Vs: Havaintoja HSL-alueelta - marraskuu 2021
Mikä ihmeen surkea julkinen liikenne? Senhän pitää olla hyvää julkista liikennettä. Hyvää julkista liikennettä saadaan kun tehdään tiivistä kaupunkia lähelle muuta tiivistä kaupunkia eikä rakenneta kaikille kuitenkin parkkipaikkoja. Ei ole vaikea rasti. Paitsi Helsingissä (???).
Jossain takakorvessa on surkeaa julkista liikennettä mutta sinne ei välttämättä kannata ajaa julkista liikennettä ollenkaan. Antaa ihmisten autoilla siellä jos se on heille niin tärkeää. Mutta se ei tarkoita sitä, että heitä pitäisi passata täällä jalankuljettavassa, hyvän joukkoliikenteen ja muun hyvän ja viihtyisän kaupunkiympäristön alueella. Kyllä autoilijastakin kuoriutuu jalankulkija, kun auton jättää kauemmas.
Helsinki kun nimenomaan ei ole toimiva. Autottomia kaupunginosia rakentamalla Helsingistä voi tulla hyvä, toimiva ja vieläpä viihtyisä. Mutta sen sijaan Helsingin politiikassa keksitään toinen toistaan ihmeellisempiä tekosyitä, miksei saa rakentaa toimivaa.
Kyllä. Julkinen liikenne on surkeaa verrattuna autoiluun. Näin molempia käyttävänä jaksan aina hämmästyä siitä miten surkeaa se itseasiassa on. Autottomathan ei tästä tiedä mitään. Julkinen liikenne voidaan määrittää hyväksi vain ja ainoastaan tietyillä yhteysväleillä ja erittäin kapeilla reunaehdoilla.
Parkkipaikkoja ja autoja on Helsingissä vähän. Tästä on tutkimuksiin perustuvia artikkeleitakin muistaakseni ollut.
Teoriassa Kehä III:n sisällä pitäisi pystyä toimimaan ilman autoa, mutta käytännössä se on liki mahdotonta. Jos teen vaikkapa 15 tuntisen päivän niin 9h jää kaikkeen muuhun. 3h julkisiin (huom. jos sattuu juuri kohdalle), pitäisi ehkä jotain syödäkin, peseytyä, käydä kaupassa yms. = 4h unta? Mahdoton ajatus pitkässä juoksussa.
Elät kuplassa, jossa ihmiset ei tarvitse autoa kaupungissakaan, mutta minä kuulun ryhmään joka todella tarvitsee autoa. En ole ainut ja meitä on yllättävän paljon. Ja sitten kun se auto on, niin miksi ehdoin tahdoin hankaloittaa elämää ja käyttää julkisia jos kerran helpompi ja mukavampi vaihtoehto on saatavilla.
---------- Viestit yhdistetty klo 14:15 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:29 ----------
Tuosta työmatkastasi sanon sen verran, että jos oikeasti joutuisit kävelemään 30min niin asut/työskentelet varmaan aika keskellä ei mitään. Siinä tapauksessa autoilu onkin ihan OK. Jokaiselle alueelle pitäisi päästä autolla, mutta heti kun kaistatarve alkaa ylittää yhden kaistan per suunta, niin kannattaa harkita vaihtoehtoisia muotoja. Jos kotisi/työpaikkasi lähellä ei ole parempaa julkista liikennettä niin oletettavasti siellä ei myöskään ole tarpeeksi ihmisiä, että sinne täytyisi rakentaa 2+2 kaistainen tie, vaan perus 1+1 kokoojakadun pitäisi riittää.
3) Jos puhut tässä kaupunkien mittakaavasta niin on totta, että Amsterdam on pienempi kuin Helsingin seutuun Keravalle asti. Alueet kuten Korso on mokattu jo aikoja sitten eikä niiden kohdalla olekaan olemassa erityisen hyvää ratkaisua. Mielestäni autoliikenne on kuitenkin vasta ongelmallisella tasolla kun tarvitaan Hermannin Sturenkadun tai Mannerheimintien kokoisia väyliä. Jos esimerkiksi Vantaalla ja Helsingin pientaloalueilla parannettaisiin julkisen liikenteen etuuksia niin ne voisivat parhaimmillaan nopeutua noin 80% tasolle suhteessa yksityisautoon. Näin suurin osa tiheämmille alueille suuntautuvista yhteyksistä voidaan tarjota kilpailukykyisinä. Sen sijaan, jos asut Korsossa ja työskentelet vaikka Sköldvikissä niin voit käyttää omaa autoa tai vaikka kimppakyytiä, koska liikennemäärät eivät itsessään aiheuta vielä ongelmia.
Tärkeintä on se, että tiheästi rakennetuille alueille ja lähipalveluille pääsee kätevästi ilman autoa. Ei se, että autoilu kiellettäisiin kokonaan muualla kuin tonttikaduilla.
Asun melko suuressa asuinkeskittymässä pääkaupunkiseudun mittakaavassa Korsoa alempana. Teoriassa ja paperilla täällä on hyvät julkiset yhteydet, mutta käytännössä sitten taas ei. Työskentelen Kehä III sisäpuolella - ei paranna yhtään asiaa. Ongelma tässä siis on se, että Helsingin iso osa työpaikoista on pienellä sektorilla johon tarvitaan tiestö 2+2 kaistoituksella, koska niin monelle autottomuus on mahdottomuus. Esimerkiksi Vantaallahan työpaikat ovat kaikki todella hajallaan ympäri kuntaa ja lävitse menee monta moottoritietä ja kehätie. Helsingin kantakaupungin ongelma on se, että se on umpikuja. Vantaalla kaikkialta pääsee tasapuolisen helposti kaikkialle.
Parhaimmillaankin vain suorat yhteydet joilla on pysäkki asunnon ja työpaikan välittömässä läheisyydessä saa realistisesti korkeintaan 75% tasolle. Tälläiselle yhteydelle ei olisi tarpeeksi kysyntää ja lisäksi näitä yhteyksiä pitäisi luoda monta ja ruuhkat muodostuisivat sitten tyhjistä busseista. Ajetaan pienemmällä kalustolla useampia linjoja? Ei silti onnistu. Ratkaisu: auto
Kyllä. Amsterdam on merkittävästi pienempi ja erittäin tiivis kaupunki, jossa aivan erilainen kaupunkirakenne ja olosuhteet. Itseasiassa Amsterdamin ja Helsingin pinta-ala taitaa mennä aikalailla yksi yhteen. Toki myös Amsterdamin ulkosektorilla autoilu on hyvällä tasolla.
En ymmärrä tätä muka ”järkiperusteista” autoilunvihaamista. Autoilu nyt sattuu olemaan toimivan yhteiskunnan yksi ehdoista niin kuin julkisetkin. Tilanteen voisi kääntää helposti myös päinvastoin ja vaatia kaikkia autoilijoiksi ja tekemään kaikkensa autoilun helpottamiseksi. Ei? Ei minunkaan mielestä, mutta ei se toimi toisinkaan päin.
