TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Miten muuten Tramwestin liikennöintikustannukset on laskettu? Mitä niihin vaikuttaa, jos vaikka 80 prosentille huipputunnin matkustajamäärästä tarjotaan istumapaikka?

Automaattimetro- ja länsimetro-hankkeen mitoitus näyttää lähtevän siitä, että kutakuinkin kaikille halukkaille on istumapaikka. Tramwestin pitäisi minusta pystyä samaan. Kun kyse ei ole parista minuutista, pakkoseisominen joukkoliikenteessä ei minusta kuulu korkeatasoiseen joukkoliikenteeseen.
 
Miten muuten Tramwestin liikennöintikustannukset on laskettu?
Se on selitetty tällä sivulla.

Mitä niihin vaikuttaa, jos vaikka 80 prosentille huipputunnin matkustajamäärästä tarjotaan istumapaikka?
Miksi TramWestin pitäisi olla vielä tässäkin asiassa parempi kuin metron? Me olemme jo poistaneet haitan vaihdoista, pidentyvistä matka-ajoista, joukkoliikenteen kustannusten noususta, järjettömän suuresta investoinnista sekä olemattomista ympäristövaikutusten haittojen vähenemisestä.

Automaattimetro- ja länsimetro-hankkeen mitoitus näyttää lähtevän siitä, että kutakuinkin kaikille halukkaille on istumapaikka.
Ei lähde.

Automaattimetron edellytetään toimivan samalla vaunumäärällä kuin nykyinen metro. Vaunut jaetaan vain lyhyempiin juniin, joita ajetaan useammin. Istumapaikkojen määrä on ennallaan, eli Herttoniemestä lähtien ei ruuhkassa enää istumapaikkoja ole tarjolla.

Länsimetron mitoitus ei lähde mistään muusta kuin siitä, että turhan kapasiteetin kustannuksia yritetään jotenkin vähentää. Tapiolaan saakka on kuitenkin sama kapasiteetti kuin Itäkeskuksesta länteen nykyään. Ja siinä on enemmän kuin puolet turhaa.

Tramwestin pitäisi minusta pystyä samaan. Kun kyse ei ole parista minuutista, pakkoseisominen joukkoliikenteessä ei minusta kuulu korkeatasoiseen joukkoliikenteeseen.
TramWestin ei tietenkään pidä pystyä tarjoamaan metron tapaan turhaa kapasiteettia ja turhia kustannuksia. :)

Seisomisella pelottelu ei minua myöskään vakuuta. Metrofanaatikot kehuvat itämetroa erinomaiseksi ja matkustajien suosikiksi, vaikka ruuhkassa Herttoniemestä lähtien tulevat matkustajat seisovat. Seisomisen aika on 6-8 minuuttia, mikä on sellainen aika, että monet seisovat sen ratikassa tai metrossa vapaaehtoisestikin.

TramWestin ja itämetron tapaisessa liikenteessä istuen pääsevät matkustamaan ne, jotka matkustavat pisimmän ajan ja jotka siten oikeasti tarvitsevat istumapaikkaa. Istuimet täyttyävät matkan edetessä, jolloin seisten matkustetaan vain lyhyitä aikoja ja seisten matkustaminen on hyväksyttävää. On tarkoituksenmukaista myös kalustaa vaunut tämän mukaisesti, ei maksimoiden istuinten määrä.

Antero
 
Tramwestin viennissä nykyiseen metrotunneliin suurin ongelma on minusta tunnelin ja asemien kapasiteetti nykyisellä tekniikalla ja turvanormistolla.
Tämä on turhaa pohdintaa, koska TramWestiä ei ehdoteta eikä ole tarkoituksenmukaistakaan ehdottaa vietäväksi metron tunneliin. Koko ajatuksen ovat keksineet muut kuin TramWest-ryhmä, mutta nyt nämä muut yrittävät väittää TramWestiä kelvottomaksi itse keksimiensä ongelmien perusteella.

Antero
 
Kumpi on kalliimpi: 1-putkinen tunneli vai silta Lauttasaren ja mantereen välisen salmen poikki?
Henkilöliikenteeseen ei tehdä yksiputkista tunnelia tuolle osuudelle. Osuus on niin pitkä, että tunneli on 2-putkinen ja yhdyskäytäviä on 100 metrin välein palosuojatuin ovin. Eli juuri kuten on suunniteltu länsimetrolle.

Tällainen tunneli maksaa länsimetron hankesuunnitelmassa 18 M€/km. Olemme arvioineet Salmisaaren sillan hinnaksi 19 M€. Tosin Ruoholahdesta Lauttasaareen pääsee Lauttasaaren sillalle rakenntulla raitiotieradalla, joka on huomattavasti halvempaa.

Antero
 
Länsimetron mitoitus ei lähde mistään muusta kuin siitä, että turhan kapasiteetin kustannuksia yritetään jotenkin vähentää. Tapiolaan saakka on kuitenkin sama kapasiteetti kuin Itäkeskuksesta länteen nykyään. Ja siinä on enemmän kuin puolet turhaa.
Olisi ihan objektiivisesti mukava tietää että miksi keskustasta länteen tarvitaan metrossa puolet vähemmän kapasiteettia kuin itään. Onko asukasluvuissa idän ja lännen välillä niin paljon eroa? Nyt en halua selitystä että "Tramwest mahdollistaa sitä ja tätä" vaan sitä että miksi mm nykyisillä länsiväyläbusseilla matkustaa niin harva itämetroon verrattuna. Syökö rantarata esim osan länsiväylän joukkoliikenten käyttäjien käyttäjäpotentiaalia. Itäänhän ei mene mitään rantarataa erikseen 5 km metrolinjan/itäväylän pohjoispuolitse. Onko oman auton käyttö työmatkoilla todella niin paljon yleisempää Espoossa kuin itäisessä Helsingissä? ja jos on, niin voiko tälle asialle tehdä mitään? Itse en näe porkkanoita ja suostuttelua ainoana keinona autoilun vähentämiseen, vaan pakkokeinojakin on voitava käyttää, esim tietulleja.

t. Rainer
 
Siitä kun kaava on julkistettu siihen kunnes se on saanut lainvoiman voi siis mennä 2 vuotta. Mutta ennenkuin kaava on edennyt edes luonnoksesta julkistaimisvaiheeseen voi mennä 10-20 vuotta koska kaavaa voidaan joutua korjaamaan paljon vastustuksen vuoksi, osassa tapauksia hylkämään kokonaan.
Ei se ihan näin mene. Kaavoitusprosessiin kuuluu tiedottaminen ja asianosaisten kuuleminen valmisteluvaiheessa. Kun tämä avoin suunnittelu hoidetaan kunnolla, kenelläkään ei ole tarvetta valittaa kaavasta. Valmisteluprosessi kestää 1-2 vuotta suunnittelutyön laajuudesta riippuen. Valmistelun aikana ei ole valitusoikeutta, vaan valitus tehdään - jos on tarpeen - vasta valtuuston päätöksestä hyväksyä kaava. Valmistelun aikana sen sijaan on tilaisuus jättää mielipiteitä, lausuntoja ja muistutuksia. Ne käsitellään sekä virastossa suunnitteluryhmässä että lautakunnassa.

Antero
 
Mitä miinua kiinnostaisi tietää, joudutaanko sitä leventämään jos halutaan rakentaa 2 raidetta ja mahdollistaa kunnollisten 2.6 m leveiden vaunujen liikennöinti sillä.
Ei jouduta. Kuilu on tehty 2-raiteiselle rautatielle Mannerheimintien siltaa lukuun ottamatta. Eduskunnan lisärakennus on muun kuilun kapein kohta. Onkohan se kiusallaan tehty pönkittämään keskustatunnelia?

Jossain viestissä oli väittämä siitä, että ratakuilu olisi päätetty kattaa ja päälle rakentaa taloja. Tämä luulo on täysin väärä. Keskustatunnelin suunnitelmissa Rautatiekadut yhdistyisivät yhdeksi 6-kaistaiseksi kaduksi tunnelin katolla. Muita suunnitelmia ei ole, paitsi ”tilapäiskäyttö” pyörätienä. Ratakuilu on niin kapea, ettei sen päälle voi taloja rakentaa.

Antero
 
Tällainen tunneli maksaa länsimetron hankesuunnitelmassa 18 M€/km. Olemme arvioineet Salmisaaren sillan hinnaksi 19 M€.
Eli aika lailla samoilla hehtaareilla liikutaan. Eikö Ruoholahden nykyisen metrotunnelin päättymiskohdan ja Lauttasaaren keskiosan välinen etäisyys ole n 1-1.5 km?

Tosin Ruoholahdesta Lauttasaareen pääsee Lauttasaaren sillalle rakenntulla raitiotieradalla, joka on huomattavasti halvempaa.

Ajatukseni oli, että tunneli meren alle vaaditaan jos ratikka kulkee metrotunnelissa, koska noususta tulisi muuten liian jyrkkä. Jos ratika pystyy nousemaan n 30 m alle 500 m matkalla niin miksei se voisi kulkea nykyistä vanhaa siltaakin pitkin.

Omassa hahmotelmassani tunnelin aukko ja lauttasaaren keskustan pysäkki olisi Lauttasarentien ja Lemissaarentien risteyksessä jossa on avara puisto. (vai onko enää?) Sieltä voisi rata voisi haarautua Lauttasaaren eteläosat kiertävä oma paikallinen ratikkalinjakin, niin eivät Lauttasaari-seuran harmaat pantterit revi pelihousujaan ;)

t.Rainer
 
Ratakuilun osuus rakennuskustannuksista täytyy toisen TW - läisen vastata.
Töölönlahden ja Porkkalankadun väliselle osuudelle rakennetaan ratakuiluun rata ja Fredrikinkadun pysäkille tasonvaihtolaitteet. Kustannukset ovat noin 19,3 M€. Osuudella on pituutta 2,4 km.

Antero
 
Tämä on turhaa pohdintaa, koska TramWestiä ei ehdoteta eikä ole tarkoituksenmukaistakaan ehdottaa vietäväksi metron tunneliin. Koko ajatuksen ovat keksineet muut kuin TramWest-ryhmä, mutta nyt nämä muut yrittävät väittää TramWestiä kelvottomaksi itse keksimiensä ongelmien perusteella.

Turhaa ja turhaa. Käsittääkseni myös TW:iä kohtaan voi esittää kritiikkiä sen joidenkin osuuksien ja linjauksien osalta tyrmäämättä kuitenkaan koko suunnitelmaa.

Tällainen tunneli maksaa länsimetron hankesuunnitelmassa 18 M€/km. Olemme arvioineet Salmisaaren sillan hinnaksi 19 M€. Tosin Ruoholahdesta Lauttasaareen pääsee Lauttasaaren sillalle rakenntulla raitiotieradalla, joka on huomattavasti halvempaa.

Töölönlahden ja Porkkalankadun väliselle osuudelle rakennetaan ratakuiluun rata ja Fredrikinkadun pysäkille tasonvaihtolaitteet. Kustannukset ovat noin 19,3 M€. Osuudella on pituutta 2,4 km.

Edellä esitettyjen kustannusten valossa tuubi Ruoholahdesta Lauttasaareen vaikuttaa hyvinkin kilpailukykyiselta vaihtoehdolta verrattuna sitä TW-ehdotuksen keskustan pään suunnitelmiin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Se on selitetty
Miksi TramWestin pitäisi olla vielä tässäkin asiassa parempi kuin metron? Me olemme jo poistaneet haitan vaihdoista, pidentyvistä matka-ajoista, joukkoliikenteen kustannusten noususta, järjettömän suuresta investoinnista sekä olemattomista ympäristövaikutusten haittojen vähenemisestä.


Ei Tramwestin tarvitse tarjota suhteessa sen enempää istumapaikkoja automatisoitu itämetro tarjoaa tai mitä kaupunkijunat tarjoavat SM5 hankinnan jälkeen. Tramwestin palvelun vertailukohtana ei ole nykytilanne, vaan metron ja kaupunkijunien palvelu 10 vuoden päästä.

Automaattimetron edellytetään toimivan samalla vaunumäärällä kuin nykyinen metro. Vaunut jaetaan vain lyhyempiin juniin, joita ajetaan useammin. Istumapaikkojen määrä on ennallaan, eli Herttoniemestä lähtien ei ruuhkassa enää istumapaikkoja ole tarjolla.


Käytännössä automaattimetro lisää tarjontaa, kun kääntöajat poistuvat. Myös kalusto tulee tehokkaampaan käyttöön kuin nykyään.

Automaattisuunnitelmassa ajetaan 260 istumapaikan junia 2 minuutin vuorovälillä eli 7800 istumapaikkaa tunnissa, kun nykyisin ajetaan 390 istumapaikan junia 4 minuutin vuorovälillä eli 5850 istumapaikkaa tunnissa. Automaattisuunnitelma lisää siis istumapaikkatarjontaa noin 33 %. Tuo parannus onkin tarpeen koska nykyisin itämetron aamuruuhkassa on liikaa seisojia. Myös Laajasalon ratikka vähentää jonkinverran itämetron kuormitusta, joten sekin lisännee suhteessa istumapaikkoja.

Myös kaupunkijuniin on tulossa merkittävä istumapaikkatarjonnan lisäys SM5:n myötä eli kaupunkijunapuolellakin pakkoseisominen on vähentymässä.

TramWestin ei tietenkään pidä pystyä tarjoamaan metron tapaan turhaa kapasiteettia ja turhia kustannuksia. :)

Seisomisella pelottelu ei minua myöskään vakuuta. Metrofanaatikot kehuvat itämetroa erinomaiseksi ja matkustajien suosikiksi, vaikka ruuhkassa Herttoniemestä lähtien tulevat matkustajat seisovat. Seisomisen aika on 6-8 minuuttia, mikä on sellainen aika, että monet seisovat sen ratikassa tai metrossa vapaaehtoisestikin.


Minusta nykyaikaisen joukkoliikenteen ja varsinkin uusien ratkaisujen suunnittelun perusperiaatteena pitää olla, että kutakuinkin kaikki halukkaat pääsevät normaalitilanteissa istumaan. Henkilöutossakin jokaisella on oma istumapaikka.

Myös Tramwestin pitää tarjota mukavaa matkustamista, ei karjankuljetusta täyteen pakatussa vaunussa, jossa istumaan pääsevät vain harvat. Vai perustuuko Tramwestin edullisuus mukavuudesta tinkimiseen?
 
Viimeksi muokattu:
Edellä esitettyjen kustannusten valossa tuubi Ruoholahdesta Lauttasaareen vaikuttaa hyvinkin kilpailukykyiselta vaihtoehdolta verrattuna sitä TW-ehdotuksen keskustan pään suunnitelmiin.

Tässä ketjussa nyt pyöritelty TramWestin yhdistäminen metrotunneliin tarkoittaisi investointina:

- Tunnelia Lauttasaari - Ruoholahti
- Tunnelin ulostuloaukko Lauttasaaressa ja mahdollinen Lauttasaaren tunneliasema. Ulostuloaukko on eri asia kuin pelkkä tunneli, koska siinä tullaan mahdollisesti erilaatuisten maakerrosten läpi.
- Uutta 1000 mm raitiotierataa tunnelissa Lauttasaari - haluttu pääteasema (esim. Rautatientori)
- Matkan varren asemien (Ruoholahti, Kamppi) järjestelyt
- Pääteaseman (esim. Rautatientori) toinen asema / muu järjestely

Yhdistämisellä Lauttasaaressa metrotunneliin menetetään hyödyt TramWestin yhdistämisestä nykyiseen raitiotieverkkoon.

Esitetty järjestely tarkoittaisi myös Helsingin metron liikenteen merkittäviä uudelleenjärjestelyjä ja siitä aiheutuvaa liikennöintikustannusten lisääntymistä.

TramWest - ryhmä ei lähde tekemään tällaisesta kustannusarviota.
Nykyinen TramWest on täysin toteuttamiskelpoinen ja realistinen, joten keskitymme siihen, että siitä tulisi Espoon, Helsingin ja Suomen hallituksen valitsema vaihtoehto Etelä-Espoon joukkoliikenteeksi.

Suomessa vallitsee sananvapaus, joten kuka tahansa voi perustaa esim Kombimetro - ryhmän suunnittelemaan erilaisia metrotunnelin ja raitiotien yhdistäviä vaihtoehtoja.
 
Ei jouduta. Kuilu on tehty 2-raiteiselle rautatielle Mannerheimintien siltaa lukuun ottamatta. Eduskunnan lisärakennus on muun kuilun kapein kohta. Onkohan se kiusallaan tehty pönkittämään keskustatunnelia?

Jossain viestissä oli väittämä siitä, että ratakuilu olisi päätetty kattaa ja päälle rakentaa taloja. Tämä luulo on täysin väärä. Keskustatunnelin suunnitelmissa Rautatiekadut yhdistyisivät yhdeksi 6-kaistaiseksi kaduksi tunnelin katolla. Muita suunnitelmia ei ole, paitsi ”tilapäiskäyttö” pyörätienä. Ratakuilu on niin kapea, ettei sen päälle voi taloja rakentaa.


Minusta nykyisen radan ja ratakuilun päällä on hyvin potentiaalisia rakennuspaikkoja joko rakennuksille tai puistoille. Noin on mm. Ruoholahden villojen ja Marian sairaalan välissä ja Leppäsuolla.
 
Yleisesti ketjuun voisin todeta näin:

TramWestille voidaan esittää muusta Helsingin joukkoliikenteestä poikkeavia reunaehtoja, kuten korkeampi istumapaikkavaatimus tai kummallisia liikenneratkaisuperiaatteita. Emme kuitenkaan hyväksy sitä, että TramWestiä lähdetään arvioimaan muusta Helsingin joukkoliikenteestä poikkeavin perustein.

Nykyisin HKL:n joukkoliikenne suunnitellaan siten, että ruuhka-aikana mitoituskapasiteetista on käytössä 100% ja muulloin 75%. Mitoituskapasiteetti kiskokalustolle on noin suurinpiirtein istumapaikat + puolet seisomapaikoista, jolloin HKL:n nykyisellä raitiovaunu- ja metrokalustolla ruuhkahuipussa noin 45% istuu ja 55% seisoo ja muuna aikana vähintään noin 60-70% saa istumapaikan.

TramWest pystyy pääsääntöisesti tarjoamaan tätä runsaasti enemmän istumapaikkoja.

Minusta nykyisen radan ja ratakuilun päällä on hyvin potentiaalisia rakennuspaikkoja joko rakennuksille tai puistoille. Noin on mm. Ruoholahden villojen ja Marian sairaalan välissä ja Leppäsuolla.

Ymmärtänet Kampin keskuksen tapauksesta, että jos tällä alueella rakennetaan joukkoliikenteen väylän ja asemien päälle taloja, kaikki kattamisen ja maanalaisten asemien kustannukset voidaan maksaa lisärakentamisen budjetista.

Jos TramWestin käyttämän ratakuilun päälle halutaan puistoja tai bulevardeja, kattamisen kustannukset tulee kohdentaa niiden budjettiin.
 
Tässä ketjussa nyt pyöritelty TramWestin yhdistäminen metrotunneliin tarkoittaisi investointina:

- Tunnelia Lauttasaari - Ruoholahti
- Tunnelin ulostuloaukko Lauttasaaressa ja mahdollinen Lauttasaaren tunneliasema. Ulostuloaukko on eri asia kuin pelkkä tunneli, koska siinä tullaan mahdollisesti erilaatuisten maakerrosten läpi.
- Uutta 1000 mm raitiotierataa tunnelissa Lauttasaari - haluttu pääteasema (esim. Rautatientori)
- Matkan varren asemien (Ruoholahti, Kamppi) järjestelyt
- Pääteaseman (esim. Rautatientori) toinen asema / muu järjestely
Tuo ulostuloaukko/Lauttasaaren asema on tietenkin tärkeä asia, ja vaikka se vaatisi erikoistöitä maakerrosten tms vuoksi, niin saaren keskeltä löytyy rakentamaton paikka sille jossa työt voitaisiin toteuttaa niin että ne häiritsisi mahdollisimman vähän liikennettä ja muita päivittäisiä toimintoja, mitä en usko TW:n linjauksen Porkkalankadun kohdalla tehtävien kaivuutöiden tekevän.

Yhdistämisellä Lauttasaaressa metrotunneliin menetetään hyödyt TramWestin yhdistämisestä nykyiseen raitiotieverkkoon.

Ei välttämättä. Rinnan voi vanhan sillan yli kulkea Salmisaaresta raitiotie paikallisia tarpeita varten joka Lauttasaaressa yhdistyy tunnelirataan.

Esitetty järjestely tarkoittaisi myös Helsingin metron liikenteen merkittäviä uudelleenjärjestelyjä ja siitä aiheutuvaa liikennöintikustannusten lisääntymistä.
Ei välttämättä jos Sipoosta liitettävien alueiden metroa aletaan rakentaa samanaikaisesti.

TramWest - ryhmä ei lähde tekemään tällaisesta kustannusarviota.
Nykyinen TramWest on täysin toteuttamiskelpoinen ja realistinen, joten keskitymme siihen, että siitä tulisi Espoon, Helsingin ja Suomen hallituksen valitsema vaihtoehto Etelä-Espoon joukkoliikenteeksi.

TramWestin ehdotus on ihan hyvä, mutta koska se keskittyy niin paljon siihen että juuri Helsingin nykyinen raitiotieverkko on saatava sen kanssa yhdistettyä ruuhkaisessa keskustassa, niin se voi herättää epäröintiä nimenomaan helsinkiläisissä muuten raideliikennemyönteisissä päättäjissä sen toteuttamismahdollisuuksista, ja siksi he saattavat hamaan tappiin asti vaatia raskasmetroa länteen eikä mitään muuta. Espoossa taas puntit ovat aika tasan raideliikennekannattajien ja vastustajien välillä, mutta jos ei tunnelivaihtoehtoa tuoda esiin, niin mahdollinen länsimetropäätöksen kumoaminen kokonaan merkitsee kaikkien raideliikenneyhteyksien suunnittelun jäädyttämistä pitkäksi aikaa, ja silloin kokemuksiini nojautuen ei puhuta vuosista vaan vuosikymmenistä.

Minun ehdotukseni lähtee siitä, että pikaraitiotien pitää olla metrojärjestelmä mallia kevyempi, joka esikaupungeissa kulkee maan päällä, mutta keskikaupungilla tunnelissa ja joka on laajennettavissa esim Pasilaan tai Kauppatorin kautta Laajasaloon, ja jonka kalustotyyppinä olisi nykyaikainen matalalattiaraitiovaunu. Espoon ja Helsingin valtuustot ovat päättäneet rakentaa länsisuunnalle metron, ja valtio on nimenomaan luvannut osallistua metron rahoitukseen, ja tällainen vaihtoehto tarjoaisi päättäjille kasvotsäästävän mahdollisuuden muuttaa nykyisiä raskasmetrosuunnitelmia kevyemmiksi.

TramWest suuunnitelma on ihan mainio liikennekonseptiksi itse Espoossa liikennöinnin osalta, ja jos se tulee käsittelyyn jossain päättävässä elimessä niin voi varautua siihen että suunnitelmiin tulee muutoksia kun sitä ryhdytään tosissaan puimaan. Siksi kannattaa pitää esillä vaihtoehtoja laajalla rintamalla.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös