Tampereen talviliikenne 2010-11

Juurikin näin. Nykytilanteessa Paasikiventien kautta ajaminen varsinkin ruuhka-aikaan voisi viedä jopa enemmän aikaa kuin nykyinen reitti. Tosin käsittääkseni 11 on myös apulinja 29:lle (ainakin aikataulun synkkaamisen perusteella), jonka takia sitä ajetaan samaa. Tosin mikäpä siltikään estäisi koukkaamaan tuota linjaa moottoritien kautta Raholan väki kyydissään..

Paras ratkaisu kuitenkin olisi, että annettaisiin 29:lle 5-10 minuuttia lisää kierrosaikaa, että se ihan aikuisten oikeasti pystyisi pysymään aikataulussaan olematta alituiseen myöhässä. Tällöin voisi tuon 11:n hyödyntää jollekin muulle suunnalle.

Eikun, kaikille seutuliikenteen kanssa samoilla reiteillä kulkeville vuoroille, voisi pistää 5-10 min. kireämmät aikataulut, että seutuliikenteen autojen perässä peesaaminen todellakin loppuisi.
 
Olen samaa mieltä: linjoja 8,11, 31 ja 37 kannattaa tarkastella kriittisesti. Lisäisin vielä listaan linjan 24.
Linja 8 on ainoa yhteys sisempään Kissanmaahan ja Ruotulaan. Se on myös ainoa Itä-Vehmaisiin ajava linja, millä on sikäläisen omakotiyhdistyksen mukaan merkittävä liikenneturvallisuusmerkitys, eikä paunulaiseen välttämättä ruuhka-aikana mahdu, jos linja lakkautetaan. Linnainmaan ja Vehmaisten välillä ajetaan tyhjänä, mutta olen itse syksyllä 2008 todennut, että midibussi tuli varsin hyvin täyteen ainakin klo 16 vuorolla Vehmaisiin ja ehdottomasti suurin osa matkustajista jäi vasta Vehmaisissa pois, ja heistäkin enemmistö Aukionkadun, Nevakadun ja Pysäkkikadun pysäkeillä, joita seutulinjat ja h i d a s 17 eivät palvele.

Linjan 11 merkitys on minusta ensisijaisesti tarjota ruuhka-aikaan lisätarjontaa. Härmälän pää voidaan hoitaa myös edellisen talvikauden mukaisena osapäivävuororallina, mutta toisaalta nykyinen järjestely mahdollistaa Kalkusta nopeamman kulun keskustaan. Yltäkylläisen hyvin kulkevat seutulinjat palvelevat pikkuista Villilää tarpeeksi hyvin, joten sitä varten ei 11:ä tarvita.

Linja 24 on ainoa joukkoliikenneyhteys Tampellaan. Se on tosin torso, koska liikennöintiaika on hyvin rajattu. Ihmiset ilmeisesti ovat vasta löytämässä linjaa, joten olisi vähän typerää lakkauttaa linja jo nyt. Jos sille ei viidessä vuodessa löydetä käyttäjiä, voidaan asiaa harkita uudestaan. Linja on kuitenkin nopein yhteys ydinkeskustan ja Hervannan välillä. Professori Jorma Mäntysen mukaan hän pääsee bussilla nopeammin töihin kuin omalla autolla, kun TKL:n kuski on "reippaampi" kuin hän itse. :)

Linjan 31 ovat ihmiset jo hyvin löytäneet, huolimatta tunnin vuorovälistä. Varsinkin aamulla 7:30 Korkinmäestä lähtevällä vuorolla on vaikea löytää enää istumapaikkaa Kuokkamaantien jälkeen, vaikka ajetaan normaalipituisilla busseilla. Lisämatkustajia voisi kenties saada ajamalla Sampolan ja rautatieaseman kautta, Tampereen ja Hatanpään valtateiden pysäkeille ei paljoa väkeä jää saati nouse.

Muuten K12-vuoronkin olen huomannut olevan kiitettävän hyvin käytetty. Sitä ajetaan säännöllisesti OmniCity-nivelillä ja seisomapokalla (ainakin 7:30 vuoro). Noin puolet matkustajista jää pois Sampolan pysäkillä, eli puolet jatkaa vielä TAYS:n suuntaan matkaa! Tätä ei ainakaan voidan matkustajapulan takia lopettaa, mutta herää kysymys, voisiko auto olla tehokkaammassakin ajossa kuin heittää pari sivua päivässä suuntaansa.

Linja 37:llä en ole matkustanut päästä päähän, joten en osaa sanoa sen todellisesta käyttöasteesta. Se on kuitenkin ainoa yhteys Leinolasta ja Linnainmaalta Ristinarkun koululle ja toisaalta myös Kauppikselle. Linnainmaalle tuli oma Prisma, joten sitä varten linjaa tuskin enää pahemmin käytetään.

Tampereen talous on tiukilla, eikä joukkoliikenteeseen ole luvissa lisävaroja. Pikemminkin on hyvä, jos pystymme pitämään nykyiset satsaukset. Kaupungin talous on järkyttävän alijäämäinen, eikä vanhoihin aikoihin kenties ole paluuta. Vientiteollisuuden työpaikkoja verotuloineen on hävinnyt, ja valtio keskittää infrainvestointejaan sinne missä niillä on paras hyötysuhde (=länsimetro, kehärata, pisarata Hgin lähiliikenteelle jne)
Riippuu ihan valtuutetuista, säästetäänkö joukkoliikenteestä vai esimerkiksi katurakentamisesta. Katurakentamiseen käytetään noin 40 miljoonaa vuodessa, joten sieltä olisi ehkä muutama miljoona höylättävissä joukkoliikenteen puolelle. Veroprosenttikaan ei ole kiveen hakattu ja katoavan raskasteollisuuden tilalle tulee uusia, innovatiivisia pikkupajoja. Kuten Volvo Bus Finlandin tiloihin Ruskoon eAjokki-sähköbussipaja...
 
11:lle on kyllä jossain muodossa myös kysyntää, varsinkin Kalkun "perällä" asuville se on oikeasti nopeampi tapa päästä keskustan suuntaan verrattuna mutkittelevaan ykköseen, varsinkin ruuhka-aikana. Toki vuoroväliä voisi tarkastella, onko tarvetta ajaa sitä noin tiheällä välillä.

On hyvä muistaa, että Kalkun "vanhalla puolella" asuvien käytössä on myös linjojen 70/71 nopeat J-vuorot Vihnusjärven kautta. Tässä tulee esiin se ongelma, että seudullista liikennettä ei ole suunniteltu yhdessä kaupungin sisäisen liikenteen kanssa, sillä linjan 11 länsipää voitaisiin korvata linjojen 70/71 J-vuoroilla Kalkun kautta esimerkiksi puolen tunnin välein arkisin (Nokiantietä ajetaan niin tiheästi, että sieltä voidaan hyvin ottaa yksi vuoro tunnissa pois).

31 on kyllä tarpeellinen linja ainoana Muotialantien palvelukeskuksen ja Steiner-koulun ohi kulkevana linjana. Varsinkaan, kun tämän tilalle ei lähistöltä ei oikein saa mitään muuta linjaa järkevästi (ilman isompaa linjaremonttia) vedettyä. Mottiinkaan Muotialantietä ei tuon ikärakenteen takia jättää. Nykyinen vuoroväli on aivan riittävä.

Mä ajaisin linjaa 31 puolen tunnin välein ja Itsenäisyydenkadun ja rautatieaseman kautta. Tällöin linjalle 15 riittäisi 15 min vuoroväli ja neljä vuoroa tunnissa.
 
Eikun, kaikille seutuliikenteen kanssa samoilla reiteillä kulkeville vuoroille, voisi pistää 5-10 min. kireämmät aikataulut, että seutuliikenteen autojen perässä peesaaminen todellakin loppuisi.

Jatkuvasta parjaamisesta ja "totuuksien" kertomisesta päätellen sinulla on jotain henkilökohtaista TKL:ää ja sen kuljettajia vastaan, mutta jätettäköön se nyt toisarvoiseksi.

Tuskin kovinkaan moni kuljettaja tahallaan toisen auton perässä peesaa, ohi mennään, jos vain siihen on tilaa ja mahdollisuus. Eikä aikataulujen rukkaaminen varsinkaan tuohon suuntaan vaikuta muutenkaan tuohon millään tavoin. Ylinopeutta kun ei saa lain mukaan ajaa -> epätäsmällisyys.

Yltäkylläisen hyvin kulkevat seutulinjat palvelevat pikkuista Villilää tarpeeksi hyvin, joten sitä varten ei 11:ä tarvita.

Villilän lenkki luultavasti on tuossa vain sen takia, kun Nokiantie on Tesomankadun lisäksi lähestulkoon ainoa (järkevä) reitti, jota pitkin pääsee jatkamaan Kalkusta idän suuntaan. Noista Nokiantie on huomattavasti nopeampi.


Linja 24 on ainoa joukkoliikenneyhteys Tampellaan. Se on tosin torso, koska liikennöintiaika on hyvin rajattu.

24:n matkustajamäärä on kyllä tämän talven aikana noussut huomattavasti verrattuna alkusyksyyn tai viime vuoteen; ihmiset ovat tosiaan vasta löytämässä tämän linjan. Lisäksi tämä tuntuu helpottavan linjojen 13 ja 20 kuormitusta Hermian ja TTY:n pysäkeillä. Porrastus 20/39:n kanssa Hervannan suuntaan ei ole koskaan toiminut.

Liikennöintiaikaakin saisi todellakin pidentää. Keskipäivän 30min vuorovälillä voisi olla hyvinkin kysyntää varsinkin Tampellassa asuvilla, etenkin Hervannan suuntaan.
 
On hyvä muistaa, että Kalkun "vanhalla puolella" asuvien käytössä on myös linjojen 70/71 nopeat J-vuorot Vihnusjärven kautta. Tässä tulee esiin se ongelma, että seudullista liikennettä ei ole suunniteltu yhdessä kaupungin sisäisen liikenteen kanssa, sillä linjan 11 länsipää voitaisiin korvata linjojen 70/71 J-vuoroilla Kalkun kautta esimerkiksi puolen tunnin välein arkisin (Nokiantietä ajetaan niin tiheästi, että sieltä voidaan hyvin ottaa yksi vuoro tunnissa pois).

Tarkoitat varmaankin, että kaupungin sisäistä liikennettä ei ole suunniteltu yhdessä seudullisen liikenteen kanssa? Vai pitäisikö pidemmän työmatkan, isomman maksun maksavien liikenne suunnitella niiden ehdoilla, jotka tulevat mahdollisimman lyhyen matkan enimmäkseen verotuloilla kustannettuna? Lisäksi seudullinen liikenne on joutunut tähän asti tekemään aikataulunsa noin 6-9 kuukautta etuajassa byrokratian vuoksi, jonka jälkeen kaupunki on päättänyt pääsääntöisesti pistää sisäisen liikenteen seudullisen liikenteen eteen muutaman minuutin sisään. Kaupungin mahdollisuudet muokata liikennettään ovat olleet aivan kuin toisesta maailmasta, jos vertaa seudulliseen liikenteeseen. Tässä ei vielä edes tarvitse sivuta sellaisia aiheeseen liittyviä tekijöitä kuten taloudellisen vastuun puuttuminen, muiden maksama kalusto sekä erilainen työehtosopimus...
 
Onneksi tästä epäsuhdasta päästään eroon, kun koko kaupunkiseudun liikenne suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Samalla päästään eroon myös kummallisuuksista, kuten päällekkäisestä tarjonnasta välillä Pyynikintori-Linja-autoasema. Tarkoitan tällä sitä, että esim. Ylöjärven ja Pirkkalan linjat voidaan yhdistää heilureiksi.
 
Ei päästä. Se vain siirtyy toisille rajoille, kauemmaksi nykyisistä.

Totta. Jos sössitään ja Tampereelle syntyy "Tampereen YTV" niin sen jälkeen liikenne Tampereen naapurikuntien ulkopuolelle supistuu rajusti tai nostaa huomattavasti näiden kuntien kuluja koska sen jälkeen ei juurikaan ole kannattavaa liikennettä Tampereelle (kun Tampereen ja naapurikuntien asiakkaat eivät enää voi käyttää (tai heidän ei mitenkään kannata käyttää) ulkopuolelta tulevaa liikennettä). Tai sitten se muuttuu enimmäkseen pikavuoroliikenteeksi jonka siis maksavat asiakkaat. Puhumattakaan alueista, joissa palvelutaso heikkenee vuorojen muuttuessa pikavuoroliikenteeksi. Onneksi me kaikki voimme vaikuttaa kunnallispäättäjiin, jotta he sanovat ainoan mahdollisen vastauksensa tälle kehitykselle (ei seudulliselle, Tampere johtoiselle joukkoliikenteen sotkemiselle).
 
Ei päästä. Se vain siirtyy toisille rajoille, kauemmaksi nykyisistä.
Joku Kangasalan ja Kuhmoisten välinen raja on paljon vähämerkityksisempi järkevän joukkoliikenteen kannalta kuin Tampereen ja Kangasalan välinen raja.

Totta. Jos sössitään ja Tampereelle syntyy "Tampereen YTV" niin sen jälkeen liikenne Tampereen naapurikuntien ulkopuolelle supistuu rajusti tai nostaa huomattavasti näiden kuntien kuluja koska sen jälkeen ei juurikaan ole kannattavaa liikennettä Tampereelle (kun Tampereen ja naapurikuntien asiakkaat eivät enää voi käyttää (tai heidän ei mitenkään kannata käyttää) ulkopuolelta tulevaa liikennettä). Tai sitten se muuttuu enimmäkseen pikavuoroliikenteeksi jonka siis maksavat asiakkaat. Puhumattakaan alueista, joissa palvelutaso heikkenee vuorojen muuttuessa pikavuoroliikenteeksi. Onneksi me kaikki voimme vaikuttaa kunnallispäättäjiin, jotta he sanovat ainoan mahdollisen vastauksensa tälle kehitykselle (ei seudulliselle, Tampere johtoiselle joukkoliikenteen sotkemiselle).
Tampere-johtoista järjestelmässä on lähinnä lautakunnan puheenjohtajuus ja toki toimiston sijoittuminen toistaiseksi Frenckell-kiinteistöön. Joukkoliikennepäällikölle varmaankin henkilökohtaisesti sopisi, jos toimisto olisi vaikkapa Soppeenmäellä ja myös JOLILA kokoontuisi siellä. :smile:

Nyt en ihan hiffaa, miksi emme voisi käyttää seuturajan ylittävää liikennettä. Lähinnä, jos Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolinen liikenne on markkinaehtoista liikennettä, tämä tulee tapahtumaan, mutta jos landelle mennään vaikkapa käyttöoikeussopimuksin, voidaan sopimukseen asettaa myös velvoite hyväksyä yksinomaan Tampereen kaupunkiseudulla tapahtuva matkustus alueella voimassa olevilla lipputuotteilla. Tietenkin niin, että Tampereen Kaupunkiseudun Joukkoliikennelautakunta sopii ensin asiasta Pirkanmaan ELY:n kanssa, joka on lupaviranomainen kaupunkiseudun ulkopuolelle suuntautuvassa liikenteessä.

LVM:n ja VR:n välisessä käyttöoikeussopimuksessa velvoitetaan VR tulemaan mukaan kaupunkiseutujen lippujärjestelmiin lähivuosina, eli sopimus toimii siltä osin puite- tai aiesopimuksena.

Liikenteenharjoittaja sitoutuu myös ottamaan käyttöön ja hyväksymään liikennevälineissään toimivaltaisten seudullisten viranomaisten integroitujen lippujärjestelmien käytön kyseisen toimivaltaisen viranomaisen toimialueen sisällä. Edellytyksenä yhteiskäyttöisien matkalippujen käytölle on, että lippujärjestelmässä käytettävä matkakortti noudattaa ISO 14443-standardia ja lippujen hinnoittelu, myynti, tarkastustoiminta ja liikenteenharjoittajille toimitettavat raportit myynnistä ja toteutuneesta matkustamisesta sekä tilityksistä toteutetaan yhdessä sovittujen toimintamallien ja periaatteiden mukaan tapauskohtaisesti. Tavoitteena on, että edellä mainituissa toimintamalleissa noudatetaan valtakunnallisia yhteiskäyttöisiä malleja. Liikenteenharjoittajalla on velvollisuus kehittää lippu- ja myyntijärjestelmiään siten, että kehitystyö tukee yhteiskäyttöisyyttä.

Minusta tämä klausuuli on sellaisenaan sovellettavissa ja käyttöoikeusliikenne järjestettävissä esimerkiksi liikennesuunnittain seuraavanlaisiksi liikennöintikokonaisuuksiksi, jotka kilpailutettaisiin:

  • 400 Lahdentie: (Tre-Kangasala-Pälkäne jne.)
  • 450 Itä-Pirkanmaa: (Tre-Kangasala-Sahalahti/Kuhmalahti/Kuhmoinen ym.)
  • 500 Etelä-Pirkanmaa: (Tre-Lempäälä-Akaa-Urjala/Forssa/Hämeenlinna)
  • 550 Valkeakoski: (Tre-Ideapark/Kulju/Lempäälä-Valkeakoski, VLK-paikallisliikenne ja sikäläinen poikittais-seutuliikenne sitten vaikka erillisenä pakettina)
  • 700 Sastamala: (Tre-Nokia-Sastamala-Huittinen/Kankaanpää)
  • 800 Kyrösjärvi: (Tre-Ylöjärvi-Hämeenkyrö/Viljakkala/Ikaalinen/Parkano)
  • 900 Tarjanne: (Tre-Ruovesi-Virrat ym.)
  • 950 Ylä-Pirkanmaa: (Tre-Orivesi-Juupajoki/Mänttä-Vilppula/Längelmäki)
Liikennekentän hahmottamista helpottaisi, jos olisi olemassa maakunnallinen joukkoliikenteen reittikartta... ;) Joka tapauksessa vaikka nämä kokonaisuudet tuntuvat suurilta, voisivat innovatiiviset perheyrittäjät voittaa kilpailutukset järjestäytymällä esim. tarjousyhteenliittymiksi, Linja-Autoilijain Osuuskunnaksi (viittaan Turun TLO:hon) tai hoitamalla alihankintana muutaman bussin liikennettä isolle behemotille, joka ei onnistu järjestämään tarpeeksi kalustoa tai henkilökuntaa omana toimintana (vrt. Tammelundin Liikenne). Tai sitten yhdistelemällä näitä kaikkia, jolloin pärjää jo varsin hyvin.

Jos olisin linja-autoyrittäjä, kokisin nyt PSA:n myötä tilaisuuteni tulleen. Vihdoinkin vanhat läänitykset alkavat murtua.

---------- Viesti lisätty kello 22:10 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:36 ----------

Mielenkiintoista luettavaa tuo Kaupunkiympäristön kehittämisen vuosisuunnitelma, joka siis on YLA:n esityslistalla. "Teiskon liikennekokonaisuuden osalta siirtymäajan liikennöintisopimukset ovat voimassa 5.6. 2011 saakka. Teiskon liikennekokonaisuus, joka koostuu kaupungin sisäisestä ja maakunnallisesta liikenteestä, suunnitellaan vuoden 2010 alkupuoliskolla yhteistyössä ELY:n kanssa ja liikennepalvelut hankitaan kilpailuttamalla syksyllä 2010."

Ja lisää mustaa valkoisella PSA-yhteensopivasta seutulippujärjestelmästä: "Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee yhdessä toimialan kanssa vuoden 2010 alkupuoliskolla uutta tukijärjestelmää, joka olisi vallitsevan lainsäädännön mukainen. Vuosi 2010 toimittaneen nykyisen tukijärjestelmän puitteissa." Eli ilmeisesti jonkinlainen valtakunnallinen yleinen sääntö on tulossa?
Myös konkreettista tapahtuu, mm. linjan 25 päätepysäkki Messukylän entisen aseman edustalla remontoidaan kolmoskvartaalin aikana.
 
Tämä on varmaankin ajankohtaista vasta talviliikenteessä 2011-2012, mutta linja 13 tullaan todennäköisesti siirtämään jossain vaiheessa Hepolamminkadulta uudelle Tutkijankadulle (Kulkee entisen, purettavan Postipankin rakennuksen takaa).

Tämä liittyy uuden 2000 asukkaan alueen kaavoitukseen Hervantaan, Hervannan valtaväylän ja Tampereen ammattiopiston väliselle alueelle.

Koska kaikki bussit kulkevat lähestulkoon vierestä, tulee Hervannan matkustajamäärät edelleen jatkamaan kasvuaan.
 

Liitetiedostot

  • Katusuunnitelmat.jpg
    Katusuunnitelmat.jpg
    104.7 KB · Lukukerrat: 297
Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin vuosisuunnitelma sanoi:
Tavoitteenmukaisen 3 prosentin matkustajamäärän kasvun saavuttamiseksi talousarviovuonna 2010 olisi tarpeen jatkaa palvelutarjonnan lisäämistä.

Talousarviovuonna 2010 joukkoliikenteen tarjonta paranee vuoteen 2009 verrattuna lähinnä syksyllä 2009 tehtyjen lisäysten johdosta 3 %. Käytettävissä olevien resurssien puitteissa ja liikennetarjontaa uudelleen kohdentamalla lisätään ruuhka-ajan liikenteen palvelutasoa. Palvelutason nosto on välttämätöntä laadullisten syiden lisäksi myös nivellinja-autojen asteittaisen poistumisen johdosta.

Uusia palvelutarpeita syntyy lähinnä Vuoreksen liikenteen käynnistymisen sekä seutulinjan 50 (Siivikkala-Keskustori-Höytämö) lakkauttamisen johdosta Pohtolankadulle ja Multisilta-Hatanpää –yhteydelle tehtävistä palvelutarjonnan lisäyksistä. Näiden lisäksi käynnistetään poikittaisliikennettä Atalan ja Hervannan välille. Vähäistä kysyntää omaavia vuoroja lakkautetaan. Lakkautukset koskevat vuoroja, joilla on kohtuullisesti korvaavaa muuta vuorotarjontaa.

Talousarvio 2010 on laadittu niin, että vuodesta 2009 palvelukokonaisuuden toimintakate ei muutu. Tämän johdosta palvelutarjonnan lisääminen edellyttää edellä mainittua tarjonnan uudelleen kohdentamista mutta myös taksojen korottamista. Talousarviovuodeksi 2010 on arvioitu maltillinen vajaan 3 %:n kustannusten kasvu. Taksoja korotetaan keskimäärin noin 2 prosenttia. Arvonlisäveromuutokset 1.7. 2010 alkaen otetaan huomioon uusia hintoja määritettäessä. Joukkoliikenteen arvolisävero nousee nykyisestä 8 %:sta 9 %:iin. Keväällä 2009 tuntuvasti korotettu kertalippu on tarkoituksenmukaista jättää korotusten ulkopuolelle.

Nivelbussien poistuminen edellyttää vuorotarjonnan lisäämistä erityisesti ruuhkaaikaan. Nivelbussit ovat hankintaja käyttökustannuksiltaan huomattavasti telikalustoa kalliimpaa. Vaikka nivelbussien kokonaismatkustajamäärä on telikalustoa jonkin verran suurempi, ei istumapaikkamäärässä ole eroa ollenkaan. Vuorovälin tihentyminen ja istumapaikkamäärän lisääntyminen parantavat liikenteen laatua ja ovat tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä, vaikka liikenteenhoidon kustannukset hieman kasvavatkin.

Joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän uusiminen valmistuu keväällä 2010. Uudessa järjestelmässä otetaan käyttöön mm. verkkomaksaminen. Maksujärjestelmä edellyttää vuonna 2010 noin 0,2 milj. euron investointia.

Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin vuosisuunnitelma
 

Liitetiedostot

  • Taulukko_1.jpg
    Taulukko_1.jpg
    39.9 KB · Lukukerrat: 470
  • Taulukko_2.jpg
    Taulukko_2.jpg
    52.9 KB · Lukukerrat: 298
Viimeksi muokattu:
Hmm, miksi minulle tuli kummallinen dejavu-tunne?

Et ole yksin tunteesi kanssa. ;)

Tässä nyt jonkin verran 39:ä ajaneena toivoisi, että tämän linjan aikataulua/ajoaikaa jotenkin järkeisteittäisiin ensi talveksi. 35 minuuttia Hervannan päätteeltä Pyynikintorille on tuolla linjalla ja matkustajamäärillä auttamattomasti liian vähän. Ainoat täsmälliset lähdöt taitavat tällä hetkellä olla jokaisen vuoron ensimmäiset aamu- ja iltapäivälähdöt.

Ja muutenkin tuo vuoroväli on erikoinen; parhaimmillaan lähtöjen välillä on 50 minuuttia. Tokihan tämä on osittain koululaisten ja työhön menevien takia, mutta tasavälein lähtevät autot keräisivät kuormaa huomattavasti tasaisemmin kuin nykyjärjestelyllä, ja olisi ihmisten helpompi muistaa.

Vaikkei tämän linjan päätettä päädyttäisikään siirtämään Vuorekseen, aikatauluun toivoisi silti jotain hienosäätöä.
 
Ja muutenkin tuo vuoroväli on erikoinen; parhaimmillaan lähtöjen välillä on 50 minuuttia. Tokihan tämä on osittain koululaisten ja työhön menevien takia, mutta tasavälein lähtevät autot keräisivät kuormaa huomattavasti tasaisemmin kuin nykyjärjestelyllä, ja olisi ihmisten helpompi muistaa.

Normaalisti asiakkaiden tarve on määräävä tekijä suunnittelussa. Tasavälilähdöt ja symmetriä ovat paperilla ja teoriassa hienoja, mutta yleensä käytäntöön toteutettuna palvelevat hyvin yhtä pientä, kapeaa asiakkaiden osa-aluetta muiden asiakkaiden kärsiessä ja joutuessa vaihtamaan kuljetusjärjestelyitään ja mahdollisesti jopa kulkutapaansa. Toki jos on resursseja ja halua laittaa, niin silloin voi laittaa lisää vuoroja.
 
Takaisin
Ylös