Nyt unohtuu se, että kauppakeskukset pyörivät ihmisten, eli siis matkustajien rahoilla. Ei se mitään, unohtuu se monelta muultakin: moneen, moneen paikkaan pääsee lähemmäs omalla autolla kuin bussilla, koska parkkipaikka rakennettiin nerokkaasti puljun eteen. Bussilla oven eteen on käytännöllistä tulla, mutta sitä ei pidetä tärkeänä.
Tampereen pikaratikkahanke
- Viestiketjun aloittaja JTW
- Aloituspäivämäärä
killerpop
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 3,648
Ketä ne ovat? Toisekseen kannattaa myös muistaa että Lielahdenkadun verrelle Kodin ykkösen pohjoispuolelle on suunniteltu paikkaa Länsi-Tampereen kirjastolle, johon tullaan jollain aikavälillä yhdistämään Lentävänniemen ja Lamminpään kirjastot. Ja vaikka tämä hanke ei ole vielä ajankohtainen eivätkä kaikki tarvitse julkisia palveluita (mutta ruokaa tarvitsevat), niin mainittakoon että sattuupa tuossa koulukorttelissa olemaan myös Lielahden terveysasema omalääkäreineen.
Lenkkiajattelu tapetaan ihan sillä että nykyisellä eikä vielä tulevallakaan asukasmäärällä ole mitään järkeä ajattaa niin paljoa vaunuja alueelle, että lenkkien varrelle muodostuisi riittävä vuoroväli, jotta ne olisi käyttökelposia. Täytemaa Näsijärveen ratikkaa varten on sarjassamme keksintöjä, joilla taas ei ole mitään järkevyyttä niin hintansa kuin saatavan hyödyn suhteen (muutaman minuutin säästö matkassa, kun matkustajien matkustustarpeet unohdetaan vallanja tehdään osuus vain käyttökelpoiseksi entistä pienemmälle osalle potentiaalisista käyttäjistä).
Kyllähän kaikenlaista keksiä saa, mutta ihan mitä tahansa huuhaata ei kannata tarjota. Lentävänniemeen muuttavat varmasti hyväksyvät sen tosiasian, että heiltä ei koskaan tule olemaan oikorataa järven poikki, ei Kuruun el Teiskoon eikä Santalahteen.
- Liittynyt
- 15 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 638
En ole ajamassa paitsioon noita esittämiäsi kohteita pengersillalla. Kuten jo monesti olen maininnutkin, lenkkiä ajettaisiin kahteen suuntaan. Eli ratikka kulkisi edelleen tärkeiden kohteiden ohi.
Vaunuja ei tarvita sen enempää kuin ilman siltaa -vaihtoehdossakaan.
Tämä sivuaa ratikka- ja lähijunahanketta, joten laitetaan nyt tästäkin vähän tänne:
Autoilun ikuinen äänenkannattaja, provokaattori ja Iltalehden aamupainos Aamulehti julistaa tänään, että 9-tielle huudetaan lisää autokaistoja Tampereelta Kangasalan ja Oriveden suuntaan. Automiespolot joutuvat siellä kuulemma ajamaan epäinhimmillisissä ruuhkissa jopa parikin kertaa päivässä ja sitten menee hermo. Onpa kurjaa!
Yllättävää kyllä, hinnasta ei uuden välittömästi tarvittavan tien "pakottavan tarpeen" kohdalla puhuta mitään, vaikka esim. raideliikenteen kohdalla otetaan esille aina sanat "kallis", "turha", "haihattelu" ja "ehkä joskus kaukana tulevaisuudessa".
Tampereellahan (ja muuallakin Suomessa) ruuhkat ratkaistaan niin, että rakennetaan sadoilla miljoonilla lisää katuja, teitä, siltoja ja tunneleita, jotka sitten taas lisäävät autoilua. Sen jälkeen taas rakennetaan sadoilla mijoonilla lisää katuja, teitä, siltoja ja tunneleita, koska autolla on päästävä! Eikä kukaan valita. Mikään muu liikkumismuoto ei käy kehityksessä 80- lukua elävien suomalaisten vähäiseen järkeen.
Sivistyneissä maissa liikennettä ohjataan jatkuvasti turvallisille kiskoille ja bussiverkostoja parannetaan.
Esim. kevyen raideliikenteen väylät maksavat saman verran kuin monia kertoja heikompikapasiteettisen ja turvattomamman tien rakentaminen. Mutta eihän se käy kun se on kallista!
Liikennevälineiden onnettomuumustilastoja ja ympäristöä pilaava autoilu ja sen vaatima infrastruktuuri taas on Tampereen (ja muiden suomalaisten kaupunkien) päättäjille aina halpaa ja tarve on kova! Aina automiehiä täällä sorretaan ja autoilua haitataan tahallisesti... Ja keskustan kaupoissakaan kukaan ei kuulemma käy ilman autoa (vaikka esim. T:reen kaupungin tutkimuksessa keskustan kaupoissa kävi 2005 autolla 30...37 % kaikista kävijöistä).
Hajanaisten megaketjumarkettien ökyjohto kiittää (lahjuksilla voideltua) kaavoitajaa, Aamulehden ymmärtävää toimtusta, liikenneasioista päättävää ja marketteihin autoilevaa tuulipukukansaa. Lämmin kiitos uskollisuudestanne ketjukaupan kuppaajaa kohtaan!
Autoilun ikuinen äänenkannattaja, provokaattori ja Iltalehden aamupainos Aamulehti julistaa tänään, että 9-tielle huudetaan lisää autokaistoja Tampereelta Kangasalan ja Oriveden suuntaan. Automiespolot joutuvat siellä kuulemma ajamaan epäinhimmillisissä ruuhkissa jopa parikin kertaa päivässä ja sitten menee hermo. Onpa kurjaa!
Yllättävää kyllä, hinnasta ei uuden välittömästi tarvittavan tien "pakottavan tarpeen" kohdalla puhuta mitään, vaikka esim. raideliikenteen kohdalla otetaan esille aina sanat "kallis", "turha", "haihattelu" ja "ehkä joskus kaukana tulevaisuudessa".
Tampereellahan (ja muuallakin Suomessa) ruuhkat ratkaistaan niin, että rakennetaan sadoilla miljoonilla lisää katuja, teitä, siltoja ja tunneleita, jotka sitten taas lisäävät autoilua. Sen jälkeen taas rakennetaan sadoilla mijoonilla lisää katuja, teitä, siltoja ja tunneleita, koska autolla on päästävä! Eikä kukaan valita. Mikään muu liikkumismuoto ei käy kehityksessä 80- lukua elävien suomalaisten vähäiseen järkeen.
Sivistyneissä maissa liikennettä ohjataan jatkuvasti turvallisille kiskoille ja bussiverkostoja parannetaan.
Esim. kevyen raideliikenteen väylät maksavat saman verran kuin monia kertoja heikompikapasiteettisen ja turvattomamman tien rakentaminen. Mutta eihän se käy kun se on kallista!
Liikennevälineiden onnettomuumustilastoja ja ympäristöä pilaava autoilu ja sen vaatima infrastruktuuri taas on Tampereen (ja muiden suomalaisten kaupunkien) päättäjille aina halpaa ja tarve on kova! Aina automiehiä täällä sorretaan ja autoilua haitataan tahallisesti... Ja keskustan kaupoissakaan kukaan ei kuulemma käy ilman autoa (vaikka esim. T:reen kaupungin tutkimuksessa keskustan kaupoissa kävi 2005 autolla 30...37 % kaikista kävijöistä).
Hajanaisten megaketjumarkettien ökyjohto kiittää (lahjuksilla voideltua) kaavoitajaa, Aamulehden ymmärtävää toimtusta, liikenneasioista päättävää ja marketteihin autoilevaa tuulipukukansaa. Lämmin kiitos uskollisuudestanne ketjukaupan kuppaajaa kohtaan!
- Liittynyt
- 21 Maaliskuu 2007
- Viestit
- 625
Leinolan päätepysäkillä (linja 16) pitäisi yhä olla pyörätelineet nimenomaan tätä tarkoitusta varten. Telineestä pystyy edelleen erottamaan sanan Liikennelaitos, joten ilmeisesti polkupyörällä tapahtuva liityntä on tiedostettu, mutta jostain syystä se ei ole yleistynyt.
Pirkankadun trollikkahallin ja "Pispalan radan" välissä on n. 14 hehtaarin alue joutomaana upein Näsijärvinäkymin (alla kartta ja kuvia alueesta). Ainoa infra mitä siinä on, on pieni tenniskenttä ja sen päällystämätön parkkipaikka. Tätä aluetta palvelisi erinomaisesti ratikka ja/tai lähijuna ja/tai bussit.
Puistona alue ei nyt ole, eikä siitä ole tarvetta puistoa tehdäkään. Sadan metrin päässä ylärinteessä on nimittäin hehtaaritolkulla Pyynikin metsää.
Mikäli lisäraiteita on tulossa, eivät ne vie tuosta pinta-alasta kuin pienen osan. Lisäraiteideiden toteutus on käsittääkseeni kuitenkin epätodennäköistä hankkeen kalleuden, vaikeuden ja etenkin Pirkkalan oikoratahankkeen vuoksi. Pirkkalan oikoratahan mahdollistaisi lähijunat nykyisten Pispalan raiteiden puitteissa tiheälläkin vuorovälillä.
Alueelle (radan yläpuolelle) ei ole tulossa tunnelin liittymiä eikä muuta liikennettä. Aluetta ei ole vielä käsitelty, mutta kaupunkisuunnittelua käsittelevissä keskusteluissa on alueen asuinrakentaminen ollut esillä. Eli kyllä, tämä on vielä spekulaation asteella.
Pitäisin sitä kuitenkin todella epätodennäköisenä ja huonona kaupunkisuunnitteluna, jos tällaista käyttämätöntä aluetta keskustan ja erinomaisien liikenneyhteyksien varrella ei käytettäisi tiiviin ja modernin kerrostaloasumisen tarpeisiin.
Alue on samankaltainen ja hieman suurempi pinta-alaltaan kuin esim. Järvensivun länsipäässä välittömästi radan pohjoispuolella oleva uusi kerrostaloalue.
Melko tehottomassa käytössä (mm. talvella ja keväällä pois käytöstä) olevalle tenniskentälle ja sen parkkipaikalekin voidaan varmasti löytää järkevämpi paikka jostan hyvien autoyhteyksien varrelta.
Alueen yläpuolella ei ole asutusta ja alue sijoittuu yläpuoliseen tiehen nähden hyvinkin alhaalla, joten melko korkeakin rakentaminen on mahdollista.
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,376
Lentävänniemmen ja Niemenrannan matkustajat tekevät jo sellaisen potin, mikä vastaa vähintään nykyisen 16:n käyttäjämääriä. Niemenrantaan tulee kodit vähintään yhtä isolle joukolle kuin Vähäniemenkadun-Pohtolankadun tienoon asukkaille, ja suora, erillistä bussikatua käyttävä yhteys houkuttelee isomman osan väestä kyytiin. 10 minuutin vuoroväli käynee pieneksi Niemenrannan valmistuttua, puhumattakaan Halkoniemen (Lentsun keskustan) uusien kerrostalojen tuomasta joukkoliikennematustajalisäyksestä. Reuharinniemen ja Vähäniemenkadun asukkaista ja jonkin verran mahdollisesti myös Halkoniemestä tulee riittävästi käyttäjiä 20 minuutin välein liikennöivälle linjalle. Mainittakoon, että Lentävänniemen kulkutapajakauma on joukkoliikenteen kannalta poskettoman surkea (jopa surkeampi kuin 33400-alueella, eli Lietsu-Pohtola-Ryydynpohja), ja ainoastaan joukkoliikenteen parantamisella ja lisäasutuksen tuomisella prosenttia voidaan nostaa.
Totta kai Vähäniemenkadun linja voidaan vetää myös Jänislahdenkadulle ja vaikka ajaa 10 minuutin välein, mutta silloin Reuharinniemen joukkoliikenne jää enintään nykytasolle (kolme vuoroa suuntaansa arkipäivisin). Tämä ei myöskään ole liikennetalouden kannalta kestävää.
Minusta fiksumpaa olisi vetää toinen haara Ylöjärvelle ja nivoa radanrakennus ja radanvarren rakentaminen yhdeksi kaupunkikehityshankkeeksi, joka maksaa itsensä. Tesoman-Haukiluoman suunnalle ei suurempaa täydennysrakentamista ole mahdollista tehdä.
Lähijuna pitää tässä vaiheessa nähdä erillisenä joukkoliikenteen pikavuorona ja peruspalvelun tarjoamisena radanvarsitaajamiin kerran tunnissa. Bussi on lähijuna-alueiden runkoyhteys keskustaan, mutta juna vie nopeasti ison joukon harvemmin. Jos juna liikennöi ruuhkapiikin aikaan, voidaan erillisistä ruuhkavuoroista luopua ja ajaa samalla sapluunalla ruuhka- ja päiväaikoina.
Linjan 16 nopeutus on kokonaisuus. Se koostuu oikaisuista Lielahdenkadun ja myöhemmin Niemenrannan kautta sekä Enqvistin- ja Sepänkadun kautta. Lisäksi linja saa bussikaistat (ja liva-etuudet) koko matkalle Enqvistinkadun ja Paasikiventien risteyksestä keskustaan sekä oman bussikadun Niemenrantaan. Jos ratikkaa ei toteuteta, tulee bussikaistat myös Enqvistin- ja Lielahdenkadulle.
Cittaria ja Lielahden aluekeskuspalveluja varten säilyisi jatkossakin nykylinjausta käyttävä bussilinja. Se vaan tuskin menisi Jänislahdenkadulle asti (vaikka mistä sitä toisaalta tietää ennen päätöksiä) vaan Reuharinniemeen, josta puuttuu joukkoliikenne ruuhka-aikoja lukuunottamatta täysin. Tämä kiertelevähkö linja säilyisi myös raitiotien tullessa.
Liityntäyhteytenä Ikaalisiin ja Hämeenkyröön minäkin olen linjaa joskus käyttänyt.
Minulla on hallussani harjoitustyönä laadittu matkustajaprofiili linjalta 16. Sen mukaan aamuisin kuorma tulee Lentävänniemestä, keskimäärin 35 matkustajaa per vuoro ja bussi täyttyy pikkuhiljaa Lentsun ja Santalahden-Onkiniemen pysäkeiltä. Käppyrän mukaan Harjuntaustan koulun pysäkillä jää yhtä paljon pokaa pois kuin tulee kyytiinkin. Varmasti :40 ja :50-lähdöt korostuvat teinitäytteisimpinä. Seuraava merkittävä poistumispaikka on mainitsemasi Aleksanterin kirkon pysäkki - yhdistettynä Pyynikin uimahallin pysäkkiin. Tämän jälkeen Tuulensuussa ja Keskustorilla jäädään pitkälti pois. Otos on pieni: yhdeltä maaliskuiselta arkipäivältä kaksi lähtöä (7:40 ja 8:50) ja vain osuudelta Lentsu-K:tori.
Toisen ryhmän laatiman matkustajaprofiilin mukaan pokaa olisi enimmillään keskimäärin 40 Pohtolankatu 25:n ja Harjuntaustan koulun välillä, jonka jälkeen noin kymmenen matkustajaa jää pois. Pysäkin jälkeen mentäisiin noin 30 matkustajan kuormalla keskustaan Tästä käppyrästä minulla ei ole minkäänlaisia lähtötietoja, ainoastaan tieto "Aamuprofiili 7-9".
Koska aineistoni on hyvin rajallinen, lienee empiiriset, jokapäiväisen matkustajan havainnot vähintään yhtä luotettava tietolähde. Matkustin lähes joka arkipäivä linjalla 16 vuosien 2000 ja 2006 välillä keskustan halki kouluun. Muistan, että bussi oli aina ruuhka-aikoina vähintään seisomakuormassa, useimmiten jopa tuulilasikuormassa Harjuntaustan koulun pysäkin jälkeen ja tilanne paheni vuosi vuodelta. Istumaan pääsi vasta TAYS:n pysäkin jälkeen. Tuolloin tosin vuoroväli ruuhka-aikaan oli 11 minuuttia, minkähän verran nykyinen 10 minuutin vuoroväli + täsmä-y35 mahtaa helpottaa pahimpia ruuhkia?
No tämä on (tavallaan) hyvää kuultavaa. Siis hyvä, että kyytiin mahtuu. Muistaakseni viime kesänä oli aivan toivoton tilanne. Lisättiinkö tarjontaa viime vuodesta vai vähenivätkö matkustajat?
Ai tuo alue, luulin että tarkoitit radan pohjoispuolta. Eikös tuonne ole tulossa Pyynikin sosiaali- ja terveysasema, joka lohkaisnee ison osan alueesta?
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Ainahan on rationaalisempaa lähteä tavoittelemaan kymmentä oksalla kuin sitä joka olisi jo pivossa -
eli Tesoman-Haukiluoman suunnalla olisi jo olemassa riittävä väestöpohja 10 minuutin välein kulkevalle raitiovaunulle. Ylöjärven suunnalla nykyinen maankäyttö ei mahdollista raitiotietä, vaan vain kehittämishanke mahdollistaisi raitiotien.
Ilmakuvien perusteella alueella olisi todella paljon täydennysrakentamismahdollisuuksia esimerkiksi saneeraamalla parkkialueita tai Tesoman kuihtunutta palvelukeskusta rakentamiseen, samaan tapaan kuin tänne linkatuissa Lentävänniemen suunnitelmissa.
Ennen kaikkea, jos lähdetään tekemään ratikkaa, ei kannata sokeutua etsimään vain suuria täydennysmahdollisuuksia. Myös olevien kohteiden palvelu on tärkeää, ja monella suunnalla Tampereella on paljon mahdollisuuksia pienempään täydentämiseen, koska monella suunnalla "valmiissa" maankäytössä on todella paljon löysää.
Oleellista on myös se, että Hervannan raitiotielle olisi riittävän vahvat parit länsisuunnassa. Nähdäkseni Tesoma + Lentävänniemi voisi olla riittävä pari Hervannan kuormalle.
kouvo
Suljettu tunnus
- Liittynyt
- 28 Helmikuu 2007
- Viestit
- 1,250
Ottamatta tarkemmin kantaa linjojen linjauksiin, niin sikäli mikäli koko luoteisen alueen lisäkapasiteettitarve tulevaisuudessa on suunnilleen luokkaa nykyinen 16 (mikä ainakin omasta mielestäni kuulostaa varsin realistiselta), niin bussiliikenteen kehittäminen vaikuttaa erittäin kilpailukykyiseltä vaihtoehdolta ratikkaliikenteeseen verrattuna niillä kulmilla, etenkin kun:
Mutta jos ratikka kaikesta huolimatta on alueelle tulossa, niin nämä bussiliikenteen lisäkaistat (jotka loppupeleissä siirtyvät sitten yksityisautoilijoille) on syytä jättää toteuttamatta.
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,376
Miksi ihmeessä? Vähäisin muutostöin bussietuudet on muutettavissa raitioliikenteen käyttöön. Ja itse asiassa suurin osa mainitsemistani etuuksista eivät ole eksklusiivisesti 16:n etuuksia vaan ylipäänsä läntisen bussiliikenteen: esimerkiksi Turvesuonkatu-Enqvistinkatu on määrätty voimassaolevassa yleiskaavassa joukkoliikenteen runkokäytäväksi, joskin ilman varsinaisia bussikaistoja (2+2 kaistaa). Erilliselle joukkoliikenneväylälle (lue: raitiotielle) on jätetty katusuunnitelmissa 7-10 metrin maastokäytävä.
Paasikiventien ja Sepänkadun bussikaistaa tulisi käyttämään merkittävä osa läntisestä seutuliikenteestä (Nokia, Ylöjärvi, kehyskunnat) ja pikavuoroliikenne. Ehkä myös osa läntisten esikaupunkien paikallisliikenteestä. On suunniteltu, että Pispalan kannaksella puolet bussivuoroista kulkisi Pispalan valtatietä ja puolet Paasikiventietä. Lisäksi lähijuna ja raitiotie tuonevat tulevaisuudessa oman ROW-väylänsä kannakselle.
kouvo
Suljettu tunnus
- Liittynyt
- 28 Helmikuu 2007
- Viestit
- 1,250
Lähijunayhteys aluksi Nokialle ja jossain vaiheessa toivottavasti myös Ylöjärvelle vähentäisivät olennaisesti näiden bussikaistojen tarvetta. Nokialta nyt ei muutenkaan kannata ajaa Tampereelle busseja Paasikiventien kautta, vaikka lähijunaa ei tulisikaan. Ylöjärveltäkin osa busseista on syytä ohjata jatkossakin Pispalan valtatien kautta. Kaukaisemmista kunnista tuleva bussiliikenne ja pikavuoroliikenne ovat sen sijaan niin harvaa, että niitä varten ei mitään bussikaistoja tarvita. Kaiken kaikkiaan suhteellisen älytöntä yrittää väsätä Paasikiventiestä mitään bussireittiä kun Pispalan valtatie on huomattavasti toimivampi. Ratikka vielä mukaan tähän soppaan, niin siinähän sitä sitten jo onkin riittämiin ylimääräistä kapasiteettia. Tampereellakin voitaisiin päättää mitä oikein halutaan kehittää, eikä säntäillä sinne tänne eri suunnitelmien ja hankkeiden kanssa.
Itse sos.terv.as. rakennus ei tuon tämänhetkisen kaavan kuvan mukaan alueesta lohkaise alaa ollenkaan. Se näyttäisi tekstinkin mukaan sijoittuvan ylemmäksi melko pienelle tontille Pirkan kadun tasoon.
Kaavassa kuitenkin on myös alapuolinen alue merkitty osin tälle hankkeelle, mutta tämänhetkisestä kaavasta ei selviä, onko siihen tarkoitus rakentaa esim. parkkipaikka vai leviääkö rakenus myös alas. Toivottavasti kuitenkaan ei. Olisi nimittäin vähän liian komea paikka pelkille seisoville peltilehmille. Odottelen kaavaan tarkennuksia.
- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
Tämän päivän (2.8.2009) Aamulehdessä sivulla A11 kommentoidaan raitiotietä ympäristöasioiden yhteydessä. Lehti siteeraa ympäristöpäällikkö Kaisu Anttosta:
Tämä ei vastaa käsitystäni asioiden tilasta. Toivottavasti kyseessä on (jälleen kerran) väärinkäsitys. Tampereen katuraitiotie ei käsittääkseni TASE2025:n mukaan tarkoita helsinkiläistä museoraitiotietä vaan nykyaikaista pikaraitiotietä, jota vaan ei voida kutsua pikaraitiotieksi kun se nimi tahrattiin aikaisemmin poliittisessa pelissä. Aikaisempi pikaraitiotie oli itse asiassa duo-pikaraitiotie (ja tarkkaan ottaen vain yksi spesifi inkarnaatio kaikista mahdollisista kuviteltavissa olevista duo-pikaraitiotieratkaisuista), kun taas "katuraitiotie" on oikeasti pikaraitiotie ilman duo-käyttöä eli itsenäisesti toimiva järjestelmä, jota ei ole integroitu valtakunnan rataverkkoon (ainakaan vielä -- toivottavasti mahdollisuutta ei suljeta pois väärillä teknisillä ratkaisuilla).
(T)rollikat eivät aja samaa asiaa, mutta kieltämättä mielestäni niillä olisi sijansa kevyemmin kuormitetuilla reiteillä ellei sitten virtajohdottomien akkubussien tekniikka kehity niin paljon, että aika ajaa näiden ohi. Mutta yhtäkaikki, joukkoliikenteen rungon täytyy perustua (pika)raitiotiehen.
Samassa jutussa pormestari Timo P. Nieminen kommentoi taloudellisten suhdanteiden vaikutusta ilmastotyölle ja kaavoitukselle:
Vaikuttaisi, että pormestari Nieminen pitää yksityisautoilun kasvua luonnonlakina taloudellisen kasvun oloissa eikä ymmärrä, että joukkoliikenteen tarjonnalla (erityisesti tekemällä siitä laadullisesti houkuttelevaa) voidaan vaikuttaa yksityisautoilun määrään. Joukkoliikenne ei ole vain köyhien pakkokäyttäjien kuljettamista varten vaan ideaalisti palvelee kaikkia mahdollisimman hyvin. En myöskään ymmärrä, miksi tilavan kodin välttämättä täytyisi olla omakotitalo ja sinne täytyisi kulkea autolla. Eikö täällä ymmärretä, miten voidaan kaavoittaa tiivistä ja houkuttelevaa asumista? Esimerkiksi oikeasti korkeatasoisia kerrostaloja, pienkerrostaloja tai matalaa tiivistä?
Tämä ei vastaa käsitystäni asioiden tilasta. Toivottavasti kyseessä on (jälleen kerran) väärinkäsitys. Tampereen katuraitiotie ei käsittääkseni TASE2025:n mukaan tarkoita helsinkiläistä museoraitiotietä vaan nykyaikaista pikaraitiotietä, jota vaan ei voida kutsua pikaraitiotieksi kun se nimi tahrattiin aikaisemmin poliittisessa pelissä. Aikaisempi pikaraitiotie oli itse asiassa duo-pikaraitiotie (ja tarkkaan ottaen vain yksi spesifi inkarnaatio kaikista mahdollisista kuviteltavissa olevista duo-pikaraitiotieratkaisuista), kun taas "katuraitiotie" on oikeasti pikaraitiotie ilman duo-käyttöä eli itsenäisesti toimiva järjestelmä, jota ei ole integroitu valtakunnan rataverkkoon (ainakaan vielä -- toivottavasti mahdollisuutta ei suljeta pois väärillä teknisillä ratkaisuilla).
(T)rollikat eivät aja samaa asiaa, mutta kieltämättä mielestäni niillä olisi sijansa kevyemmin kuormitetuilla reiteillä ellei sitten virtajohdottomien akkubussien tekniikka kehity niin paljon, että aika ajaa näiden ohi. Mutta yhtäkaikki, joukkoliikenteen rungon täytyy perustua (pika)raitiotiehen.
Samassa jutussa pormestari Timo P. Nieminen kommentoi taloudellisten suhdanteiden vaikutusta ilmastotyölle ja kaavoitukselle:
Vaikuttaisi, että pormestari Nieminen pitää yksityisautoilun kasvua luonnonlakina taloudellisen kasvun oloissa eikä ymmärrä, että joukkoliikenteen tarjonnalla (erityisesti tekemällä siitä laadullisesti houkuttelevaa) voidaan vaikuttaa yksityisautoilun määrään. Joukkoliikenne ei ole vain köyhien pakkokäyttäjien kuljettamista varten vaan ideaalisti palvelee kaikkia mahdollisimman hyvin. En myöskään ymmärrä, miksi tilavan kodin välttämättä täytyisi olla omakotitalo ja sinne täytyisi kulkea autolla. Eikö täällä ymmärretä, miten voidaan kaavoittaa tiivistä ja houkuttelevaa asumista? Esimerkiksi oikeasti korkeatasoisia kerrostaloja, pienkerrostaloja tai matalaa tiivistä?
Helsingin Sanomien mielipidepalstoilla on viime päivinä nokitettu nykyarkkitehtejä kykenemättömyydestä suunnitella korttelikaupunkia. Vaikka rakennettaisiin uutta kantakaupunkiin, uudesta korttelista tuleekin lähiömäistä talometsää: asunnot jäävät myymättä. Pasilan ja Vallilan välissä oleva konepajan alue mainittiin esimerkkinä.
Voi hyvin olla, että nyky-Suomessa ei todellakaan osata rakennuttaa houkuttelevaa tiivistä asumista.
Voi hyvin olla, että nyky-Suomessa ei todellakaan osata rakennuttaa houkuttelevaa tiivistä asumista.
- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
Tämä on totta ja mielestäni paha ongelma. Tampereellakin jopa luksusalueet kuten Tampella tai Ratinanranta näyttävät koostuvan pistemäisistä taloista tontin keskellä. Siis kuin lähiössä. Väärin. Jos halutaan tehdä keskustamaista, pitää tehdä umpikorttelia. Tuntuu vain siltä, että nykyarkkitehdeillä ja kaavoittajilla on jokin henkinen blokki umpikortteleita vastaan. Keskustamaista halutaan, mutta aina vaan tulee lähiötä, joka parissa vuosikymmenessä slummiutuu.
Jos kehua pitää, niin on Tampereella pari positiivistakin esimerkkiä. Tampereen West End Tuulensuussa istuu kaupunkikuvaan varsin hyvin eikä riko umpikorttelia arvokkaassa miljöössään. Ja Sepänkadun radanpuoleisessa kulmassa on kohtuullisen uusi kerrostalo, joka on rakennettu niin yhteensopivaksi viereisen vanhan talon kanssa, että yhtäkkiä katsoen ei huomaa että aiemmin vajaa kortteli onkin täydennetty uudella rakennuksella umpikortteliksi (tässä tapauksessa ainakin kadun ja radan puolelta). Enemmän tällaista! Tosin kummassakin tapauksessa helpottaa, että rakennukset on rakennettu jo ennestään olemassa olevaan umpikorttelirakenteeseen. Uutta umpikorttelia en ole nähnyt.