Tehokkaat joukkoliikennekaistat ja muut hyvät etuudet bussiliikenteelle

vristo sanoi:
Bussikaista, jolla tehokkaat etuudet, eikä ole luvatonta liikennettä:

http://www.tramtracks.de/essen_suedwestfriedhof.htm
Klikkaa laajentaaksesi...

Essenin duobussista, löytyy myös kuvamateriaalia Youtubesta. Kyseinen systeemi oli hyvinkin mielenkiintoinen. Bussit kulkivat automaattisesti urillaan, maanpäällisen väylän lisäksi keskustan raitiovaunuile tarkoitetussa tunnelissakin (jossa tosin eivät enää kulje). Kyseisessä tunnelissa bussit kulkivat sähköllä ja kadulla taas polttomoottorilla. Voimanlähteen vaihtaminen tapahtui automaattisesti.

Vaikka kyseisen systeemin järkevyys voidaan kyseenalaistaa, niin pakko myöntää, että on ollut erikoisuutena erittäin mielenkiintoinen ja hieno järjestelmä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
339-DF sanoi:
Täytyy sanoa, että aika hauskan näköinen vekotin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuosta kokeilusta on äärimmäisen vähän mitään kuva- tai muutakaan materiaalia jäljellä; ajankohdasta on parikymmentä vuotta aikaa ja muutenkin tuo testi tuntui olleen jonkinlainen "top secret", eikä siitä ole juurikaan jäljellä dokumenttejä jälkipolville. Esimerkiksi netistä onnistuin löytämään vain tuon huonon kuvan.

---------- Viesti lisätty kello 21:37 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:17 ----------

Tässä on vielä parempi kuva tuosta:

http://citytransport.info/Scans/Merc_0_305_G2a.jpg

Täällä Kiinassa jonkinlainen automaattinen sensori tulkitsee tuo Googlen kuvahaun "moraalittomaksi" tai jotain vastaavaa, eikä anna avata suoraa linkkia tuohon kuvaan. Mutta kyseessä on siis tuo kuvahaun ensimmäinen kuva (www.citytransport.info).
 
Viimeksi muokattu:
Wikipedia tietää sanoa tuosta MB O 305 G 2:sta, että se on "spurgeführter Doppelgelenk-Trolleybus" eli uraohjattu kaksoisnivel-trolleybussi. Koerata oli Wikipedian mukaan Rastattissa.
 
Aiheeseen liittyen: Saavuin tänään Turun satamasta Pasilaan ja hyppäsin 58:n kyytiin, jolla matkustin Itäkeskukseen, josta vaihdoin 97V:hen.

Keliin nähden bussikuskien ajotavat oli aika hurjia: Vanhoilla vihreillä mentiin surutta, risteykset tukittiin, kenellekään ei tehty tietä, ei edes etuoikeutetuille jalankulkijoille, ja vauhti pikkuteillä oli varsinkin tällä kelillä aivan liikaa. Nyt täytyy sanoa, että kyllä oli p*****stä matkustaa! Siinä oli kyllä omia etuuksia otettu vähän liiankin kanssa, mutta siitä huolimatta tuohon matkaan (Pasila-Vartioharju) meni tunti aikaa! Kaiken kukkuraksi olin juuri saanut 18 euron kolikkoa lippuautomaatista, kun jostain syystä seteleitä hyväksyvä kone ei voi antaa yhtäkään sellaista vaihdossa. :)

Näin ne aikataulut kurotaan umpeen, kun on järjestetty niin surkeasti bussiliikenne. Varsinkin 58:n kanssa pitäisi parantaa roimasti. Paloautot kyllä päästetään ratikkakiskoille Nordenskjöldinkadulla, mutta 58 ei vahingossakaan. Tämäkin vuoro tuli 12 minuuttia myöhässä, mutta tuskin nuo kaikki minuutit pelkästään kelistä johtui, vaan muusta liikenteestä.

:mad:
 
Ei hassumpaa. Juuri tällaisia ovat hyvät bussietuudet. Jos tarvitsee tehdä kokonaan oma kaista, kustannukset alkavat olla samaa kuin raitiotiellä, mutta jos ongelmat ovat hoidettavissa pistemäisin ratkaisuin, saadaan hyvää ja edullista joukkoliikennettä.

Täällä Tampereella on muutamia bussikaistoja, joilla bussit voivat sivuuttaa risteyksen oikealle kääntyessään. Ne tarvitsisivat pareikseen juuri tuollaiset järjestelyt.
 
Oliskohan vastaava paikka esimerkiksi Helsingissä toteutettu niin, että bussipysäkki olisi kadulla ennen käännöstä vasemmalle, johon bussin pitäisi ensin jonottaa autojonon takana. Tämän jälkeen bussin pitäisi vasemmalle kääntyäkseen ensin päästä pysäkkisyvennyksestä pois ja vaihtaa sitten vasemmallekääntyvien kaistalle. Toki odottaa vuoroaan muun liikenteen kanssa. Ko. bussilinjalla olisi mahdollisesti käytössä Helmi-järjestemä, joka toki antaisi "tuikun" merkiksi liikennevalon viereen, mutta kun valokierto ehtisi juuri täyttyä kun bussi ehtii liikennevalon kohdalle.
Aikaa pysäkillä käymiseen ja kääntymiseen kuuluisi 2-5 min.
 
Suomessa on pitkään ollut eräänlainen suunnittelun ohjenuora, että bussipysäkki sijoitetaan risteyksen jälkeen. Tietyissä kohteissa tulisi ehdottomasti arvioida, olisiko bussipysäkki mahdollista sijoittaa ennen liikennevaloja, jottei bussin tarvitse pysähtyä sekä liikennevaloissa että pysäkillä.

Nimimerkin vristo kuvailemassa paikassa ei välttämättä olisi haittaa siitä, että pysäkki olisi kadun laidassa. Olisihan se matkustajille parempi, kun osa matkustajista pääsisi pysäkille ilman kadun ylitystä. Bussin sujuva pääsy pysäkiltä pois voitaisiin hoitaa joukkoliikennevaloin, joita Suomen liikennevaloja koskeva lainsäädäntö ei salli käytettäväksi yhtä luovasti kuin mitä muualla käytetään. Tässä olisi taas yksi aiheellinen lainmuutoksen paikka.
 
Lauri Räty sanoi:
Bussin sujuva pääsy pysäkiltä pois voitaisiin hoitaa joukkoliikennevaloin, joita Suomen liikennevaloja koskeva lainsäädäntö ei salli käytettäväksi yhtä luovasti kuin mitä muualla käytetään. Tässä olisi taas yksi aiheellinen lainmuutoksen paikka.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tosin käytetäänhän niitä nytkin, vaikkapa Kaivokadulla Manskun päässä, jossa 65 pääsee pysäkiltä (jolla 55 ei edelleenkään pysähdy) itään päin pois raitiovaunujen nuolivalolla. Vai onko siihen poikkeuslupa?
 
Tässä havainnollistetaan taas yksi aika kiva esimerkki, jossa bussipysäkki on ennen vasemmalle kääntymistä risteyksestä.

Valveutuneena ammattikuljettajana teen mielenkiintoisia havaintoja: bussipysäkille tullaan pitkälläkin nivelbussilla sujuvasti ja auton saa siihen suoraan, joka jälkeen se vielä niiaa (onkohan Saksassa jopa tapana?). Bussipysäkki on täysin vapaa esimerkiksi väärinpysäköidyistä autoista ja kun bussi on valmis pysäkiltä ja tekee lähtöä, edelläoleva risteys tyhjentyy muista ajoneuvoista juuri sopivasti. Tämän jälkeen nivelbussi siirtyy kahden kaistan yli odottamaan vasemmalle kääntymistään kääntymiskaistalle, joka on tarkoitettu vain busseille. Tässä tapauksessa joudutaan hieman tosiaan odottamaan, mutta silti näyttää ihan hyvältä, ettei muu liikenne sanottavasti häiritse bussin kulkua.

http://www.youtube.com/watch?v=BVP8j95om9k&feature=related

Aleksis Kivenkadun ja Sturenkadun risteyksessä on ihan hienosti ratikkavalot mennessä itään päin, mutta länteen mennessä seisotaan yhdistetyllä kaistalla vasemmalle kääntyvien kanssa. Vihreä valo tähän suuntaan on vieläpä tosi nopea ja olen itse usein odotellut kolmet valot, ennenkuin olen päässyt ko. risteyksen yli. Ja hyvin usein linjan h9 raitiovaunu perässäni.

Niin, tottahan vanhoja lehmuksia pitää suojella, vaikkakin sujuvan joukkoliikenteen kustannuksellakin.
 
Viimeksi muokattu:
vristo sanoi:
Aleksis Kivenkadun ja Sturenkadun risteyksessä on ihan hienosti ratikkavalot mennessä itään päin, mutta länteen mennessä seisotaan yhdistetyllä kaistalla vasemmalle kääntyvien kanssa. Vihreä valo tähän suuntaan on vieläpä tosi nopea ja olen itse usein odotellut kolmet valot, ennenkuin olen päässyt ko. risteyksen yli. Ja hyvin usein linjan h9 raitiovaunu perässäni.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vihreä valo on tosiaan lyhyt, mutta länteen päin risteyksessä on varsin vahva pidennysetuisuus ainakin raitiovaunuille eikä tässä tarvitse linjan 9 vaunujen yleensä odotella yksiä valoja pidempään. Olen luullut, että bussilla 58 olisi vastaavanlainen etuisuus risteyksessä.
 
kuukanko sanoi:
Busseille kokeiltiin vastaavaa etuutta, mutta se jouduttiin poistamaan, koska se ruuhkautti liikaa Sturenkatua.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olisi todella mielenkiintoista tietää mikä on se "LIIKAA". Kyllähän siinä todennäkäisesti ylimenevässä bussissa istuu suurempi henkilömäärä, kuin niissä Sturenkadun henkilöautoissa, jotka "ruuhkautuvat".

Martti
 
Salomaa sanoi:
Olisi todella mielenkiintoista tietää mikä on se "LIIKAA". Kyllähän siinä todennäkäisesti ylimenevässä bussissa istuu suurempi henkilömäärä, kuin niissä Sturenkadun henkilöautoissa, jotka "ruuhkautuvat".
Klikkaa laajentaaksesi...

Ongelma lienee se, että se bussi jää Aleksis Kiven kadulle henkilöautojen taakse samalle kaistalle, jolloin bussin valoetuudesta kai seurasi se, että liian monta AKK:lta tulevaa henkilöautoa piti päästää bussin edeltä Sturenkadulle. Silloin valoetuus voisi todella ruuhkauttaa Sturenkatua liikaa. Sturenkadun suoraan menevien valothan ovat muutenkin lyhyet, koska Sturenkatu Aleksis Kiven kadulta etelään ei vedä järin hyvin, joten autoja ei voi päästää sinne muutenkaan. Ja juuri siksi niitä ei voi päästää sinne Aleksis Kiven kadultakaan niin paljon, että bussikin ehtisi samalla Sturenkadun yli.

Sturenkadullahan ei Aleksis Kiven kadulta pohjoiseen ole järin suuria ruuhkaongelmia, koska Mäkelänkadun risteys antaa hyvin lyhyet vihreät Sturenkadulle ja jonot kertyvät Mäkelänkadun taakse.
 
Seuraavassa esitän kaksi kännykkäkamerallani otettua kuvaa Aleksis Kivenkadulta tyypillisestä liikennetilanteesta arkipäivänä iltaruuhkan aikaan.

Kuva 1, jossa liikennetilanne Aleksis Kivenkatu Flemarin kohdalta, matkalla linjalla h58 Munkkivuoreen päin. Matkustajat odottavat pysäkillä, mutta bussilla ei autojonon takia vielä pääse ko. pysäkille.

Kuva 2, jossa ollaan päästy jo Sturenkadun yli joukkoliikennekaistalle. Vastaan tulee toinen h58, joka pääsee komeasti koko Aleksis Kivenkadulla seisovan autojonon ohi. Ja sitten "ratikkavaloilla" Sturenkadun yli, käytyään ensin pysäkillä. Ratikkavalot antavat "AJA"-opasteen varsin lyhyesti; vain niin pitkään, että bussi pääsee sopivasti risteävän, vilkkaan Sturenkadun yli. Tehokasta ja sujuvaa joukkoliikennettä, oli se sitten bussi tai ratikka.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös