Tampereen pikaratikkahanke

Miten siis ratikkapysäkille tullaan kauempaa ?
Vai olisiko sieltä kauempaa sitten suorat bussireitit ratikan kanssa rinnakkaisina (peräkkäisinä) keskustaan mennessä ?
Käytännössä kyllä. Otetaanpa esimerkiksi Lentävänniemi ja Niemen asuinalue, joiden liikenne hoidetaisiin ratikalla, mutta naapurit Ryydynpohjassa ja Siivikkalassa käyttäisivät edelleen bussia kulkemiseensa. Erityisiä vaihtoasemia voidaan toki ja ehdottomasti kannattaakin järjestää, mutta kunhan liikenne ei muutu sataprosentiseksi liityntäliikenteeksi.

Mikä tässä on se ongelmakohta ?

Lenkkiä kierrettäisiin eri suuntiin eri vuoroilla.
Ei muuta Ertsu kuin (jälleen kerran) kelaamaan viestejä taaksepäin.

Kyllä kyllä ja sen lisäksi ne haarat voisi yhdistää toisesta päästä, jolloin matkustajilla olisi mahdollisuus päästä myös Lentävänniemestä Tesomalle ja päinvastoin.
Itse en näe niin merkittävää matkustajamäärää Tesoman ja Lielahden välillä, jotta niiden välille kannattaisi rakentaa suora ratikkalinja. Tämä poikittainen yhteys saataisiin järkevämmin hoidettua poikittaisbussilla, jolla olisi selkeät ja synkronoidut vaihtoasemat Lentävänniemen ja Tesoman ratikkalinjoihin.

Saas nähdä, suoristetaanko ja millä aikataululla. Ainakaan ensi syksyksi ei uudistusta tule, vaan sen kanssa otettiin aikalisä Vuoreksen ja laman takia. :icon_frown:
Kas. Uutta tietoa minulle.
 
Miten siis ratikkapysäkille tullaan kauempaa ?
Nyt unohtui meikäläiseltä yksi tärkeä liityntämuoto, joka on enemmän kuin positiivinen ja se pitää pikaisesti vielä mainita: Polkupyöräily. Ratikkapysäkeille tulisi järjestää hyvät pyöräparkit ja pyöräilytiet. Näin saadaan tulemaan väkeä kauempaakin.
 
Nimenomaan. Joka toinen kiertää "loopin" myötä ja toinen vastapäivään. Itse suosin yksinkertaisia nauhamaisia linjoja, joita käyttäessä ei tarvitse miettiä, että pääsenkö tällä vuorolla suoraan kotiin, vai tarvitseeko minun kiertää Lielahden/Lentävänniemen kautta vai ei. Mieluummin suoraan koko alueen halki. Lentävänniemen päässä ei sellaista lähiötä vielä (eikä ratikankaan jälkeen) löydy, että oma pikaraide järven poikki olisi järkevää rakentaa. Lisäksi tuollaisessa "loopissa" pitäisi osata valita aina oikealla puolella oleva pysäkki, tai ratikan huomatessaan vaihtaa kiiren vilkkaa puolta, että säästyisi lisäodottelulta.
Vähän ontuva on tuo perustelusi. Itse suosit nauhamaisia linjoja ja sellaisiahan suurin osa linjoista varmaan tulee olemaankin. Mikä muuten on looppi ? Tuo lenkki parantaisi sekä kauppakeskuksen palvelua että niiden lentsulaisten, jotka eivät halua kierrellä kauppakeskuksen kautta. Vastapäivään kiertävällä ratikalla olisi eri linjanumero kuin myötäpäivään kiertävällä, joten sekaannuksen vaaraa ei olisi. Niiden vuorotiheys olisi 5 min. Lenkillä ratikoita kulkisi samaan suuntaan siis 10 min. välein.

Mitä tulee pikaraiteen rakentamiseen järven poikki, niin ei tuollainen pengersilta mitään ihmeitä maksa. Täyttömaata siihen vaan ja yksi raide. Aikataulusuunnittelu hoitaisi sen, etteivät ratikat tule toisiaan vastaan tuolla osuudella.

Oikeastaan tarkemmin ajatellen, voisihan siinä kaksikin raidetta olla. Riippuen tietysti vuorotiheydestä.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä muuten on looppi ?
Tarkoittaa tuollaista lenkkiä. Englannin kielestä loop.

Tuo lenkki parantaisi sekä kauppakeskuksen palvelua että niiden lentsulaisten, jotka eivät halua kierrellä kauppakeskuksen kautta.
Edelleenkin Lentävänniemen päästä ei löydy niin suurta väkimäärää, jotta suora pengersilta olisi kannattavan kuuloinen. Yhdellä linjalla saadaan kerättyä yhdelle ratikkalinjalle tehokkaasti matkustajia ja parannettua linjan kannattavuutta. Kierto kauppakeskuksen kautta ei todellakaan ole kohtuuton ja oikein etuisuuksin toteutettuna ei hidasta matkaakaan merkittävästi. Tässä on nyt taas vähän havaittavissa tunnelista tuttua sekuntien (kallista) säästöyritystä.

Vastapäivään kiertävällä ratikalla olisi eri linjanumero kuin myötäpäivään kiertävällä, joten sekaannuksen vaaraa ei olisi.
Tällaisella menettelyllä ei olisikaan.

Niiden vuorotiheys olisi 5 min. Lenkillä ratikoita kulkisi samaan suuntaan siis 10 min. välein.
Lenkin puute pyritään korvaamaan tiheämmällä vuorovälillä. Mutta edelleen ongelmaksi muodostuu oikean puolen valitseminen. Sitäkin voi toki avittaa aikataulunäytöillä. Mutta entäs kun se Lentsulainen ei haluakkaan mennä Lielahden kautta? Hän odottaa siis ekstraa omaa "nopeaa" junaansa, vaikka olisi jo ekalla ratikalla hyvän matkaa menossa kohti keskustaa.

Mitä tulee pikaraiteen rakentamiseen järven poikki, niin ei tuollainen pengersilta mitään ihmeitä maksa.
Mutta se ei ole ilmainenkaan. Ja kun hyötysuhde ei näytä valoisalta niin silloin se vasta kallis onkin.

Täyttömaata siihen vaan ja yksi raide. Aikataulusuunnittelu hoitaisi sen, etteivät ratikat tule toisiaan vastaan tuolla osuudella.

Oikeastaan tarkemmin ajatellen, voisihan siinä kaksikin raidetta olla. Riippuen tietysti vuorotiheydestä.
Yksiraiteisella pätkällä on mahdollista ajaa vaikka viidenkin minuutin välein, mutta se vaatii todellakin tarkan suunnittelun ja mahdolliset ohitusraiteet. Jos vuoroväli on jo 5-10 min. niin silloin näen jo kaksiraiteisen radan lähes pakollisena (ellei jokin vaadi käyttämään yksiraiteisuutta. Esim. kapea katuosuus).
 
Edelleenkin Lentävänniemen päästä ei löydy niin suurta väkimäärää, jotta suora pengersilta olisi kannattavan kuuloinen.
No ihan varmaan löytyy. Moni yksityisautoilija vaihtaisi kipin kapin nopeaan ratikkaan.

Yhdellä linjalla saadaan kerättyä yhdelle ratikkalinjalle tehokkaasti matkustajia ja parannettua linjan kannattavuutta.
Mitä tuolla tarkoitat ? Tuossa minun mallissani olisi tavallaan yksi kahteen osaan jaettu linja.

Kierto kauppakeskuksen kautta ei todellakaan ole kohtuuton ja oikein etuisuuksin toteutettuna ei hidasta matkaakaan merkittävästi.
On se kohtuuton suoraan kyytiin verrattuna.

Lenkin puute pyritään korvaamaan tiheämmällä vuorovälillä. Mutta edelleen ongelmaksi muodostuu oikean puolen valitseminen.
Mikä siinä niin vaikeata on ? Jos olet Lielahden liikealueella ja menossa keskustan suuntaan, valitse linja 1. Jos olet menossa Lentsuun, valitse 2 j.n.e. 1. kulkee eteläistä raidetta ja 2. pohjoista raidetta.

Mutta entäs kun se Lentsulainen ei haluakkaan mennä Lielahden kautta? Hän odottaa siis ekstraa omaa "nopeaa" junaansa, vaikka olisi jo ekalla ratikalla hyvän matkaa menossa kohti keskustaa.
Juuri näin. Hän odottaa eri puolella katua eri suuntaan menevää ratikkaa, koska hän tietää kokemuksesta, että se ratikka on aikaisemmin keskustassa kuin toiseen suuntaan menevä.
Jos ei ole kiire ja on kova pakkanen tai räntäsade, hän voi mennä siihen pidemmän reitin ratikkaan.

Mutta se ei ole ilmainenkaan. Ja kun hyötysuhde ei näytä valoisalta niin silloin se vasta kallis onkin.
No on se nyt murto-osa tunnelin hinnasta. Mitä tarkoitat hyötysuhteella ? Epäiletkö, ettei nopeaan ratikkaan riitä matkustajia ? Tässä tapauksessa nopeus tulee yhtäaikaa ajonopeudesta ja suorasta reitistä.

Yksiraiteisella pätkällä on mahdollista ajaa vaikka viidenkin minuutin välein, mutta se vaatii todellakin tarkan suunnittelun ja mahdolliset ohitusraiteet. Jos vuoroväli on jo 5-10 min. niin silloin näen jo kaksiraiteisen radan lähes pakollisena (ellei jokin vaadi käyttämään yksiraiteisuutta. Esim. kapea katuosuus).
Riippuu tietysti myös yksiraiteisen osuuden pituudesta. Tuo pengersilta olisi jotain alle kilometrin luokkaa. Täytyypä katella karttaa vielä.
 
Kohta tästä ketjusta voitaisiin irroittaa Lentävänniemen ja Lielahden liikenteen järjestämiseen liittyvät viestit omaksi ketjukseen. Mutta pistetään vielä silti tähän, kun tässä se keskustelu onkin.

Reitteihin pitää ottaa sen verran kantaa, että käytännössä Paasikiventien pohjoinen puoli käy kauppa-asioilla juurikin Lielahden kaupallisessa keskuksessa. Alueella päivittäistavarakaupasta vastaa tällä hetkellä kaksi S-markettia, Lidl ja yksi Citymarket.

S-marketit on tarkoitus korvata yhdellä Prismalla, joka tulee kylläkin Enqvistinkadun ja Lielahdenkadun risteyksen tuntumaan nykyisen kaupallisen keskuksen pohjoispuolelle. Rakennustyöt eivät ole kylläkään alkaneet. Mainittakoon nyt se tärkeä tieto: Citymarket EI muuta mihinkään ja sinne sijainnistaan huolimatta kuljetaan (nykyisin) myös linja-autolla.

On visioitu, että bussiliikennettä nopeutettaisiin ohjaamalla reitti Enqvistinkatua (linja 16). Tässä saattaa syntyä mielikuva, että reitti olisi nopeampi. Todellisuudessa se ei ole sen nopeampi, mutta huonommin se palvelee (esim linja Y35). JOS linjalla 16 ei tarvitse pysähtyä Harjuntaustan pysäkillä (jonka välittömässä läheisyydessä ovat niin Lidl, molemmat S-marketit, Posti, Vapaa valinta ja ties mitä), niin liikennevalokierroista johtuvista syistä, linjan 16 vaunu voi olla hyvinkin nopeampi nykyisellä reitillään Paasikiventie - Lielahdenkatu. Siirto Enqvistinkadulle sen sijaan heikentäisi paikallisten asiointimatkoja!

Tokihan Enqvistinkadun ja Lielahdenkadun liittymän valokierrolle tapahtuu jotain Prisman myötä eikä varmasti enää suosita samassa suhteessa suoraan kulkevaa liikennettä, mutta tähän menee vielä oma aikansa. Nyt kun tarvetta ei oikeasti ole pilata toimivaa, ei siihen ole syytä kajota. Sama koskee linjaa 16 reittinsä osalta (vuoroväliin on syytä sen sijaan puuttua välittömästi).

Aiemmissa keskusteluissa on tullut myös selvästi ilmi se tosiasia, että ratikka ei ole käytännössä nopeampi kuin bussilinja samalla reittilinjauksella ja jos on, niin nopeushyöty pilataan pidentyneillä kävelymatkoilla. Jos ratikka Lentävänniemen ja Lielahden alueelle on pakko saada, on itsestään selvää, että sen pitää kulkea kaupallisen keskuksen kautta eikä ohittaa sitä alueen reunamilta. Eikä sitä pidä myöskään oikaista Näsijärven poikki, vaikka se ainoa reilusti nopeuttava vaihtoehto olisikin, koska silloin se ei enää palvelisi.

Linjan 16 linjaprofiili olisi varsin mielenkiintoista luettavaa. Mistä matkustajat oikeasti nousevat kyytiin, missä jäävät, mikä on maksimikuorma jne? Talviaikataulukaudella on muutama vuoro Lentävänniemi-Keskustori suunnassa, joissa kuljetaan erityisesti Harjuntaustan koululle ja Aleksanterin kirkon pysäkille. Keskustorin ohi jatkavia ihmisiä, jotka ovat nousseet ennen Amuria, ei montaa ole, nekin yleensä jäävät Koskipuistossa ja sitkeimmät rautatieasemalla pois. Linjaa käytetään näemmä myös liityntäyhteytenä Ikaalisiin niin että vaihto tapahtuu jäämällä pois Harjuntaustan pysäkillä ja kävelemällä siitä hieman Lielahti th:n pikavuoropysäkille.

Kesäaikataulukaudella vuorot kulkevat ruuhka-aikanakin tuossa mainitussa suunnassa sellaisillä kuormilla, että kaikille riittää istumapaikkoja (käytössä noin 51-paikkaisia teliautoja). Ja varmati vähemmän kulkisi, jos autoilla ei pääsisi enää niinkään lähelle kauppoja kuin nyt.
 
Tuo lenkki parantaisi sekä kauppakeskuksen palvelua että niiden lentsulaisten, jotka eivät halua kierrellä kauppakeskuksen kautta.

Millä tavalla se parantaisi myös kauppakeskuksen palvelua? Ilman pengersiltasilmukkaasi kauppakeskuksellehan ajettaisiin 5 minuutin välein suoraan Pispalan kautta. Pengersiltasi ei ole niin nopea, että paljon pidempi matka Lentävänniemen kautta keskustaan olisi nopeampi kuin vain marginaalisesti hitaampi rata suoraan Pispalan kautta keskustaan. Varsinkin, kun Lentsussa todennäköisesti ajettaisiin kadulla.

Sitä paitsi hanke on muutenkin hyvin epätodennäköinen, koska Lielahden sulkeminen pengersillalla aiheuttaisi todennäköisesti merkittävän ympäristöhaitan lahdelle, eikä sillan ali pääsisi kulkemaan kuin hyvin pienellä veneellä. Eikä järven iso maatäyttökään ilmaista ole. Lahti on kartan mukaan tuolla kohdalla jopa 20-40 metriä syvä, joten kannattaa lopettaa hömppäpömppä pengersillasta. Oikean 2 km pituisen sillan hintahan sitten on siellä 200 miljoonan toisella puolen. Halvemmalla saanee tunnelimetron Pispalanharjun ali.
 
Millä tavalla se parantaisi myös kauppakeskuksen palvelua? Ilman pengersiltasilmukkaasi kauppakeskuksellehan ajettaisiin 5 minuutin välein suoraan Pispalan kautta.
Tarkoitin, että molempiin suuntiin kierrettävä silmukka palvelisi kauppakeskusta paremmin kuin pelkkä pengersilta.

Pengersiltasi ei ole niin nopea, että paljon pidempi matka Lentävänniemen kautta keskustaan olisi nopeampi kuin vain marginaalisesti hitaampi rata suoraan Pispalan kautta keskustaan. Varsinkin, kun Lentsussa todennäköisesti ajettaisiin kadulla.
Kauppakeskukselta keskustaan matkustavien ei tarvitsisi kiertää pengersillan kautta, vaan silmukkaa ajettaisiin molempiin suuntiin.

Sitä paitsi hanke on muutenkin hyvin epätodennäköinen, koska Lielahden sulkeminen pengersillalla aiheuttaisi todennäköisesti merkittävän ympäristöhaitan lahdelle, eikä sillan ali pääsisi kulkemaan kuin hyvin pienellä veneellä.
Veneiden kulkuaukko tehtäisiin sopivaan kohtaan penkereen keskivaiheille. Siis pienveneille. Vähän Pohtosillan tapaan.

Oikean 2 km pituisen sillan hintahan sitten on siellä 200 miljoonan toisella puolen. Halvemmalla saanee tunnelimetron Pispalanharjun ali.
Se matka on n. 1 km.
 
Nyt unohtui meikäläiseltä yksi tärkeä liityntämuoto, joka on enemmän kuin positiivinen ja se pitää pikaisesti vielä mainita: Polkupyöräily. Ratikkapysäkeille tulisi järjestää hyvät pyöräparkit ja pyöräilytiet. Näin saadaan tulemaan väkeä kauempaakin.

Tämä on unohdettu nykyisen bussiliikenteenkin kohdalla. Harrastan itse juurikin pyöräilyä bussipysäkille/-ltä, mutta tiedossani ei ole yhtäkään pysäkkiä, jossa edes kohtuullinen pyöräparkkimahdollisuus olisi. Tämä "liityntäliikennöintini" lyhentää itselläni matka-aikaa kotiovelta pysäkille 5 min.

Tämä mahdollisuus tulee ilman muuta sisällyttää niin bussien, ratikan kuin lähi-/kaukojunien yhteyteen.
Mikä mahtanee rautatiesaseman tilanne tällä hetkellä olla? En ainakaan ole huomannut pyöräparkkia missään, vaan olen junamatkoilla jättänyt tsykelin autojen parkkikannelle platformien tasolle.
 
Se matka on n. 1 km.

Mistä kohdasta ihan tarkasti ajattelit penkereesi linjata? Jos sen vie ihan Lentsun kärjestä, matka on todellakin 2 kilometriä. Jos taas ajattelit viedä sen Lentävänniemenkadun ja Lielahdenkadun risteyksestä suoraan kohti Santalahtea, jää suurin osa Lentsua kävelyetäisyyden ulkopuolelta.

Kumpikohan on nopeampaa? Kävellä kilometri (yli 10 minuuttia) lähimmälle pysäkille ja päästä pengersiltaa nopeasti keskustaan, vai kävellä korkeintaan 400 metriä (5 minuuttia) ja kiertää Lielahden kautta?
 
Kylläpäs vaan palveleekin. Se palvelee siis Lentävänniemessä ja Lielahdessa asuvia, joilla ei ole asiaa kauppakeskukseen.

Nyt vähän lukutaitoa kehiin. Tarkoitin, että silmukkarata ei kauppakeskusta palvele paremmin kuin suora rata Pispalasta. Koko silmukkaratasi vaihtoehtona ei ole pelkkä pengerrata Lentävänniemestä, vaan pelkkä Pispalan kautta kulkeva rata. Pengerratasi ei siis ole mikään win-win, vaan se heikentää kauppakeskuksen alueen palvelua. Silmukkarata ei niin paljon, mutta heikentää silti. Ja kuten tuli jo todettua, pengerratasi jättäisi suuren osan Lentsua palvelematta, joten sen hyödyt lentsulaisillekin olisivat vähintäänkin kyseenalaiset. Suora rata Pispalan kautta voidaan kuitenkin viedä Lielahdenkadun päähän, silmukkaasi ei.
 
Mistä kohdasta ihan tarkasti ajattelit penkereesi linjata? Jos sen vie ihan Lentsun kärjestä, matka on todellakin 2 kilometriä. Jos taas ajattelit viedä sen Lentävänniemenkadun ja Lielahdenkadun risteyksestä suoraan kohti Santalahtea, jää suurin osa Lentsua kävelyetäisyyden ulkopuolelta.
Entisen Ranta-Kesoilin paikkeilta sinne sellutehtaan joutomaan reunaan. Voisin laittaa kuvankin, mutta noilla karttakuvilla lienee joku tekijänoikeussuoja ?

Kumpikohan on nopeampaa? Kävellä kilometri (yli 10 minuuttia) lähimmälle pysäkille ja päästä pengersiltaa nopeasti keskustaan, vai kävellä korkeintaan 400 metriä (5 minuuttia) ja kiertää Lielahden kautta?
Pengersilta ei vaikuttaisi suunniteltujen pysäkkien paikkaan mitenkään. Samat pysäkit ja samat kävelymatkat pengersillalla tai ilman.
 
Takaisin
Ylös