Tampereen pikaratikkahanke

Tampereella on kokemus johdinautoista ja varikkohallikin valmiina.
Enpä nyt tiedä mitä tuo kokemus käytännössä sisältää. Aika nollasta täälläkin olisi palautukseen lähdettävä. Muutama ajolankojen pylväs ja koukku löytyy valmiiksi. Rollikkahallikin on jo toisessa käytössä.

Jos sekä rollikat, että ratikat toteutetaan, niin silloin kannattaa keskittää molempien kulkuvälineiden huolto ja säilytys samalle varikolle.

tampereen käyttäjämäärä on juuri sopíva johdinautoilla.
Olet käynyt tutkimassa vai? No mitkä linjat muutettaisiin johdinautolinjoiksi? Ja miksi Tamperetta reilusti pienemmistä kaupungeista löytyy raitiotie?
 
Ja miksi Tamperetta reilusti pienemmistä kaupungeista löytyy raitiotie?

Jaa-a, olisikohan väestötiheydellä jotain tekemistä asian kanssa? Varmastikin löydät esimerkkejä jotka eivät tätä olettamusta tue, mutta noin keskimäärin tarkasteltuna?
 
Jaa-a, olisikohan väestötiheydellä jotain tekemistä asian kanssa?
Silläkin toki. Ratikka toimii myös oivana haja-alueitten yhteensitovana kulkuvälineenä. Tampereen tapauksessa riittävä käyttäjämäärä löytyy jo Lentsu-Hervanta väliltä ja lisärakentamisellekin löytyy tilaa Niemenrannasta ja Hallilan tienoilta, jolloin kaupunkirakennetta saadaan nitoutumaan paremmin yhteen.
 
Tampereen tapauksessa riittävä käyttäjämäärä löytyy jo Lentsu-Hervanta väliltä ja lisärakentamisellekin löytyy tilaa Niemenrannasta ja Hallilan tienoilta, jolloin kaupunkirakennetta saadaan nitoutumaan paremmin yhteen.

Tuolta väliltä saattaa ratikalle riittävästi porukkaa löytyäkin, mutta ei välttämättämättä kuitenkaan niin paljon että se ehdottomasti edellyttäisi juurikin ratikkaa. Bussin ja ratikan kapasiteettipotentiaalin välillä on myös harmaa alue, jolloin molemmat vaihtoehdot ovat kutakuinkin yhtä hyviä.

Ongelmaksi muodostuu päätepisteiden väliset alueet, ja tämä korostuu juurikin Hervannan suunnassa. Hervantaa palvellaan tällä hetkellä lukuisilla bussilinjoilla, jotka samalla palvelevat alueita joiden luontainen kysyntä ei välttämättä muuten riittäisi niin hyvään palveluun kuin mitä se nykyään on. Toisaalta ongelma syntyy ratikan rakentamisen jälkeen mahdollisesti myös Hervantaan ja Lietsu-Lentsuun. Kumpikaan pääte (etenkään Lietsu-Lentsu) ei ole niin kompakti paketti, että yksi ratikkalinja riittäisi sitä palvelemaan.

Ratikkasuunnitelmien yhteyteen tulisi kiinteästi liittää myös suunnitelmat ratikan jälkeisestä bussiverkosta. Nykyinen suhteellisen toimiva bussijärjestelmä saattaa olla hyvinkin vaikea säilyttää ratikan tulon jälkeen, ainakin niin että kustannukset pysyvät aisoissa. Ratikka on investointina kuitenkin niin suuri, että sillä saattaa olla huomattaviakin negatiivisia vaikutuksia ratikkaväylän ulkopuolisten alueiden joukkoliikenteen palvelutasoon. Pahimpana mörkönä kummittelee tietysti liityntäliikenne, vaikka siitä on ilmeisesti ainakin tarkoitus pysytellä loitolla. Mutta muitakin potentiaalisia uhkätekijöitä on, kuten esim. naurettavat vuorovälit ja liian kiemurtelevat/hitaat reitit.
 
Ongelmaksi muodostuu päätepisteiden väliset alueet, ja tämä korostuu juurikin Hervannan suunnassa. Hervantaa palvellaan tällä hetkellä lukuisilla bussilinjoilla, jotka samalla palvelevat alueita joiden luontainen kysyntä ei välttämättä muuten riittäisi niin hyvään palveluun kuin mitä se nykyään on. Toisaalta ongelma syntyy ratikan rakentamisen jälkeen mahdollisesti myös Hervantaan ja Lietsu-Lentsuun. Kumpikaan pääte (etenkään Lietsu-Lentsu) ei ole niin kompakti paketti, että yksi ratikkalinja riittäisi sitä palvelemaan.
Noissa Hervannassa ja Lietsu-Lentsussa voisi päätepysäkin tehdä siten, että varsinaista päättäriä ei tehtäisi lainkaan, vaan ratikka kiertäisi lenkin ja jatkaisi takaisin keskustaan. Toinen ratikka kiertäisi lenkin toiseen suuntaan. Eri suuntiin kiertävät merkittäisiin eri linjatunnuksilla. Esim. M=myötäpäivään ja V=vastapäivään.
 
Tuolta väliltä saattaa ratikalle riittävästi porukkaa löytyäkin, mutta ei välttämättämättä kuitenkaan niin paljon että se ehdottomasti edellyttäisi juurikin ratikkaa.
Hervannassa on mahdollisuus kahdella ratikkalinjalla korvata raskaimmat runkolinjat 23, 30 & 39 kahdella ratikkalinjalla. Kyseisellä ratkaisulla säästetään huomattavasti, kun bussien määrä tippuisi oleellisesti ratikoiden ansiosta. Lisäksi saataisiin alhaisemmat liikennöintikulut, matka-ajan nopeutuminen ja matkustusmukavuuden parantaminen.

Toisaalta ongelma syntyy ratikan rakentamisen jälkeen mahdollisesti myös Hervantaan ja Lietsu-Lentsuun. Kumpikaan pääte (etenkään Lietsu-Lentsu) ei ole niin kompakti paketti, että yksi ratikkalinja riittäisi sitä palvelemaan.
Tämä on totta. Hervannan ruutukava on todella kinkkinen juttu, jos haluaa palvella koko aluetta mahdollisimman vähällä linjamäärällä, tai tarpeettomalla kiertelyllä.

Ratikkasuunnitelmien yhteyteen tulisi kiinteästi liittää myös suunnitelmat ratikan jälkeisestä bussiverkosta.
Tästä olen samaa mieltä, sillä ratikka tulee vaikuttamaan taatusti moniin linjoihin.

Nykyinen suhteellisen toimiva bussijärjestelmä saattaa olla hyvinkin vaikea säilyttää ratikan tulon jälkeen, ainakin niin että kustannukset pysyvät aisoissa. Ratikka on investointina kuitenkin niin suuri, että sillä saattaa olla huomattaviakin negatiivisia vaikutuksia ratikkaväylän ulkopuolisten alueiden joukkoliikenteen palvelutasoon.
Tuosta Hervannasta jo linkkasin yhden mahdollisen vision siitä miten homma voitaisiin hoitaa. Lisätään vielä se, että kyseisessä visiossa joko 13, tai 22 hoitaisi ala-Järvensivun ja linja 20 taasen kulkisi ex-23:sen reittiä. Lisäksi linja 24 on poistunut, koska ratikat hoitavat myös Tampellan liikenteen.

Lentsussa linja Y35, tai neljätoista voisi paikata Vähäniemenkadun joukkoliikenteen. Linja 29 paikkaisi linjan 16 vajaaksi jäävän pätkän Linnainmaalta Kiveliönkadulle.

Vaihtoehtoja on olemassa yllin kyllin ratikan tulon jälkeen ilman, että uusia bussilinjoja tarvitsee muodostaa paikkaamaan joitain katvealueita.
 
Tämä on totta. Hervannan ruutukava on todella kinkkinen juttu, jos haluaa palvella koko aluetta mahdollisimman vähällä linjamäärällä, tai tarpeettomalla kiertelyllä.
Mikä siinä lenkki-ideassani on niin vastenmielistä? Eiköhän Helsingin pisararata toimi sillä periaatteella, vai olenko ymmärtänyt väärin? Hervanta hoituisi tavallaan yhdellä linjalla ja kaupan päälle se palvelisi Hervannan sisäisenä liikenteenä. Asia tietysti mutkistuisi, jos lenkki kierrettäisiin vielä Vuoreksen kautta. Siitäkin olisi kuitenkin se etu, että jos joku haluaa matkustaa Hervannasta Vuorekseen tai päinvastoin, hänen ei tarvitsisi kiertää keskustan kautta. Vai onko olemassa jokin laki tai säännös, että ratikkalinjan pitää päättyä aina johonkin kuten pistoraide?
 
Viimeksi muokattu:
Mikä siinä lenkki-ideassani on niin vastenmielistä? Eiköhän Helsingin pisararata toimi sillä periaatteella, vai olenko ymmärtänyt väärin? Hervanta hoituisi tavallaan yhdellä linjalla ja kaupan päälle se palvelisi Hervannan sisäisenä liikenteenä. Asia tietysti mutkistuisi, jos lenkki kierrettäisiin vielä Vuoreksen kautta. Siitäkin olisi kuitenkin se etu, että jos joku haluaa matkustaa Hervannasta Vuorekseen tai päinvastoin, hänen ei tarvitsisi kiertää keskustan kautta. Vai onko olemassa jokin laki tai säännös, että ratikkalinjan pitää päättyä aina johonkin kuten pistoraide?

Laitontahan tuo lenkkeily ei olisi, ja periaatteessa ei ihan täysin vastenmielinen idea muutenkaan. Muutamia ongelmia kuitenkin tuli mieleen. Periaatteessa lenkki aiheuttaa tiheämmän vuorovälin kuin suora linja jos palvelutaso halutaan säilyttää, ja tämä vuoroväli saattaisi olla sitten tarpeettoman tiheä linjan muilla osuuksilla. Hervannan itä- ja länsipuoli ovat melko erityyppisiä alueita, aiheuttaneeko jotain ongelmia lenkin tasapainon kannalta? Vuoreksen kytkeminen Hervantalenkki-ideaan on äärimmäisen haastavaa, jos ei peräti mahdotonta.
 
Mikä siinä lenkki-ideassani on niin vastenmielistä? Eiköhän Helsingin pisararata toimi sillä periaatteella, vai olenko ymmärtänyt väärin? Hervanta hoituisi tavallaan yhdellä linjalla ja kaupan päälle se palvelisi Hervannan sisäisenä liikenteenä. Asia tietysti mutkistuisi, jos lenkki kierrettäisiin vielä Vuoreksen kautta. Siitäkin olisi kuitenkin se etu, että jos joku haluaa matkustaa Hervannasta Vuorekseen tai päinvastoin, hänen ei tarvitsisi kiertää keskustan kautta. Vai onko olemassa jokin laki tai säännös, että ratikkalinjan pitää päättyä aina johonkin kuten pistoraide?

Lenkki on kieltämättä minullekin vastenmielinen ajatus, mutta sinänsä kysymys miksi näin on on tietysti täysin legitiimi. Tässä muutamia syitä:

1) Lenkki päättää linjan lopullisesti eikä anna mahdollisuutta jatkaa sitä helposti mihinkään yhteen suuntaan ilman että täytyy uudistaa koko liikennöintikonsepti ja jättää hunningolle jo rakennettua infraa. Tämä havaittiin jo Pariisin metrossa. Siellä rakennettiin alkuvaiheessa linjojen päihin pienet lenkit, mutta pian havaittiin että tämä tekee laajentamisen hankalaksi. Tänä päivänäkin siellä on turhaksi jääneitä lenkkejä pitkin linjoilla. Niiden hyödyllisin käyttö on toimia junien parkkipaikkoina silloin kun niitä ei käytetä. Aika pian näistä lenkeistä luovuttiin ja ruvettiin rakentamaan linjojen päät yksinkertaisena haarukkana, jossa juna siirtyy saapumisraiteelta lähtöraiteelle vaihteen kautta. Tämä on hyvin yksinkertainen, edullinen ja toimiva rakenne silloin kun junaa voidaan ajaa kahteen suuntaan.

2) Suuri lenkki heikentää palvelutasoa linjan päässä. Jos sitä kierretään vuorotellen päinvastaisiin suuntiin, se on paitsi hankalaa, niin pidentää vuorovälin tuplaksi. Jos sitä taas kierretään vain yhteen suuntaan, se heikentää lenkin sisäisiä yhteyksiä. Pienellä lenkillä tämä ongelma ei haittaisi kun sitä kierrettäisiin vain yhteen suuntaan, kävelymatka riittäisi jos olisi tarvis päästä jollekin lenkin aikaisemmalle pysäkille. Mutta mikä tällöin olisi lisäarvo lenkistä verrattuna suoraan linjaan, joka kulkisi suunnitellun lenkin keskeltä suorana viivana?

3) Ylipäänsä kaikenlaiset rengas- ja ympyrälinjat kärsivät siitä ongelmasta, että ne eivät ole lyhin reitti mihinkään vaan aina joutuu kiertämään.

Itse en olekaan mitenkään varauksettoman ihastunut Helsingin pisara-suunnitelmiin. Kieltämättä se lyhentäisi matkaa eräisiin keskustan kohteisiin, mutta onko se ainoa (ja edullisin) keino, jolla tämä tavoite saavutetaan? Ja toisaalta jos sanotaan, että tarkoituksena on lisätä ratapihan kapasiteettia niin tämähän onnistuu nopeuttamalla kääntöjä, vaikka nyt sitten ohjausvaunuilla. Eikä rahaa kulu niin paljon.

Kehärataan pätee sama, mutta suuremmassa mittakaavassa. Kehärata ei ole millään muotoa nopein tai muutenkaan optimaalisin yhteys lentoasemalle. Tosin ehkei tästä kannata ryhtyä väittelemään taas uudestaan. Sanottakoon vain, että ympyrälinjat vaan yleisesti eivät ole kovin hyvä ratkaisu.

Eli johtopäätöksenä: ympyrälinjoja ja lenkkejä löytyy kyllä maailman liikennejärjestelmistä, mutta ei ollenkaan niin paljon kuin löytyisi, jos ne olisivat oikeasti hyvä ratkaisu.

Ehkä tämä selvittää miksi pidän noita lenkkejä vastenmielisinä. Se ei ole pelkkää ennakkoluuloa ja jämähtäneisyyttä vaan sille on oikeasti perusteita. Toki jos pystyt esittämään sellaisen lenkkikonseptin joka oikeasti toimisi ja olisi paras mahdollinen ratkaisu tarpeeseen, niin sellaiseenhan olisi tosi mielenkiintoinen tutustua. :smile:
 
Viimeksi muokattu:
Laitontahan tuo lenkkeily ei olisi, ja periaatteessa ei ihan täysin vastenmielinen idea muutenkaan. Muutamia ongelmia kuitenkin tuli mieleen. Periaatteessa lenkki aiheuttaa tiheämmän vuorovälin kuin suora linja jos palvelutaso halutaan säilyttää, ja tämä vuoroväli saattaisi olla sitten tarpeettoman tiheä linjan muilla osuuksilla. Hervannan itä- ja länsipuoli ovat melko erityyppisiä alueita, aiheuttaneeko jotain ongelmia lenkin tasapainon kannalta?
Sitä voisi tasapainottaa esim siten, että kaksi perättäistä vuoroa kierrettäisiin vastapäivään ja kolmas myötäpäivään...No en oikein tiedä. Ehkä ei sittenkään, koska mistä tahansa lenkin kohdasta matkustaja pääsee keskustaan ja kumpaan tahansa suuntaan kulkevalla ratikalla.

Lenkki saisi olla yksiraiteista muuten, mutta "lakipisteessä" voisi olla kaksi raidetta, jossa ratikat pääsevät kohtaamaan toisensa. Lakipisteestä olisi myöskin aikataulun mukaiset lähtöajat, mutta se lakipiste voisi sijaita epäsymmetrisesti esim nykyisen 23:n päättärin paikkeilla.

Vuoreksen kytkeminen Hervantalenkki-ideaan on äärimmäisen haastavaa, jos ei peräti mahdotonta.
Onhan se vähän hankala. Vuoreksen lenkki pitäisi ehkä liittää Peltolammin kanssa samaan lenkkiin. Bussilinja Peltsu-Vuores-Hervanta voisi olla käyttökelpoinen poikittaisliikenteeseen.

---------- Viesti lisätty kello 20:28 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 20:19 ----------

Jani Hyväriselle. Se lenkki ei ole sen kummempi, kuin että Hervantaan tehtäisiin kaksi erillistä pistoraidelinjaa. Lenkin avulla kaksi linjaa hoituu yhdellä ja kaupantekijäisinä saadaan sisäinen liikenne.
 
Viimeksi muokattu:
Tällainen lenkki olisi jossainmäärin voinut soveltua Ruskontien eteläpuolelle nousevan pientalovaltaisen laajalle alueelle levittyvän asuinalueen ratkaisuksi, jos oletetaan että Hervannan ratikkalinja olisi jatkunut siihen suuntaan (tosin tämän alueen rakennussuunnitelmat ovat ilmeisesti kutistuneet aikalailla). Silloin lenkin aiheuttama vuorovälitarve olisi saattanut olla linjassa muun linjan vuorovälitarpeen kanssa. Hervanta, jossa joukkoliikennekysyntä on ratikkalinjan varressa kovimmillaan on haastava paikka toteuttaa isoa lenkkiä, koska se helposti aiheuttaa ylitarjontaa muun reitin varrelle.
 
Ei pidä paikkaansa. Tampereella on muutama sellainen korridori, jossa bussilinjojen muuttaminen raitiotieksi kannattaa, koska on tarve bussia suurempaan kapasiteettiin. Bussien muuttaminen trollikoiksi olisi kenties ympäristöteko, mutta kapasiteettia sillä ei parannettaisi eikä liikennöintitaloutta. Asiasta on käyty pitkällisiä keskusteluja sekä tällä foorumilla että muualla, joten en mielelläni lähtisi enää kertaamaan perusasioita alusta, jos ei ole ihan pakko. Mutta aika vakaalla pohjalla nämä päätelmät kuitenkin ovat.

Saisitte huomattavasti halvemmalla sähköllä kulkevan bussin, joka väistää estettä(tarvittaessa apumoottorinturvin), lähtee pysäkiltä ripeästi, kyytiin voi hypätä kadun laidasta, linja korvattavissa osittain tai kokonaan diesel- ja kaasukalustolla, sekä uudemmassa kalustossa lähes sama kapasiteeti kuin raitiovaunussa.

On olemassa jo johdinautomessut, joissa voi käydä katsomassa sopivaa mallia. Johdinautoja voi ostaa tai vuokrata yhden tai kaksi koekäytöön. Käytetystä johdinautosta saa hyvän hinnan. Mikä ihmeen syy voi puoltaa raitiovaunua tilanteessa, jossa kahdesta voi valita paremman. Viisi ensimmäistä johdinautoa ei vaadi edes omaa varikkoa.

Martti
 
...sekä uudemmassa kalustossa lähes sama kapasiteeti kuin raitiovaunussa.

Toimiiko myös kaksinajo, jos vaikka pitäisi saada sellaiset reilu 400 matkustajaa kyytiin ruuhka-aikana Hervannan suuntaan? Metro kun tulisi vähän turhan kalliiksi ja turhaksi Tampereelle eikä se lähijunaratakaan niin helposti taivu lähelle kotia.
 
Jos Tampere ostaa nyt johdinautoja, niin saatua kokemusta voidaan hyödyntää tulevassa Helsingin johdinautohankinnassa. Tulkaa tänne Helsinkiin niin Teille vielä kerran käydään läpi Vauriotram-farssi.

Yksi pyyntö, johdinauto tulee pysäkille avaa ovet, päästää matkustajat pois ja ottaa uudet. Niin pyyntö on se että käykää eri raitiovaunukaupungeissa katsomassa , mitä kaikkea raitiovaunu tekee. Uusien matkustajien pakkaaminen on vain yksi raitiovaunun pysäkkiseremonioista. Raitiovaunun hitaus ei pelkästään johdu liikennevaloetuuksista.

Valitkaa nyt Tampereella, mutta ottakaa halvempi, se on myös parempi.

Martti

ps. raitiovaunua, joka ei kolisi vaihteissa eikä risteyksissä, ei ole vielä keksitty

---------- Viesti lisätty kello 21:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:20 ----------

Toimiiko myös kaksinajo, jos vaikka pitäisi saada sellaiset reilu 400 matkustajaa kyytiin ruuhka-aikana Hervannan suuntaan? Metro kun tulisi vähän turhan kalliiksi ja turhaksi Tampereelle eikä se lähijunaratakaan niin helposti taivu lähelle kotia.

Sveitsissä ainakin on käytössä kaksinivelinen johdinauto, jossa on kapasiteettia reippaasti. Kannattaa myös katsoa Hessin kaikki uudemmat mallit. Ennen johdinauto tehtiin dieselbussin alustaan läppäämällä virroittimet katolle, mutta nyt tuotekehittely on eriytetty. Jos viedään 400, niin ottakaa tarkasti selvää kiihtyvyydestä. Toistan sen yhden keskeisimmän , kun on este, niin ei se takaatuleva raitiovaunu mene ohi. täällä Helsingisssä näkee tämän kun on kymmenenkin raitiovaunua peräkkäin ja matkustajat on pakko laskee Mannerheimintien liikenteen sekaaan.

Martti

---------- Viesti lisätty kello 21:54 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:29 ----------

Olet käynyt tutkimassa vai? No mitkä linjat muutettaisiin johdinautolinjoiksi? Ja miksi Tamperetta reilusti pienemmistä kaupungeista löytyy raitiotie?

Kapasiteettia enemmän tarjoaa raitiotieversio, mutta näinä päivän aivan uusien johdinautojen korimallit ovat kapasiteetissa lähellä. Täällä Helsingissäkin puhutaan raitiolinjojen vajaakapasiteetista, esim linjoilla 1 ja 4. Päivällä noin 9 - 14 välisenä aikana matkajamäärät ovat oleelisestikin vähäisempiä.

Kirjoitin toisessa kohtaa raitiovaunujen kömpelyydestä, jonka seikan täällä Helsingissä raitiovaúnu-uskoivaiset sivuuttavat ja uskovat itsekin että kömpelyys ei johdu raitiovaunust itsestään vaan liikennevaloetuuksista. Tampereella on erinomainen tilaisuus verrata näitä kahta joukkoliikennelaitetta kiihkottomasti ja käyttäkää se tilaisuus hyväksi. Helsingissä tämä ei ole mahdollista , mikä toki on ymmärrettävää , vetiväthän hevoset ensimmäisiä vaunuja 1800 -luvun puolella. Helsingin pienet harrastajaryhmät ovat kauniisti entisöineet muutamia vaunuja, enemmänkin olisi pitänyt säilyttää ja perustaa linja Katajannokalta toiselle linjalle , jolla liikenöisi museovaunut.

Helsingin raitioliikenteen kehittämisessä on pieni hurmos tällä hetkellä , kun tämän 9 linja osoittautui ihan toimivaksi. Muttaydin on juuri siinä käytännölliset raitivaunufriikit ja raitiovaunu-uskovaiset täällä pelkäävät sitä että pikkuhiljaa edullisemmat johdinautolinjat valtaavat raitiolinjan ja uudet perustettavat sähköiset linjat olisivatkin johdinautolinjoja.

Tampereella valinta voidaan tehdä tosiasiohin perustuen.

Martti

---------- Viesti lisätty kello 22:00 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:54 ----------

Jos sekä rollikat, että ratikat toteutetaan, niin silloin kannattaa keskittää molempien kulkuvälineiden huolto ja säilytys samalle varikolle.

En kyllä usko että Tampereen päättäjät siihen tulokseen tulisivat että kaksi uutta investointeja vaativaa (johdinautot vähemmän) liikennemuota perustettaisiin.

Martti
 
Salomaan markkinointipuheeseen lyhyt vastaus: On niitä ratikoita nähty ja niillä tullut ajeltua muuallakin kuin Helsingissä. Kuten Strasbourgissa ja Pariisissa. En voi yhtyä näkemykseen että kyseessä olisi hidas ja kankea kulkuneuvo, päinvastoin. Kaikki argumentit joihin vetoat ovat kumottavissa ja kumottukin -- myös tamperelaisessa keskustelussa, jota on käyty mm. Aamulehden nettisivuilla. Uskoisin että yhä harvempi Tampereellakaan haksahtaa ajattelemaan trollikkaa ratikan korvikkeena. Trollikoille on sijansa muilla kuin raskaasti kuormitetuilla runkolinjoilla.

Tampereelle pitää saada ja todennäköisesti saadaankin ensin ratikka. Trollikan tulo riippuu sitten siitä millä aikataululla jäljelle jäävää bussiliikennettä pitää ryhtyä vääntämään ympäristöystävällisemmäksi. Mutta mitenkään mahdotonta kahden järjestelmän ottaminen käyttöön ei ole. Ratikka vaan tulee ensin.
 
Takaisin
Ylös