Tehokkaat joukkoliikennekaistat ja muut hyvät etuudet bussiliikenteelle

Helmi-järjestelmän suurin ongelma on ollutkin juuri se, että yleensä valot tunnistavat ajoneuvon aivan liian myöhään. Ei ole mitään iloa, jos vasta 20m päässä valoista etuisuusvalo alkaa vilkkua ja kuitenkin jäädään punaisiin valoihin.

On vain muutamia paikkoja, missä ajoneuvo tunnistetaan riittävän ajoissa (hyvä olisi, jos valot tunnistavat jo yli 200m päästä siten, että ajoneuvolle annetaan tai veytetään valovaihe, jotta ei tarvitse jäädä turhaan valoihin.

Yksi hyvä paikka on Lauttasaarentien ja Pohjoiskaaren risteyksen valot, jossa bussi tunnistetaan jo kaukaa sillalta, ja valoja pidetään tarvittaessa pitkäänkin. (Samat valot myös antavat helposti valovaiheita jalankulkijoillekin).
 
Helmi-järjestelmän suurin ongelma on ollutkin juuri se, että yleensä valot tunnistavat ajoneuvon aivan liian myöhään. Ei ole mitään iloa, jos vasta 20m päässä valoista etuisuusvalo alkaa vilkkua ja kuitenkin jäädään punaisiin valoihin.
Tällaisissa tapauksissa on saattanut olla niin, että ko. bussi on ollut etuajassa, joilloin se kyllä tunnistetaan, mutta vihreää valoa ei anneta niin nopeasti. Mutta totta on, että Helmi-järjestelmä kaipaa kehittämistä ja sitä toivon mukaan tehdään kokoajan. Kuljettajien oikeanlainen toiminta (että Helmi-järjestelmään on kirjauduttu ja mahdollisista vioista yms. rapotoidaan) sekä heiltä tullut palaute on tässä asiassa ensiarvoisen tärkeää.
 
Viimeksi muokattu:
Tällaisissa tapauksissa on saattanut olla niin, että ko. bussi on ollut etuajassa, joilloin se kyllä tunnistetaan, mutta vihreää valoa ei anneta niin nopeasti.

Mistä tämä tieto on peräisin? Helsingissä bussien liikennevaloetuudet eivät toimi noin.

Periaatteena ilmaisupisteiden sijoittamiselle on, että ne laitetaan ennen liikennevaloja kaukaisimpaan mahdolliseen paikkaan, mistä vaunulla on vapaa pääsy liikennevaloihin (ei toisia liikennevaloja, pysäkkiä tai väistämisvelvollisuutta välissä). Kantakaupungissa liikennevaloja on niin tiheässä, että ilmaisupisteitä ei saada kovin kauaksi. Peräkkäisiin risteyksiin on periaatteessa mahdollista tehdä etuudet niin, että liikennevalojen ohjauskojeet kommunikoivat keskenään ja järjestävät vaunulle vihreän aallon sen päästyä ensimmäisistä valoista, mutta sen tekeminen on niin työlästä ettei sitä ole Helsingissä tehty kuin muutamassa paikassa.
 
Mistä tämä tieto on peräisin? Helsingissä bussien liikennevaloetuudet eivät toimi noin.
Pahoittelen ensiksi siitä, että jälleen tuputan tälle foorumille "mutua" eli sellaista, mitä "sylki suuhun tuo". Taidan pitää suuni kiinni tästälähtien, jollei ole mitään järkevää, tietopohjaista asiaa. Tässä etuusasiassa olen käsittänyt asian väärin, tarkastamatta oikeaa tietoa, pahoitteluni siitä.

Jokatapauksessa Helmistä ja sen etuuksista sanotaan Helsingin kaupungin nettisivuilla seuravaa:

http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/helmi/laajennus2006.asp

Lainaus tuolta:

helmi sanoi:
Toinen ominaisuus liittyy vaunujen etuajassa ajamiseen. Nykyään jokainen bussi ja ratikka saa liikennevaloetuuden riippumatta siitä, onko se edellä tai jäljessä aikataulustaan. Liikennevaloetuuksien esto etuajassa ajavilta vaunuilta ei ole mahdollista asettaa risteyskohtaisesti tai linjakohtaisesti.

Mutta kuten sanottu, asiantuntijat jatkakoot tästä.

---------- Viesti lisätty kello 9:03 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 8:54 ----------

Itsekin luulin näin:

Helmi sanoi:
Kytketyissä valoissa etuuksien yhdistäminen on harvinaisempaa kuin yksittäisesti toimivissa valoissa. Niinpä ratikan- tai bussinkuljettajat kuvittelevat usein valojen toimivan väärin kun etuus jää tulematta. Selitys saattaakin olla jo kulman taakse ehtineessä ratikassa, jota varten edellisellä liikennevalokierrolla vihreää pidennettiin niin pitkään, että uuteen etuuteen ei enää ollut aikaa jäljellä.

Luulo ei ole tiedon väärti, vaan allaolevasta linkistä löytyykin näköjään kattavaa tietoa Helmistä, joukkoliikenne-etuuksista ja kuinka ne toimivat:

http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennevaloetuudet/etuuden_toiminta.asp
 
Viimeksi muokattu:
Nyt hieman pohdittavaa kun en itse tiedä:

Mitä maksaa (nurmi)bussiura (vrt bussikatu)? Minkälaisia menetelmiä on puhdistaa urat lumesta? Onko paras keino lämmitys vai ura-aura? Onko bussin pituudella rajaa jos sen alla on urat ( jos bussin kustannuksista ~70% on kuljettajan palkasta niin esim. olisiko järkeä ajaa 58/B 18 minuutin välein nelinivelbussilla? ) Pystyykö kolmi/nelinivelbusseilla ajamaan teoriassa myös uritta? (peruuttamista laskematta) Miettimättä nyt lakipykäliä. Ja onko urabussi koskaan raitiovaunua edullisempi keino? Tai joukkoliikennekadullista bussia? Voidaanko urabussilla ajaa turvallisemmin suurempia nopeuksia? Kuinka tasaista kyyti on?

Urabusseja näyttää olevan paikoissa joissa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa joukkoliikenteelle uusi väylä - Australiassa ei ole lumesta tai jäästä ongelmaa, entä Isossa-Britanniassa tai Saksassa?

Rakenteilla olevia urabussijärjestelmiä ovat ainakin Leigh-Salford-Manchester BRT sekä Cambridgeshiren urabussit. Ajattelinkin urabussien olleen huono kokeilu mutta kiinnostukseni heräsi kun luin jutun Cambridgeshiren urabussin rakennustöistä - siitä tulee maailman pisin urabussijärjestelmä. Ja onhan nykyinen ykkönen, Australian O-bahn ollut olemassa jo 24 vuotta hyvin tuloksin.
 
Rakenteilla olevia urabussijärjestelmiä ovat ainakin Leigh-Salford-Manchester BRT sekä Cambridgeshiren urabussit. Ajattelinkin urabussien olleen huono kokeilu mutta kiinnostukseni heräsi kun luin jutun Cambridgeshiren urabussin rakennustöistä - siitä tulee maailman pisin urabussijärjestelmä.

Googlailin hieman tuon Cambridgeshiren hankkeen tiimoilta. Youtubessa on hankkeen esittelyvideo. Bussiura on rakennettu käytöstä poistetun rautatien paikalle, minkä vuoksi kehut ympäristöystävällisyydestä ja tasaisesta kyydistä kuulostavat etäisesti tragikoomisilta. Bussiuran tekemiseen on tarvittu melkoinen määrä betonia ja bussien polttoaineeksi ilmoitetaan joku biodiesel tms. Kyyti varmaan on tasainen bussien asteikolla. Oletettavasti radan olisi voinut rempata ja ajaa siinä energiatehokkaampia sähkökäyttöisiä vaunuja, mutta tietty sitten olisi varmaan pitänyt saada radan päissä läpi katuraitiotien tekeminen, mikä ei tunnetusti ole poliittisesti helppoa.

Bussihanke on reilusti myöhässä ja rakennelman urakoitsijalle kertyy tällä hetkellä myöhästymissakkoa 14 000 puntaa per päivä. Ongelmana on ilmeisesti se, että viritys on ensimmäinen laatuaan (siis ko. tekninen toteutus urabussien joukossa) ja yllätyksiä on tullut. Jossain toisessa ketjussa oli puhetta Edinburghin takkuilevasta raitiotietyömaasta, eli saavatpa nuo britit ja skotit ryssittyä standarditekniikallakin toteutetut raidehankkeet, joten ehkä sitten saman tien voipi rakentaa niin sanotusti 'something completely different'.
 
Lapinmäentien läpiajoliikenteen aiheuttamia ruuhkia yritetään nyt vähentää asettamalla läpiajokielto yli 12 metriä pitkille ajoneuvoille, kielto ei koske busseja http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/rekat_haadetaan_ruuhkaiselta_kadulta/ Jatkossa liikennejärjestelyjä on tarkoitus muuttaa lisää, bussipysäkkien kohdalla järjestelyjä muutetaan siten että bussin ohi ei pääse, kun se on pysähtynyt pysäkille. Tiesuudelle rakennetaan lisäksi kolme hidastetta.

Eli nyt yritetään tehdä henkilöautoilijoille kiusaa järjestelyjä muuttamalla jotta läpiajoa saataisiin vapaaehtoisesti vähennettyä, saa nähdä miten tuossa käy, pelkäänpä että Lapinmäentie ruuhkautuu vain entistä pahemmin! Pelkästään rekkoja koskevasta läpiajokiellosta ei tosin taida suurta helpotusta tilanteeseen tulla, eiköhän suurin ruuhkien aiheuttaja ole nimenomaan henkilöautoliikenne.
 
Jatkossa liikennejärjestelyjä on tarkoitus muuttaa lisää, bussipysäkkien kohdalla järjestelyjä muutetaan siten että bussin ohi ei pääse, kun se on pysähtynyt pysäkille. Tiesuudelle rakennetaan lisäksi kolme hidastetta.

Jos tuo bussipysäkkien ohitus estetään keskikorokkeita rakentamalla, niin voin ainakin näin hämäläistä liikennekulttuuria seuranneena sanoa, ettei tule toimimaan. Tampereella on muutaman kadun kohdalla noita hidasteita rakennettu läpiajoa estämään, mutta henkilöautoilijat ohittavat surutta nuo jakajat väärältä puolelta, usein sen enempää vastaantulevaa liikennettä varomatta. Hidasteetkin kierretään sivusta, jos se vain suinkin on mahdollista fyysisesti, ts. niilläkin on huonosti suunniteltuna vain bussiliikennettä kiusaava vaikutus.
 
Jos tuo bussipysäkkien ohitus estetään keskikorokkeita rakentamalla, niin voin ainakin näin hämäläistä liikennekulttuuria seuranneena sanoa, ettei tule toimimaan.
Hämäläisestä liikennekulttuurista voin todeta aivan kokemusperäisesti, että Tampereella esim. onnistunut kaistanvaihto perustuu täydelliseen yllätykseen :lol:
 
Tässäpä onkin hyvä kysyä!
Bussilla on oikeus lähteä pysäkiltä ja muu liikenne väistää.
Mutta entä jos kadulla on kaksi kaistaa suuntaansa ja bussin reitti edellyttä kaistanvaihtoa heti pysäkin jälkeen?
Kuuluuko tämä kaistanvaihto edelleen "bussin oikeuksiin"?
Kokemuksen perusteella ainakin bussikuskit tulkitsevat niin.
 
Tässäpä onkin hyvä kysyä!
Bussilla on oikeus lähteä pysäkiltä ja muu liikenne väistää.
Mutta entä jos kadulla on kaksi kaistaa suuntaansa ja bussin reitti edellyttä kaistanvaihtoa heti pysäkin jälkeen?
Kuuluuko tämä kaistanvaihto edelleen "bussin oikeuksiin"?
Kokemuksen perusteella ainakin bussikuskit tulkitsevat niin.

Onpas ajankohtainen kysymys! Tämän hetkisen lainsäädännön mukaan asia tulkitaan niin, että kaistalla olevalta pysäkiltä lähtevää bussia myös viereistä kaistaa lähestyvillä on väistämisvelvollisuus.

Nyt on mietinnässä koskeeko sama asia myös pysäkkilevennyksestä lähtevää bussia?

Itse olen sitä mieltä, että myös pysäkkilevennyksestä lähteviä busseja toista kaistaa lähestyvien ajoneuvojen pitää väistää.

Perustelen mielipidettäni siten, että bussien pituus on kasvanut ja katuinfra ei useinkaan mahdollista riittävän pitkien pysäkkien rakentamista, jolloin levennyksestäkin lähtevät bussit tarvitsevat tilaa keulaylitykselle myös toiselta kaistalta. Jos näin ei selkeästi säädetä alkuperäinen lain tavoite ei useinkaan toteudu.

Miten tämä asia perustellaan ja muotoillaan juridisesti oikealla tavalla? Saa auttaa:)

TLL 22§. Tien antaminen pysäkiltä lähtevälle linja-autolle. Jos pysäkillä olevan linja-auton kuljettaja tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on enintään 60 km/h, osoittaa suuntamerkillä aikovansa lähteä liikkeelle, samaa tai viereistä ajokaistaa pysäkkiä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on vähennettävä nopeutta ja tarvittaessa pysäytettävä, jotta linja-auto voi esteettä lähteä pysäkiltä. (7.5.1997/414)
 
Viimeksi muokattu:
Just, että samaa tai viereistä kaistaa! Minun "esimerkissäni" ei ole syvennystä, kaksi kaistaa suuntaansa ja bussilla heti pysäkin jälkeen risteyksessä käännös vasemmalle.
Hyvä tietää. En toki ole koskaan lähtenyt kilpasille bussin kanssa.
Käytän muuten henkilöautoa työmatkoilla vain siksi, että ole iltatyöläinen ja kotimatka klo 22 jälkeen julkisilla keskeltä Helsinkiä (Postintaipaleelta) kotiinin itä-Helsinkiin kestäisi toista tuntia; omalla autolla 15 - 20 minuuttia.
 
Itse linja-autokorttia suorittaessani tuli puhetta juuri tuosta TLL:n pykälästä, joka tosiaan oikeuttaa linja-auton lähtemään naapurikaistallekin etuajo-oikeutettuna. Samalla kertaa tosin kouluttaja mainitsi, että tuota pykälää ei sitten juurikaan kannata hyödyntää, koska autoilijat eivät syystä tai toisesta ole kovinkaan tietoisia tästä pykälästä, ja peltiä tulee lähes satavarmasti kolisemaan.

Juuri noiden vasemmallekäännösten takia tuo sanamuoto lienee lakiin kirjattuna. :)
 
Katsokaas, mitä Helsingin uusi liikennesuunnittelupäällikkö, Ville Lehmuskoski, lausuu Hesarissa:

Uusi liikennepäällikkö: Busseille pelkkää vihreää

Aikamoista "karkkiahan " toi on ainakin minun korvilleni.

---------- Viesti lisätty kello 21:33 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:20 ----------

Tämän hetkisen lainsäädännön mukaan asia tulkitaan niin, että kaistalla olevalta pysäkiltä lähtevää bussia myös viereistä kaistaa lähestyvillä on väistämisvelvollisuus.
Tässä yhteydessä muistutan, että kyseessä on siis pysäkkiä lähestyvän ajoneuvon väistämisvelvollisuus (kun tieosuuden nopeusrajoitus on max. 60km/h), ei niinkään pysäkiltä lähtevän bussin etuajo-oikeus. Bussinkin pitää siis noudattaa erityistä varovaisuutta ja itse varmistaudun aina, että takana tuleva varmasti antaa tilaa, enkä vain änkeä väliin. Hätäisimmät päästän suosiolla menemään. Ja vikkuhan on tässäkin se avainviestivälinen muille tienkäyttäjille, jolla bussinkuljettaja osoittaa, että mitä on aikeissa seuraavaksi tehdä.
 
Katsokaas, mitä Helsingin uusi liikennesuunnittelupäällikkö, Ville Lehmuskoski, lausuu Hesarissa:

Uusi liikennepäällikkö: Busseille pelkkää vihreää

Aikamoista "karkkiahan " toi on ainakin minun korvilleni.

No joo. Tähän asti Lehmuskoskihan on tiukkaan aina puhunut, että ratikoiden valoetuuksillekin on tehty jo kaikki mitä voidaan. Jos tuo "pelkkää vihreää" tarkoittaa bussien kohdalla samaa, turha odottaa kummoistakaan parannusta. No optimistisemmin: Ehkäpä uudessa talossa Lehmuskoski joutuu taas enemmän kuulemaan Laten ajatuksia siitä, mitä vielä voisi tehdä. ;)
 
Takaisin
Ylös