Teli- ja nivelbussit

Nivelbusseista

Kovin montaa muuta kohdetta niille ei oikein ole, kun Espoon terminaaliin nivelet eivät ole tervetulleita, Elielilläkin niiden kanssa olisi hankalaa 18 metrin pituuden takia.
Mikä taasen on väistämätöntä seurausta kyseisten linja-autoterminaalien suunnittelijain lyhytnäköisyydestä ja kapeakatseisuudesta. Tosin, pakko myöntää, että omat rajoitteensa muodostanee valitettavan usein myös nykyisen keskivertokuljettaja-aineksen puutteet autonkäsittelytaidoissa. 2-akselinen auto vielä jotenkin pysyy hyppysissä eteen päin ajettaessa, mutta jo sellaisella peruuttaminen näyttää olevan monelle huolestuttavan hankalaa. Miten sitten kävisikään samaisten ohjastajien saadessa käskettäväkseen käytökseltään puoliperävaunuyhdistelmää muistuttavan nivelbussin...
 
Vs: ex HKL-Bussiliikenne #9601 ja #9602

Siinähän bussinkuljettajan ammatti-imago nousee kuin taikaiskusta, kun teknisesti haastavaa kalustoa tulee arkikäyttöön. Tärkeintä on hoitaa homma julkisuudessa kunnialla sekä saada kuljettajien piiriin käsitys siitä, että nivelauton käsittely on ylpeydenaihe ja tavoittelun arvoista. Siitä se yleinen tason nousu lähtee.
 
Seurasin tuossa männäviikolla Viking Mariellalta käsin Slussenin liikennettä Tukholmassa klo 10.50-11.50. Tuona aikana kohti Slussenia meni 42 autoa, joista 29 oli niveliä ja vain 13 telejä. Erilaisiin sääolosuhteisiin vetoaminen on ainakin pelkkää huuhaata. Jotenkin Tukholman seudulla on aivan erilainen näkökulma liikenteen hoitamiseen kuin Helsingin seudulla.
 
Tukholmassa nyt on muutenki aika lailla parempi kalusto kun täällä päin. En ole itse nähnyt siellä koskaan mitään Ikaruksia yms. En sitten tiedä onko hintataso yleisesti korkeampi lipuissa ja sitä kautta sitten myöskin kalusto parempaa kun on rahaa millä sijoittaa parempaan..
 
Minusta on turha kiistellä kumpi on parempi nivel vai teli.Minusta ehdottomasti nivel.Teli on tietysti helppo peruuttaa.Nivelen kanssa on huomattavasti parempi mennä liikenteessä.Talvella tietysti täytyy katsoa,että nakkikioski ei vedä linkkuun.Ei ole yks tai kaks kertaa ,kun aikoinaan joutu 20:stä matalaniveltä katajaharjusa peruuttamaan.Tarkoitan niitä kahta jäykällä takatelillä olevaa kahta matala lattianiveltä.Pitäisikö tässäkin suorittaa erillinen ns.nivelbussin ajokortti?Sitä en osaa sanoa.:???:
 
Seurasin tuossa männäviikolla Viking Mariellalta käsin Slussenin liikennettä Tukholmassa klo 10.50-11.50. Tuona aikana kohti Slussenia meni 42 autoa, joista 29 oli niveliä ja vain 13 telejä. Erilaisiin sääolosuhteisiin vetoaminen on ainakin pelkkää huuhaata. Jotenkin Tukholman seudulla on aivan erilainen näkökulma liikenteen hoitamiseen kuin Helsingin seudulla.
Niinhän se on, että Tukholma on kaikensorttista nivelbussia pullollaan.
Kuten aiemminkin todettua, Suomen erityisolosuhteet ovat vain korvien välissä.
 
Suomen erityisolosuhteet teli- ja nivelbussien osalta ovat taloudessa.

Telibussilla vain on huomattavasti edullisempaa tuottaa tietty istumapaikkakapasiteetti kuin nivelbusseilla.

Nivelbussien pääongelma on se, että nivelen alueella ei ole istuimia ja nivelen ylläpito maksaa.
Nivelbusseissa on yleensä vain marginaalisesti enemmän istumapaikkoja kun teleissä.

Siitä johtuen suomalaisilla pitkillä bussilinjoilla, joilla istumapaikat ovat tärkeitä, telibussi on taloudellisesti parempi ratkaisu kuin yksi- tai kaksinivelinen nivelbussi.

Olen itse selvittänyt tätä aihetta ja törmännyt juuri siihen, että normaaleilla nivelbussien sisustuksilla ei saada taloudellista etua 18 m yksinivelisestä verrattuna 14,5 m pitkään teliautoon.

Olisi eri asia, jos olisi esim. 20 m pitkiä yksinivelisiä autoja. Muistaakseni Mercedes-Benzillä oli joku tällainen ainakin protona.
 
Nivelbussien pääongelma on se, että nivelen alueella ei ole istuimia ja nivelen ylläpito maksaa.
Nivelbusseissa on yleensä vain marginaalisesti enemmän istumapaikkoja kun teleissä.

Ai ei ole nivelen alueella istuimia, näinköhän harhoja sitten kun tuossa kolmisen viikkoa sitten matkustin Rovaniemellä nivelautolla ja siinä kaksikin penkkiä käytävän molemmin puolin nivelen kohdalla.

Olisi eri asia, jos olisi esim. 20 m pitkiä yksinivelisiä autoja. Muistaakseni Mercedes-Benzillä oli joku tällainen ainakin protona.

Tuo taisi olla Mersun CapaCity, yksinivelinen ja neliakselinen.

http://sycorax.1g.fi/kuvat/Sekalaista/Mersu.jpg
http://sycorax.1g.fi/kuvat/Sekalaista/Mersu1.jpg
 
Nivelbussi on huomattavasti parempi ajaa ja se kulkee todella tasaisesti. En ikinä unohda, kun ajoin ex-HKL-BL 9105:sta aivan uutena linjalla h66A ja voisin sanoa, ettei bussi paljoa paremmaksi siitä tule.
 
Nivelbussi on huomattavasti parempi ajaa ja se kulkee todella tasaisesti. En ikinä unohda, kun ajoin ex-HKL-BL 9105:sta aivan uutena linjalla h66A ja voisin sanoa, ettei bussi paljoa paremmaksi siitä tule.
Omat (vaikkakin sangen vähäiset) ajokokemukseni nivel- ja teliautoista kertovat kyllä aivan päinvastaista. Jos puhutaan "hyvästä ajettavasta", niin teliauto kyllä hakkaa nyökkimisherkän nivelen 6-0. Kuvaavaa teliautolle on mm. sanonta "Kulkee vakaasti kuin juna". Mikäli puhe taasen kääntyy siihen, mikä on HELPPO ajaa vaikkapa ahtaassa kaupunkiympäristössä, vaaka painuu luonnollisesti teliä huomattavasti ketterämmän nivelauton paremmuuden suuntaan.

Myös omakohtaiset kokemukset matkustusmukavuudesta verrattaessa vaikkapa teli- ja nivelmallisia Volvo B10M/Wiima K202 "laatikko" -versioita, kääntyy ylivoimaisesti teliversion eduksi. Kyyti oli näissä Tampereen jätti-Wiimoissa huomattavan tasaista, nivelversion nyökkiminen ja perävaunun levoton liikehdintä loistivat näissä poissaolollaan.
 
Ai ei ole nivelen alueella istuimia

Korjataan: ei yleensä ole istuimia. Nivelen alueen istuimet, joista ei mm. näe ulos, ovat laadullisesti aika heikkoa tasoa esim. matkapahoinvoinnista kärsivien kannalta.

---------- Viesti lisätty kello 9:30 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:26 ----------

Tuo taisi olla Mersun CapaCity, yksinivelinen ja neliakselinen.

Juuri tuo auto. Onko kuulunut käyttökokemuksia? Tuon tapaisesta nivelautosta voisi periaatteessa olla taloudellisesti toimivaksi teliä suuremmaksi linja-autoksi.
 
Suomen erityisolosuhteet teli- ja nivelbussien osalta ovat taloudessa.

Telibussilla vain on huomattavasti edullisempaa tuottaa tietty istumapaikkakapasiteetti kuin nivelbusseilla.

Nivelbussien pääongelma on se, että nivelen alueella ei ole istuimia ja nivelen ylläpito maksaa.
Nivelbusseissa on yleensä vain marginaalisesti enemmän istumapaikkoja kun teleissä.

Siitä johtuen suomalaisilla pitkillä bussilinjoilla, joilla istumapaikat ovat tärkeitä, telibussi on taloudellisesti parempi ratkaisu kuin yksi- tai kaksinivelinen nivelbussi.

Olen itse selvittänyt tätä aihetta ja törmännyt juuri siihen, että normaaleilla nivelbussien sisustuksilla ei saada taloudellista etua 18 m yksinivelisestä verrattuna 14,5 m pitkään teliautoon.

Olisi eri asia, jos olisi esim. 20 m pitkiä yksinivelisiä autoja. Muistaakseni Mercedes-Benzillä oli joku tällainen ainakin protona.
Vaikka nivelbussiin ei saisikaan enempää istuimia kuin teliautoon, nivel on silti parempi jos matkustamisen laatuun halutaan panostaa! Nyt vertaillaan nimenomaan matalalattiakalustoa.
Teliauto toimii niin kauan kun matkustajamäärä ei ylitä istumapaikkamäärää. Jos seisovia matkustajia telissä rupeaa olemaan paljon, tulee ahdasta ja matkustajien vaihtuvuus pysäkeillä hidastuu huomattavasti.
Nivelautoon melkeinpä väkisin tulee paljon enemmän laadukasta seisomatilaa ja enemmän ovia. Näin nivelauto suoriutuu käytännön liikenteen kuormitusvaihteluista teliautoa paremmin!
 
Mutta suomalaisessa liikennesuunnittelussa seisova matkustaja on yhtä suuri virhe kuin pysäkille jäänytkin. Kannattaa siis ehdottomasti jättää ihmisiä pysäkille, koska seisomapaikat ovat niin kalliita. Ja joukkoliikenteen talous kohoaa.
 
Olisi nyt ihan oikeasti hyvä asia, jos olisi tarjolla sellaisia nivelbusseja, jotka kohtuukustannuksin tarjoaisivat +10-20 istumapaikkaa verrattuna teliautoon. Yllä olleessa Mercedes-Benzin konseptissa voisi olla tällaiseen potentiaalia.

Suomen olosuhteissa tilanne on kuitenkin se, että bussilinjoja, joilla olisi sekä kova kuormitus että lyhyt keskimatka, joilla nivelet seisomapaikkoineen olisivat omimmillaan, ei juuri ole. Kyllä nyt taas tänäänkin oli ihan mukava matkustaa teliautolla, johon pääsi istumaan. Reissussa myös taas huomasi, miksi minkään linja-auton seisomapaikka ei ole samanarvoinen kuin raideliikenteen.

Telibusseihin liittyy sellainen juju, että itse asiassa nykyisen kaltaiset "low-entry" telit perustuvat pitkälti suomalaiseen, erityisesti Tampereen ideointiin. Juuri siksi esim. Ruotsissa ja Saksassa ei vielä kaikilta osin olla havahduttu telien edullisuuteen. Telit ovat toki yleistyneet mm. Ruotsissa, Tanskassa ja jopa Vilnassa on hankittu teli-trollikoita.
 
Takaisin
Ylös