Alla Tampereen Kauppakamarin Tampereen seudun rakennemalliselvityksestä antama lausunto ja sen osio Tampereen kantakaupungin liikennejärjestelyistä. Mielestäni tuon lausunnon perusteella voi tehdä sen johtopäätöksen, että kevyen raideliikenteen etuja ja eri joukkoliikennevälineiden kustannuseriä suhteessa hyötyyn ei olla Kauppakamarilla kovinkaan hyvin selvitetty.
Silmiin pistää ainakin pari alleviivaamaani lausetta, jotka ovat vasten parempaa tietoa, puutteellisia tai ristiriitaisia.
Kauppakamari kannattaa ensisijaisena liikennevaihtoehtona linja-autoliikennettä, jota tuetaan myöhemmin lähijunilla.
Tampereen kauppakamari suhtautuu varauksellisesti katuraitiotiehen. Raitiotien alkukustannus on huomattavan suuri saavutettavissa oleviin etuihin nähden. Katuraitioon panostamisen sijaan resurssit tulisi kohdentaa Tampereen läntisen oikoradan rakentamiseen.
Tehokas linja-autoliikenne joukkoliikennekaistoineen ja valo-etuisuuksineen on huomattavasti huokeampi ja joustavampi ratkaisu. Katuraitio ei välttämättä lisää merkittävästi väylän välityskykyä vaan ennemminkin matkustusmukavuutta. Linja-autoliikenteen matkustusmukavuus ja imago ovat yhtälailla parannettavissa uudella kalustolla, siisteydellä ja niin edelleen. Tieinfrastruktuuria kehittämällä voidaan hidastaa kaluston kulumista ja tärinää. Konkreettisena ehdotuksena voidaan esittää Hämeenkadun (pois lukien Keskustori) muuttamista asfaltiksi.
Tutkitaanpa erikseen näitä väitteitä:
Raitiotien alkukustannus on huomattavan suuri saavutettavissa oleviin etuihin nähden. Katuraitioon panostamisen sijaan resurssit tulisi kohdentaa Tampereen läntisen oikoradan rakentamiseen
Ei todellakaan aivan näin.
Raitiotien alkukustannuksilla saadaan seuraavaksi sadaksi vuodeksi varmasti houkutteleva ja tehokas liikennemuoto Tampereen suurille joukkoliikennereiteille. Se on ruuhkareiteillä edullisempi liikennöidä (energia, kuljettajakustannus, kapasiteetti, käyttöikä, huoltokustannukset jne.) ja näin ollen ajan myötä edullisempi. Se myös vetää matkustajia puoleensa ja mahdollistaa taloudellismman kaupunkimallin rakentumisen.
On huomattava, että raitiotie voidaan rakentaa heti sinne, missä massat jo nyt liikkuvat. Sitä pystytään hyödyntämään heti korkealla kapasiteetilla. Pelkästään Hervannan päivittäinen kävijämäärä on n. 30.000 ihmistä. Tähän lisätään muut suuret ja tiiviit alueet kuten Kaleva, Tammela, Keskusta, Amuri jne.
Miten läntinen oikorata palvelisi kaupungin joukkoliikennettä kustannuksiin nähden raitiotietä paremmin?
Tehokas linja-autoliikenne joukkoliikennekaistoineen ja valo-etuisuuksineen on huomattavasti huokeampi ja joustavampi ratkaisu.
Alkukustannuksiltaan kyllä. Hervanta-Amuri-Lentsu ja muita suurreittejä kuitenkin liikennöidään myös vielä 10, 20, 30 ja 100 v. päästäkin. Raitiotie muuttuu
ruuhkareiteillä bussiliikennettä edullisemmaksi jo 10...20 v. päästä.
Mikä joustavuus? Ei kai Hervannat, Kalevat, Keskusta, Lentävänniemi jne. mihinkään ratitotien ympäriltä tulevassa haihdu? Päinvastoin, se lisää järkevää rakentamista reitilleen.
Katuraitio ei välttämättä lisää merkittävästi väylän välityskykyä
Miten ihmeessä tämä perustellaan? Raitivaunu ja väylä kestää kapasiteetin lisäystä merkitävästi enemmän kuin autot ja bussit.
Linja-autoliikenteen matkustusmukavuus ja imago ovat yhtälailla parannettavissa uudella kalustolla, siisteydellä ja niin edelleen.
Ei ainakaan tilastojen mukaan. Lähin ja helpoiten ymmärrettävä esimerkki lienee Turun vanhojen raitiovaunujen vaihto tuliteriin busseihin ja sitä seurannut matkustajamäärän romahdus.
Tieinfrastruktuuria kehittämällä voidaan hidastaa kaluston kulumista ja tärinää. Konkreettisena ehdotuksena voidaan esittää Hämeenkadun (pois lukien Keskustori) muuttamista asfaltiksi
Paljonko tämä tiestön kehitys maksaa bussien vaatiman katujen lisävahvistuksen ja lisätilanrakentamisen lisäksi?
Olisi myös melko arvelluttavaa alkaa purkaa Hämeenkadulta kaupungin ja maan historiaan kuuluva mukulakivi ankean asvaltin tieltä.
