä ja palvelisi myös ammattikoulua hyvin ja Kortelahdenkatua on aina mahdollista linjata vaikkapa 27 kulkemaan.

- Linjalata A puuttuu Rautaharkon pysäkki, jolta olisi suora yhteys Rautaharkon lähijunaseisakkeelle.
Kohdalle voitaisiin rakentaa Helsingin taajamajunille seisake, varsinkin jos niiden vuoroväli saataisiin nostettua tuntiin. Jos (ja näillä näkymin kun) lähijunaliikenne alkaa, niin silloin tottakai olisi rakennettava Rautaharkkoon ns. etelän vaihtoasema.
 
Jykke, ihan kiva näkemys, mutta olen eri mieltä muutamasta kohdasta:

  • Lempäälän suunta tarvitsee myös lähiraideliikennettä
  • Lakalaiva-Lahdesjärven merkitys tulee kasvamaan huomattavasti, ja siitä tulee Tesoman/Lielahden/Linnainmaan tapainen aluekeskus. Osayleiskaavaluonnoksissa ja alustavassa ehdotuksessa on joukkoliikenteen pääkäytävä linjattu Automiehenkatua ja uutta Lempääläntien linjausta Lakalaivankadun paikkeilla.
  • Hervannan kautta Vuorekseen menevä linja kiertelee turhaan eikä käy Hervantakeskuksella, mikä kuitenkin on se aluekeskus, mihin Vuoreksesta suuntaudutaan. Laittaisin Hervantaan päättyvän linjan kulkemaan Hervantakeskukselta Teekkarinkadulle ja Ahvenisjärventielle pohjoiseen.
  • Miten olisi raitiotien linjaus Orivedenkadun siltaa pitkin ja Tieteenkatua (Postipankin maksupalvelukeskuksen tontin uudelleenkäyttö + kolme tornitaloa vastapäätä = parituhatta asukasta), josta sitten Hervannan valtaväylän itäpuolta jäähallille?
  • Yliopisto jää paitsioon. Omassa TASE2025:een pohjautuvassa visiossani yliopiston kohdalla on raitiopysäkki (Linnan ja Pinnin välissä) ja junaseisake (Viinikankadun sillalla)
  • Vehmainen: voisiko Vehmaisten alkuperäisen asemanseudun rehabilitoida? Alkuperäiset 1880-luvun piirustukset ovat tallessa, joten alueesta saisi jälleenrakennettua kulttuuriympäristön. Asemanseutuhan purettiin kymmenen vuotta sitten rakennusten huonon kunnon takia. Aseman pohjoispuolelle voidaan taas vastapainoksi rakentaa jotain modernia ja ehkä pienimuotoista lähipalvelua. Kaukajärventien sillan ympärillä ei ole hyvää maapohjaa täydennysrakentamiselle vaan virkistys- ja suojaviheraluetta.
  • Atalan linja: jatko Ojala-Lamminrahkaan ja Sorilaan, kiitos. :) Raitiotie voisi mennä Atalan puolelle myös kulkemalla Piettasenkadun pohjoispuolta ja sitten ylittäen Lahdentien. Ehdottamasi päätepysäkki Itäisellä tukikohdalla on sikäli huono, että siellä ei ole oikein mitään. Rissonkadun ja Orimuskadun risteys sopii välipysäkiksi, mutta jos rataa ei ole tarkoitus jatkaa, kannattaisi päättäri olla ennemmin vaikka Tilkankadun risteyksessä.
  • Kalkku: Kalkunvuoren seisakkeelle on asemakaavassa varattu oma paikkansa. Sen lisäksi Kalkun vanha puoli kaipaisi omaansa, Pitkänniemenkadun päässä on luonteva paikka seisakkeelle.
 
Takaisin
Ylös