Saahan teliautoonkin sen 70 paikkaa halutessaan, kun tingitään lastenvaunutilasta.
Siihen ei tarvita kuin 14,995 metriä Setraa.
Kapasiteetin puolesta nivelauto toki vie suuremman väen yhden kuljettajan toimesta, joten se mahdollistaa monenlaista liikenteen järjestämistapaa. Tampereella sitä käytettiin suoraan niin, että vuorovälit voitiin pitää 30 minuutin mittaisina arkipäivisinkin. Vallitseva käytäntö alkoi 90-luvulla ja loppui vasta 2000-luvun loppupuolella. Kustannustehokasta kyllä, kun autoilla ajettiin hyvin usein tuulilasikuormissa ruuhkasuuntaan. Ne jotka eivät mahtuneet kyytiin, pääsivät sitten samalla linjalla 30 min päästä, jos muuta tarjontaa ei ko alueella ollut.
Yöliikenteessä nivelautot varmasti ovat olleet helpotus, kun vuoroväli on ollut tunnin verran eikä lisälähtöjä ole ajettu.
Tätä lukemalla voikin tehdä sen johtopäätöksen, että vika on usein vuorovälissä, jos nivelautosta kaivataan korvaajaa. Valitettavasti meillä käytetään suuriakin yksikkökokoja väärin. Matkustajan kannalta ideaalimpi tilanne on se että lyhyempiä (tässä tapauksessa telikokoisia) autoja menisi 5-6 min välein, kuin että yksikkökokoa suurentamalla yritettäisiin väkisin 10 min väliä. Jokerillahan tämä ideaalikin tilanne alkaa olla toki jo kipupisteessä.
Vaan, kun noilla nivelautoilla on viimeksi tänään tullut kuljettua, niin mainittakoon vielä että talvikeleissä nivelautoilla tuntuu pääsääntöisesti menevän enemmän aikaa pysäkeillä, jos ne on sopivasti kiillotettu, kun vastaavasti teliautoilla liikkeellepääsy ei tuota liiemmin ongelmia. Aamuisin ruuhkabusseissa seisoessa se suurempi seisomapaikkamäärä ei liiemmin lohduta, jos seuraava vuoro ajaa tuon vuoron ohi pidempien pysäkkiaikojen takia.
Yhdeltä nivelautolinjalta tulee mieleen muutaman vuoden takainen toistunut tilanne. Ko linjalla oli ruuhka-aikoina jopa 10 min vuoroväli. Käytännössä se tarkoitti 20 minuutin vuoroväliä, koska kaikki linjan autot ajeli kauniisti kahden nipuissa tuon ruuhkan ajan.
